Koirien sairaudet

 Koiranpennulla parvovirusripuli voi johtaa kuolemaan

 Koirien merkittävimpiä tutkimussyitä ovat perinnöllisten tautien tunnistaminen, vastasyntyneiden pentujen kuolleisuuden syiden selvittäminen, uudet tarttuvat taudit ja eläinsuojeluun liittyvät ongelmat. Oikeuspatologiset ruumiinavaukset muodostavat merkittävän osan tutkimuksia. Näistä osa liittyy eläinsuojelurikosepäilyihin. Tartuntataudit ovat merkittäviä erityisesti pikkupennuilla. Penikkatautia ja tarttuvaa maksatulehdusta ei nykyään juuri esiinny säännöllisten rokotusten ansioista. Koirien lisääntynyt liikkuminen maasta toiseen lisää uusien tarttuvien tautien leviämisen mahdollisuutta.            

Koirien maahantulo on lisääntynyt

Suomen ulkopuolelta tuotujen koirien mukana leviävät tartuntataudit ovat uhka koirakantamme tautitilanteelle. Monet sellaiset eläinten ja ihmisten terveyttä vaarantavat taudit, joita Suomessa ei esiinny, ovat kohtalaisen yleisiä maamme rajojen ulkopuolella. Vaarallisimpia tauteja ovat rabies eli raivotauti ja ekinokokkoosi, jotka ovat ainoat lakisääteisesti vastustettavat taudit tuontikoirilla. Etelä-Suomen Aluehallintoviraston viime vuosina Helsingin satamissa tekemissä ratsioissa on todettu, että noin 30 % tarkastetuista koirista ei ole täyttänyt olemassa olevia maahantulovaatimuksia.

Koiraliikenne Suomeen on vilkasta. Tulli on viime vuosina vuosittain tarkastanut yli 16 000 EU:n ulkopuolelta tullutta koiraa. Eviran tietoon tulee vain tuonnit, joille tehdään eläinlääkinnällinen rajatarkastus (ns. kaupalliset tuonnit, kuva 3.).  EU:n alueelta Suomeen tulevat koirat eivät kuulu eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen piiriin. Muista EU-maista Suomeen tulevista kaupallisista koiratuonneista (Kuva 4.) Evira saa tiedon EU:n TRACES-järjestelmästä.

Kuva 3. Kaupalliset koiratuonnit EU:n ulkopuolelta Suomeen vuosina 2013–2016. Tuontimaita on näinä vuosina ollut yhteensä 37, joista kuvassa erikseen mainittu vain ne, joista on tuotu yhteensä vähintään 140 koiraa.

Kuva 4. Kaupalliset koiratuonnit EU-maista Suomeen vuosina 2013–2016. Tuontimaita on näinä vuosina ollut yhteensä 20, joista kuvassa erikseen mainittu vain ne, joista on tuotu yhteensä vähintään 140 koiraa.

Norjassa tehtiin vuonna 2012 tutkimus, jossa tutkittiin Itä-Euroopasta tuotujen rescuekoirien veri- ja ulostenäytteitä taudinaiheuttajien varalta. Yli puolella koirista oli riittämätön vasta-ainetaso rabiesta vastaan. Osalla taso oli niin alhainen, että oli syytä epäillä oliko koiria rokotettu lainkaan. Näytteissä todettiin useita taudinaiheuttajia, joita Norjassa ei ole totuttu näkemään. Suomessa vastaavaa tutkimusta ei ole tehty mutta eläinlääkärit ovat Suomessakin nähneet viime vuosina yhä enemmän eksoottisia taudinaiheuttajia koirilla. Tästä huolimatta koirien tautitilanne on tällä hetkellä edelleen hyvä.

Kuva 5. Kaupallisten koiratuontien jakautuminen rescuekoirien, koiravälittäjätuontien ja yksityisten tuontien mukaan vuosina 2013–2016. Kuvassa ovat mukana vain ne maat, joista on tuotu muitakin kuin yksityisiä tuontikoiria.

 

Tällä hetkellä koirilla yleisesti esiintyvät tarttuvat taudit ovat joko hengitystieinfektioita aiheuttavien mikrobien tai mahasuolikanavan tulehduksia aiheuttavien virusten aiheuttamia. Näitä infektioita vastaan ei ole tehokasta rokotetta, poikkeuksena parvovirusripuli. Parvovirusripulia todetaan jatkuvasti nuorilla koirilla, joilla oli riittämätön rokotesuoja. Tähän tautiin ei kehity nk. laumaimmuniteettia, vaan virusta esiintyy jatkuvasti ympäristössä. Infektio joko vahvistaa rokotuksen antamaa suojaa tai aiheuttaa taudin siinä vaiheessa, kun emältä saadut vasta-aineet häviävät, eikä rokotteen antama suoja ole vielä riittävä.

 Koronaviruksen aiheuttamaa oksennus-ripulitautia esiintyy nykyään vuosittain, samoin niin kutsuttua kennelyskää aiheuttavia virus- ja bakteeri-infektioita sekä bakteerien aiheuttamia keuhkotulehduksia. Koiran herpesvirustartunta on kohtalaisen harvinainen vastasyntyneiden pentujen kuolleisuuden aiheuttaja. Tautitapauksia todetaan vuosittain muutamassa pentueessa, niiden määrä ei ole noussut viime vuosina. Ongelmia syntyy lähinnä silloin, kun narttu saa infektion ensimmäisen kerran ollessaan kantava ja tartuttaa pennut niiden kulkiessa läpi synnytyskanavan.

 Toxoplasma gondii -alkueläimen aiheuttamaa kuolemaan johtavaa tartuntaa todetaan vuosittain. Neospora caninum -alkueläimen aiheuttamat infektiot sen sijaan ovat harvinaisia. Giardia sp. tai Cryptosporidium sp. -alkueläinten aiheuttamia suolistoinfektioita todetaan jatkuvasti. Koirat saavat tartunnan helposti liikkuessaan vapaana luonnossa tai jos ne elävät tarhaolosuhteissa. Tartunta on yleensä oireeton, mutta pikkupennuilla tai koirilla, joilla on puolustusjärjestelmän häiriö, voi esiintyä pitkäaikaistakin ripulia.

 Raivotaudin varalta tutkittiin 31 koiraa, joista 19 oli laittomasti maahantuotuja. Koiria tutkittiin raivotaudin varalta myös silloin, kun oireiden perusteella ei voitu sulkea pois taudin mahdollisuutta. Yhtään raivotautitapausta ei koirissa todettu (taulukko 14)

 Yhdeksän koiraa tutkittiin Brucella canis -vasta-aineiden varalta serologisin menetelmin. Näistä seitsemän tutkittiin viennin yhteydessä ja kaksi taudin syyn selvittämiseksi. Kahdeksan koiran näytteet olivat kielteisiä ja yhdellä koiralla todettiin vasta-aineita. Brucella canis -bakteeri-infektiota esiintyy silloin tällöin tuontikoirissa ja suomalaisissa koirissa, jotka ovat käyneet astutusmatkoilla ulkomailla.

Tilasto: