Botulismi

Botulismiksi kutsutaan Clostridium botulinum -bakteerin tuottamien myrkyllisten aineiden eli toksiinien aiheuttamaa sairautta. Kaikki eläinlajit, myös ihminen, voivat sairastua botulismiin. Luonnoneläimissä botulismia esiintyy tyypillisimmin vesilinnuissa.

Clostridium botulinum -bakteerin itiöitä, jotka ovat hyvin kestäviä lepomuotoja, on maaperässä ja vesistöissä. Suotuisissa olosuhteissa itiöistä kehittyy bakteereita, jotka tuottavat toksiineja. Toksiini pääsee elimistöön saastuneen ravinnon mukana.

Oireet

Toksiinit ovat hermomyrkkyjä, jotka aiheuttavat yleensä kuolemaan johtavan halvaantumisen. Linnuilla oireita ovat esim. lentämisvaikeudet, lentokyvyttömyys sekä jalka- ja kaulalihasten halvaantuminen. Silmäluomet jäävät kokonaan tai osittain kiinni. Sairauden itämisaika ja kesto vaihtelee muutamasta tunnista useampiin päiviin. Lievästä myrkytyksestä lintu voi toipuakin.

Taudin määritys ja näytteenotto

Alustava diagnoosi tehdään usein halvausoireiden perusteella. Botulismiin kuolleiden lintujen ruumiinavauksissa ei todeta mitään erityisiä muutoksia. Taudin varmistamiseksi pitää osoittaa botuliinitoksiinin esiintyminen veressä ja kudoksissa biologisen kokeen avulla. Näytteet on otettava aivan vastakuolleista linnuista, jotta tulokset olisivat luotettavia

Leviäminen

C. botulinum –bakteeria esiintyy itiömuodossa maaperässä, vesistöjen pohjasedimenteissä ja myös eläinten suolistossa. Itiöt voivat säilyä ympäristössä elinkykyisinä vuosikausia. Ne voivat levitä lintujen ulosteissa. Sopivissa oloissa itiö aktivoituu ja alkaa jakaantua, jolloin muodostuu myös toksiinia. Koska bakteerin toksiinituotannolle suotuisimmat olot ovat hapettomassa ympäristössä 22 - 37°C lämpötilassa, luonnonvaraisten eläinten botulismitapaukset ilmenevät yleensä kesäisin.

Lintujen kesäiset joukkokuolemat ovat näkyvimpiä esimerkkejä botulismista. Vesilinnut ovat alttiita sairastumaan, koska toksiinipitoisuudet voivat nousta korkeiksi lämpimillä, rämeikköisillä ja mutaisilla rannoilla, joilla linnut etsivät ravintoa. Mätänevät kasvit ja eläinten raadot voivat myös toimia myrkytyksen lähteinä. Raadonsyöjät sairastuvat syötyään botulismiin kuolleiden eläinten raatoja. Raatokärpästen toukat voivat kerätä itseensä botuliinitoksiinia, jolloin ne aiheuttavat myrkytyksen eläimille, jotka käyttävät niitä ravintonaan.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Villilintujen botulismikuolemia esiintyy eri puolilla maailmaa. Pohjois-Amerikasta on runsaasti raportoituja tapauksia, joissa satoja, jopa tuhansia lintuja on kuollut. Ruotsin rannikolla 2000-luvulla esiintyneet lokkikuolemat ovat ainakin osin johtuneet botulismista. Suomesta ei ole raportoitu botulismin aiheuttamaksi varmistettuja villilintujen joukkokuolemia.

 

Aiheet: