Jänisrutto eli tularemia

Jänisrutto eli tularemia on Francisella tularensis -bakteerin aiheuttama zoonoosi eli eläinten ja ihmisten välillä tarttuva tauti, jota on tavattu maailmanlaajuisesti yli 200 eläinlajilla, niin nisäkkäissä kuin linnuissakin.

Tautia todetaan yleisimmin jäniseläimillä (metsäjänis ja rusakko), joilla tartunta johtaa poikkeuksetta kuolemaan. Eurooppalainen kani sen sijaan ei ole kovin herkkä tartunnalle. Luonnonvaraiset pikkujyrsijät, etenkin metsämyyrät, toimivat taudin reservuaarina eli eräänlaisena "infektiosäiliönä".

Taudin yleisyys vaihtelee melko paljon vuosittain ja alueittain. Viime vuosina Evirassa on diagnosoitu vuosittain noin 10 - 30 jänisten tularemiatapausta eri puolilta maata. Lisäksi todetaan yksittäistapauksia muissa eläinlajeissa, kuten oravassa, piisamissa tai linnuissa. Todettujen tautitapausten määrään vaikuttaa jänis- ja myyräkantojen vahvuus.

Leviäminen

F. tularensis on erittäin herkästi tarttuva bakteeri. Jo pieni määrä bakteereja riittää aiheuttamaan taudin, ja mahdollisia tartuntareittejä on useita. Tavallisimmin tularemiabakteeri tarttuu vertaimevien hyönteisten välityksellä, minkä takia tautitapaukset ilmenevät enimmäkseen heinä - lokakuun aikana hyönteisten määrän ollessa suurimmillaan.

Tartunnan voi saada myös suoraan sairaasta tai kuolleesta eläimestä esim. haavainfektiona tai silmän sidekalvon kautta tai hengitysteitse saastuneen ympäristön välityksellä. Tularemia voi tarttua myös suun kautta bakteerin saastuttaman veden tai tularemiatartuntaa kantaneen eläimen lihan välityksellä.

Oireet

Oireilevia jäniksiä nähdään harvoin, koska taudinkulku johtaa nopeasti kuolemaan. Tartunnan saaneet jänikset kuolevat 2 - 10 päivän kuluessa tartunnasta akuutin yleisinfektion aiheuttamaan verenmyrkytykseen. Vähemmän herkillä eläinlajeilla oireet ovat epäspesifisiä, kuten kuumetta ja väsyneisyyttä.

Ihmisellä tularemia on tyypillisesti kuumetauti, johon voi liittyä päänsärkyä, lihaskipuja ja imusolmuketurvotusta. Hyönteisten välittäessä taudin ihmiseen pistoskohtaan syntyy haavauma ja paikallinen tulehdus. Hengitysteitse saatu tartunta voi aiheuttaa keuhkokuumeen. Silmään voi tulla kipeä sidekalvontulehdus. Taudin itämisaika ihmisellä on yleensä 3 - 5 vrk, mutta se voi olla pitempikin.

Taudin määritys

Tularemiaan kuollutta eläintä ei voi tunnistaa ulkoisista merkeistä, vaan taudinmääritys tehdään ruumiinavauksen yhteydessä. Tauti aiheuttaa tyypillisiä pesäkemäisiä tulehdusmuutoksia sisäelimiin, erityisesti pernaan ja maksaan. Bakteerin esiintyminen varmistetaan kudoksista tehtävällä erikoisvärjäyksellä. Evirassa ei viljellä tularemiabakteeria tartuntavaaran takia.

Ennaltaehkäisy

Alueilla, joilla jänisruttoa on tavattu, metsästäjien on syytä käyttää jäniksiä nylkiessään ja avatessaan esimerkiksi kertakäyttöisiä muovikäsineitä. Kuolleena löydettyjä jäniksiä käsiteltäessä on aina syytä käyttää suojakäsineitä. Koirille tai kissoille ei pidä syöttää raakaa jäniksenlihaa tai sisäelimiä.

F. tularensis -bakteeri kuitenkin kuolee kuumennettaessa, joten keitetty tai paistettu liha on turvallista. Koska suurin osa ihmisten tularemiatapauksista tarttuu vertaimevien hyönteisten välityksellä, erityisen tärkeää olisi loppukesän metsäretkillä suojautua hyönteisten pistoksilta.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

F. tularensis esiintyy laajalla alueella pohjoisella pallonpuoliskolla. Siitä tunnetaan kaksi alalajia, joista A-tyyppi (F. tularensis biovar tularensis) esiintyy Pohjois-Amerikassa ja B-tyyppi (F. tularensis biovar palaearctica) sekä Pohjois-Amerikassa että Euraasiassa. Näistä A-tyyppi on voimakkaampi taudinaiheuttaja.

Tularemia kuuluu normaalisti Suomen luonnossa esiintyviin tauteihin. Eviran tilastojen mukaan tapauksia on todettu 2000-luvulla kaikilla riistakeskusalueilla Varsinais-Suomea lukuun ottamatta. Lapin tapaukset ovat olleet peräisin lähinnä alueen lounaisosasta. Taudin yleisyys vaihtelee vuosittain ilmeisesti eläinkannoista ja sääoloista riippuen. Pikkujyrsijät ovat taudin ylläpitäjiä, ja niiden populaatiot vaihtelevat voimakkaasti alueellisesti ja ajallisesti.

Jänisruton esiintyminen jäniksissä ja rusakoissa kesällä 2016:

 

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA

 

Aiheet: