Eviran luonnonvaraisten eläinten tautiseuranta

Luonnonvaraisten eläinten tautiseuranta koostuu kahdesta perusosasta, kohdennetusta eli aktiivisesta seurannasta ja yleisestä eli passiivisesta seurannasta.

Luonnonvaraisten maaeläinten (myös lintujen) tutkimukset tehdään Eviran Oulun tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikössä. Kalatautitutkimuksia tehdään Oulun lisäksi myös Kuopion ja Helsingin tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksiköissä.

Oulun toimipaikka on kansallinen parasitologian vertailulaboratorio. Kuopion toimipaikka on Maailman eläintautijärjestö OIE:n rapuruton vertailulaboratorio. Eviran virustautitutkimukset tehdään kaikki Helsingin eläintautivirologian tutkimusyksikössä.

1. Kohdennettu seuranta

Kohdennetun seurannan tavoitteellisista näytemääristä ja alueellisesta kohdentamisesta tehdään vuosittain suunnitelma, jossa huomioidaan myös käytettävissä olevat resurssit.

Rabies (eläimellä raivotauti, ihmisellä vesikauhu)

Näytteeksi kerätään yhteistyössä riistakeskusten ja paikallisten metsästäjien kanssa pienpetoja, enimmäkseen kettuja ja supikoiria. Pääasiallinen kohdealue on rabiesrokotusalue kaakkoisrajalla, mutta resurssien salliessa voidaan eri vuosina tutkia näytteitä myös muilta alueilta.

Aivonäytteet tutkitaan virologisesti rabieksen varalta. Rokotusalueen näytteistä rokotusten onnistumista tutkitaan vasta-ainemäärityksin sekä määrittämällä hammas- ja leukaluunäytteissä oleva rokotemerkkiaine (tetrasykliini). Lisäksi tutkitaan kaikki luonnonvaraisten eläinten rabiesepäilyt, jos eläimen käytös voi viitata raivotautiin.

Myyräekinokokkoosi

Näytteeksi kerätään yhteistyössä riistakeskusten ja paikallisten metsästäjien kanssa kettuja ja supikoiria. Näyte-eläimet ovat osin samoja kuin rabiesseurannassa, mutta otanta kohdentuu laajemmalle alueelle painottuen Etelä-Suomeen. Seurannalla pyritään osoittamaan Suomen tautivapaus, jotta maamme erikoisvaatimukset lemmikkieläinten tuonnin suhteen voidaan pitää voimassa: ekinokokkilääkitystä ei vaadita, kun koira tulee suoraan Suomeen Norjasta, Isosta-Britanniasta, Irlannista tai Maltalta. Näytteeksi otetaan suolen sisältöä, josta tunnistetaan ekinokokkiloisen DNA.

Trikinella

Trikinella-seurannassa näytteitä kerätään lihaa syövistä nisäkäslajeista koko maassa. Myös raatoja ravinnokseen käyttäviä lintulajeja tutkitaan trikinellasuvun sukkulamatojen toukkien aiheuttaman trikinelloosin varalta.

Näytteitä saadaan sekä yleisen tautiseurannan materiaalista että Luonnonvarakeskuksen (Luke) riistantutkimuksen avulla, jonne metsästäjät lähettävät kaadetut suurpedot tutkimuksia varten. Määritys perustuu lihasnäytteen tutkimiseen digestio-menetelmällä, jossa liha sulatetaan mahalaukun toimintaa vastaavalla tavalla ja löytyneistä trikiinitoukista tehdään lajimääritys multiplex PCR-tekniikalla. Suomesta on löytynyt neljä trikinellalajia: Trichinella spiralis, Trichinella nativa, Trichinella britovi ja Trichinella pseudospiralis.

Trikinellalajin suhteellisesta runsaudesta ja sen mahdollisista muutoksista kerätään tietoa, jonka avulla voidaan arvioida sikaloihin ympäristöstä kohdistuvaa infektiopainetta ja -reittejä.

Gyrodactylus salaris

Gyrodactylus salaris -seuranta on Jäämereen laskevilla ja Tornionjoen vesistöalueilla. Näytteiksi kerätään Luken sähkökalastusten ja yksityisten kalastajien avulla luonnonvaraisia merilohen jokipoikasia ja muiden villien kalojen evänäytteitä. Evät tutkitaan suoramikroskooppisesti ja löytyneiden loisten DNA:sta tehdään lajimääritys PCR-menetelmällä.

Suomella on komission myöntämä lisävakuus Gyrodactylus salaris -lohiloisen leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisen Atlantin lohen lisääntymisalueille Teno- ja Näätämöjokiin. Lisävakuus oikeuttaa estämään kalasiirrot vaarallisilta vesistöalueilta Tenolle ja Näätämölle. Jokien suojaamista säädellään myös Norjan kanssa solmitussa valtiosopimuksessa.

Seurannalla selvitetään myös Tuulomajoen latvavesistö- ja Paatsjoen alueen muodostaman puskurivyöhykkeen sekä Itämeren tärkeimmän lohijoen Tornionjoen loistilannetta.

Villien emokalojen virus- ja bakteeriperäisen munuaistaudin seuranta

Näytteet otetaan villeistä emokaloista mädinhankinnan yhteydessä. Tutkimukset painottuvat Pohjois-Suomeen. Bakteeriperäistä munuaistautia (Bacterial Kidney Disease BKD) tutkitaan bakteeriviljelyllä tai ELISA-menetelmällä. Virustautinäytteet tutkitaan virologisin menetelmin

Maamme rakennettujen ja muutoin muuttuneiden vesistöjen uhanalaisten kalakantojen talteenotto on pääasiassa Luken vastuulla. Arvokkaiden luonnonvaraisten kalakantojen geneettisen materiaalin säilyttämisen yhteydessä Evira seuraa virusperäisten kalatautien ja BKD-taudin esiintymistä. Seurannalla pyritään siihen, että arvokkaat kalakannat pysyvät vapaina tarttuvista kalataudeista.

Villisikojen tautiseuranta

Metsästetyistä villisioista kerätään elin- ja verinäytteitä virologisiin ja bakteriologisiin tutkimuksiin (afrikkalainen sikarutto ASF, klassinen sikarutto CSF, Aujeszkyn tauti AD ja brusella). Kuolleena löytyneet ja sairaat villisiat pyritään saamaan patologiseen tutkimukseen.

2. Yleinen tautiseuranta

Yleisessä seurannassa näytteeksi kerätään kuolleena löytyneitä tai sairauden takia lopetettuja villieläimiä. Tavoitteena on pysyä ajan tasalla Suomessa esiintyvistä tartuntataudeista ja havaita hyvissä ajoin epidemiat ja uudet taudit. Alueellisesti näytteiden saanti kohdentuu sen mukaan kuin kuolleisuutta esiintyy. 

Yleisen tautiseurannan näytteitä toimittavat useat tahot kuten metsästäjät, kalastajat ja muut runsaasti luonnossa liikkuvat kansalaiset, Luke, kuntien ja elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskusten (ELY-keskukset) ympäristöviranomaiset ja rikosepäilyissä poliisi. Pihapiiristä ja taajama-alueilta löytyneitä kuolleita eläimiä toimittavat usein tutkittavaksi tavalliset kansalaiset.

Silmämääräisen arvion ja muiden ruumiinavaukseen liittyvien tutkimuslöydösten mukaan tehdään histologisia, bakteriologisia, parasitologisia ja virologisia jatkotutkimuksia kuolinsyyn määrittämiseksi. Molekyylibiologisia menetelmiä käytetään eri taudinaiheuttajien tunnistamisessa.

Kuolinsyytutkimusten lisäksi yleisen tautiseurannan näytteitä hyödynnetään useiden ihmisen tai eläinten terveydelle haitallisten tartuntatautien esiintymisen seurannassa. Näitä tauteja ovat muun muassa lintuinfluenssa, lintujen paramyxovirukset, lintujen koronavirukset, lepakkorabies, lepakoiden koronavirukset, trikinelloosi, salmonelloosi, jänisrutto, psittakoosi (papukaijakuume eli ornitoos), afrikkalainen sikarutto ja hirvieläinten näivetystauti (chronic wasting disease CWD).

Luonnonvaraiset kalat

Luonnonvaraisten kalojen joukkokuolemia tutkitaan Eviran tuotanto- ja villieäinterveyden tutkimusyksikön kaikissa kalatauteja tutkivissa toimipaikoissa (Oulu, Kuopio, Helsinki). Yleensä näissä tapauksissa toimitaan yhteistyössä paikallisen ELY-keskuksen kanssa, joka hoitaa vedenlaatuun ja ympäristöoloihin liittyvät selvitykset.

Ravut

Rapujen joukkokuolemien selvitykset tehdään Kuopion toimipaikassa. Ne keskittyvät etupäässä rapuruton tutkimiseen. Kuopion toimipaikka on ainoa suomalainen OIE:n vertailulaboratorio ja rapuasiantuntija ainoa suomalainen OIE:n tautiasiantuntija. Diagnostiikassa käytetään mykologista eli tautia aiheuttavien sienten viljelymenetelmää ja molekyylibiologisia tunnistusmenetelmiä.

Suurpedot (karhu, susi, ilves, ahma)

Suurpetojen kuolinsyitä ja niissä esiintyviä zoonooseja (eläinten ja ihmisten välillä tarttuvia  tauteja) seurataan yhteistyössä Luken riistantutkimuksen kanssa. Eviraan toimitetaan tutkittavaksi kaikki liikenteessä kuolleet, maastosta kuolleena löytyneet ja poikkeuksellisen käyttäytymisen tai sairauden oireiden takia lopetetut eläimet. Evirassa otetaan omien näytteiden lisäksi Luken riistantutkimuksen tarvitsemat kudosnäytteet. Vastavuoroisesti Luke toimittaa Eviran tarvitsemat seurantatutkimusten näytteet sinne tutkittaviksi tulleista metsästetyistä suurpedoista.

Hylkeet

Evira on mukana HELCOM-ohjelmassa (HELCOM ad hoc Seal Expert Group), jossa seurataan Itämeren hallien ja norppien terveyttä. Metsähallituksen kanssa yhteistyössä seurataan uhanalaisten saimaannorppien kuolinsyitä ja sairauksia.

Poliisien virka-apupyynnöt

Poliisin virka-apupyyntönä saadaan tutkittavaksi metsästys- tai luonnonsuojelurikosepäilyihin liittyviä näytteitä. Evirassa määritetään eläimen kuolinsyy ja arvioidaan kuolinaika. Joskus rikosepäily paljastuu normaalisti kuolinsyytutkimuksiin lähetetystä eläimestä. Oikeudenkäyntiin johtavissa rikosepäilyissä Eviran patologit toimivat oikeuden määräysten mukaan todistajina.

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME

 

 

 

 

 

Aiheet: