Rabbit hemorrhagic disease RHD

RHD on kalikiviruksen aiheuttama herkästi leviävä kaniinien (Oryctolagus cuniculus) verenvuotokuumetauti. RHD on nopeasti etenevä tauti, joka aiheuttaa erityisesti maksan, mutta myös muiden sisäelinten vaurioitumisen. RHD aiheuttaa korkeaa sairastuvuutta ja korkeaa kuolleisuutta kaniineissa. Virus ei tartu ihmiseen, koiriin tai kissoihin. Viruksesta tunnetaan kaksi tyyppiä, klassinen RHD-virus ja uudempi RHD2-virus.

Oireet

RHDV aiheuttaa oireita erityisesti aikuisissa kaniineissa, kun taas poikaset noin 4 - 6 viikon ikään asti eivät sairastu. Uusi virustyyppi RHDV2 voi aiheuttaa oireita myös vasta 15 - 20 päivää vanhoissa poikasissa. Oireina ovat hermostolliset oireet, hengitystieoireet, apaattisuus ja huonontunut ruokahalu. Maksavauriosta voi olla seurauksena verenvuotoja ja keltaisuutta. Äkkikuolemia ilman havaittavia oireita esiintyy myös epidemioissa. Populaatiossa, jossa virusta ei aiemmin ole esiintynyt, suuri osa kaniineista voi kuolla.

Taudin määritys ja näytteenotto

Kuolleesta kaniinista ei voi ulkoisten merkkien perusteella varmistaa RHD-tartuntaa, vaan taudin määritys vaatii raadonavauksen. Tauti aiheuttaa kaniineissa tyypilliset patologiset muutokset. Maksan kuolioituminen on huomattavin muutos. Diagnoosi varmistetaan tutkimalla elinnäytteistä viruksen esiintyminen RT-PCR-menetelmällä.

Leviäminen

Virus leviää kaniinista toiseen suorassa kosketuksessa eritteissä ja myös epäsuorasti esimerkiksi pesäkoloissa, ruuan ja veden välityksellä tai hyönteisten mukana. Virusta erittyy kaikkiin kaniinin eritteisiin. Myös kaniineja syövät petoeläimet voivat levittää virusta. Virus voi säilyä ympäristössä useita viikkoja. Lemmikkikaniinit ovat samaa lajia kuin villikaniinit, joten ne ovat myös sairastumisvaarassa epidemian ollessa käynnissä. Metsäjäniksien ja rusakon (Lepus timidus ja L. europaeus) ei ole todettu sairastuvan klassiseen RHD-virukseen, mutta uusi RHDV2 tyyppi on sairastuttanut joitain jänislajeja, joten metsäjäniksen ja rusakon ei voida varmuudella sanoa olevan suojassa tartunnalta.

Taudin inkubaatioaika on 1 - 5 päivää ja kanit kuolevat yleensä 1 - 2 vuorokaudessa kuumeen ilmaannuttua. Osa kaneista voi kuolla ilman edeltäviä oireita. Kroonisissa taudin muodoissa oireina esiintyy keltaisuutta, laihtumista ja väsyneisyyttä. Taudista toipuneet kaniinit saavat suojan samaa virustyyppiä vastaan.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

RHD ei ole lakisääteisesti vastustettava tauti Suomessa.

RHD-virus on hyvin säilyvä ja tarttuu myös ilman suoraa kosketusta sairaaseen kaniiniin. Lemmikkikaniinien ulkoiluttamista ja ruokkimista luonnosta haetulla ravinnolla on syytä välttää epidemian aikana villikaniinien esiintymisalueilla. Tautiin on olemassa lemmikkikaniineille rokotteita, jotka vähentävät taudin oireita ja kuolleisuutta.

Seuranta

Taudin seuranta perustuu sairaana lopetettujen tai kuolleena löytyneiden kaniinien raadonavauksiin ja laboratoriotutkimuksiin.

Esiintyminen

Suomessa RHD todettiin ensimmäisen kerran Helsingissä kuolleista kaniineista keväällä 2016. Maailmalla ensimmäiset tapaukset todettiin 1980-luvulla Kiinassa ja tauti havaittiin samalla vuosikymmenellä myös Euroopassa, sekä tarhatuissa että villeissä kaniineissa. RHDV2 todettiin ensimmäisen kerran Ranskassa 2010, ja se on levinnyt nopeasti moniin Euroopan maihin. Myös Ruotsissa on todettu laajoja epidemioita, ja siellä esiintyy molempia virustyyppejä.

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME