Mehiläisten sairaudet

Mehiläisten tärkeimpiä tauteja ovat varroapunkki ja sen levittämät virustaudit sekä Paenibacillus larvae -bakteerin aiheuttama esikotelomätä. Laboratorioon lähetettävistä näytteistä suurin osa tulee tutkittavaksi esikotelomädän varalta. Vuonna 2016 esikotelomätätutkimukseen lähetettiin 1731 hunajanäytettä 197 tarhaajalta. Vuosi 2014 oli uudesta esikotelomätäasetuksesta (MMMa 11/2015) johtuva siirtymäkausi, minkä jälkeen tarhaajien määrä on palannut vuoden 2013 tasolle (kuva). Vuoden 2016 näytteistä 8 %:ssa (tarhaajista 21 %) todettiin P. larvae. Kliininen esikotelomätä todettiin yhdellä tarhalla Uudellamaalla ja yhdellä tarhalla Pirkanmaalla. Aiempiin vuosiin verrattuna positiivisten näytteiden osuus oli matala. Näytteistä on vuosina 2006 - 2016 ollut positiivisia 10 - 30 %.

Ekm:n varalta tutkitut hunajat 2007-2016

 Vuonna 2016 Varroa destructor -punkkia tutkittiin Ahvenanmaalla 71 pesästä. Ahvenanmaa todettiin edelleen varroavapaaksi alueeksi. Manner-Suomessa punkkia esiintyy runsaasti, mutta näytteitä ei yleensä tutkita laboratoriossa.

Varroatorjuntojen myötä sisuspunkki Acarapis woodi on harvinaistunut koko Euroopassa, Suomessa sitä tavataan edelleen satunnaisesti. 2016 sisuspunkki todettiin yhdellä tarhalla Itä-Suomessa.

Eurooppalaista toukkamätää todetaan yleensä muutamalla tarhalla vuodessa. Vuonna 2016 tutkituista näytteistä toukkamätää aiheuttavaa Melissococcus plutonius -bakteeria ei todettu.

Noseman varalta tutkittiin 2016 yhteensä 16 näytettä, joista kahdeksassa todettiin nosemaitiöitä. Nosema apis ja N. ceranae -loisia esiintyy Suomessa yleisesti, mutta ne aiheuttavat harvoin vakavaa tautia. 

Lisää aiheesta palvelussamme

Lisää aiheesta muualla verkossa