Mehiläisten sairaudet

Suomessa mehiläisten tärkeimpiä tauteja ovat varroapunkki ja sen levittämät virustaudit sekä Paenibacillus larvae -bakteerin aiheuttama esikotelomätä. Laboratorioon lähetettävistä näytteistä suurin osa tulee tutkittavaksi esikotelomädän varalta. Vuonna 2017 esikotelomätätutkimukseen lähetettiin 1278 hunajanäytettä 143 tarhaajalta. Esikotelomätätutkimukset muuttuivat maksullisiksi 2015, mistä johtuen 2014 näytteitä lähetettiin poikkeuksellisen paljon. Tämän jälkeen näytteitä lähettäneiden tarhaajien määrä on palannut aiemmalle tasolle. Vuoden 2016 näytteistä 8 %:ssa (tarhaajista 15 %) todettiin P. larvae. Kliinistä esikotelomätää ei todettu. Aiempiin vuosiin verrattuna positiivisten näytteiden osuus on pysynyt matalana. Näytteistä on vuosina 2006 - 2016 ollut positiivisia 8 - 31 %.

  

 

Varroa destructor -punkkia tutkittiin Ahvenanmaalla 139 pesästä 2017. Ahvenanmaa todettiin edelleen varroavapaaksi alueeksi. Manner-Suomessa punkkia esiintyy runsaasti, mutta näytteitä ei yleensä tutkita laboratoriossa.

Varroatorjuntojen myötä sisuspunkki Acarapis woodi on harvinaistunut koko Euroopassa, Suomessa sitä tavataan edelleen satunnaisesti. Vuonna 2017 sisuspunkkia ei todettu.

Eurooppalaista toukkamätää todetaan yleensä muutamalla tarhalla vuodessa. Vuonna 2017 toukkamätää aiheuttavaa Melissococcus plutonius -bakteeria todettiin kahdella tarhalla. Näistä toisella oli myös taudin kliinisiä oireita.

Noseman varalta tutkittiin 2016 yhteensä 13 näytettä, joista kahdeksassa todettiin nosemaitiöitä. Nosema apis ja N. ceranae -loisia esiintyy Suomessa yleisesti, mutta ne aiheuttavat harvoin vakavaa tautia.

Pienen pesäkuoriaisen (Aethina tumida) varalta Eviraan voi lähettää mehiläistarhoilta löytyneitä kuoriaisia tai toukkia tunnistettavaksi. Pientä pesäkuoriaista ei ole todettu Suomessa.

Lisää aiheesta palvelussamme

Lisää aiheesta muualla verkossa