Nautojen sairaudet

Schmallenberg-virusta ei todettu 2015

Syksyllä 2011 Saksasta löydetty Euroopassa aiemmin tuntematon Schmallenberg-virus (SBV) levisi Suomeen jo kesällä 2012. SBV on polttiaisten levittämä märehtijöiden virus, joka ei tartu ihmiseen. Ensimmäiset epämuodostuneet karitsat, joissa virus todettiin, syntyivät täysiaikaisina joulukuun 2012 lopussa. Ensimmäinen epämuodostunut vasikka, jossa virus todettiin, syntyi helmikuussa noin 3 viikkoa ennen aikojaan. Vuoden 2013 aikana luomisen syyn selvityksiin lähetetyissä vasikoissa todettiin Schmallenberg-virus 19 tilalla (6,7 % tutkituista tiloista) ja karitsoissa 14 tilalla (10 % tutkituista tiloista). Kaikki viruslöydökset olivat alueilta, joilla oli myös todettu vasta-aineita.

Schmallenberg-virusta ei todettu lainkaan 2015. SBV-vasta-aineita todettiin vain 7 %:lla kaikkiaan 324 tutkitusta naudasta. Vasta-aineita löytyi luomisen syyn selvitykseen otetuissa verinäytteissä lehmistä, jotka syntymäaikansa perusteella olivat todennäköisesti saaneet SBV-tartunnan vuosina 2012-2013. Vasta-ainelöydöksiä ei siis voitu kytkeä tiloilla havaittuihin luomisiin. Vientikaranteenissa olleista tiineistä, alle 2-vuotiaista hiehoista vasta-aineita ei todettu. SBV:n suhteen tilanne jatkui samankaltaisena kuin 2014; virusta ei todettu ja vasta-aineita todettiin vain vanhemmissa naudoissa. Vaikuttaa siltä, ettei Schmallenberg-virus olisi aiheuttanut tartuntoja vuosina 2014-15. Nautapopulaatiomme on muuttumassa SBV-tartunnalle herkäksi, koska vasta-aineita on todettavissa vain vanhemmilla ennen vuotta 2014 syntyneillä naudoilla. 

Mycoplasma bovis -tartunnat lisääntyivät

Mycoplasma bovis -tapaukset lisääntyivät erityisesti loppusyksystä 2015. Lypsykarjoissa tartunta levisi mahdollisesti myös sperman välityksellä. Lähes kaikissa lypsykarjoissa tartunta ilmeni utaretulehduksena ja todettiin ensimmäisen kerran tilalla maitonäytteestä. 

   

Kuva. Vuosina 2012- 2015 todettujen Mycoplasma bovis –tartuntojen maantieteellinen sijainti.

Tautidiagnostiikka

Patologiseen tutkimukseen lähetettyjä kokonaisia nautoja tai nautojen elinnäytteitä tutkittiin vuonna 2015 yhteensä 428 kpl. (taulukko 1). Näytteistä neljäsosa oli luomisen syyn selvitykseen lähetettyjä sikiöitä, täysiaikaisia kuolleena syntyneitä tai alle vuorokauden iässä kuolleita vasikoita.  Lihantarkastukseen liittyviä näytteitä tutkittiin 72 kpl.

Bakteeri-infektiot olivat aiempien vuosien tapaan yleisin todettu luomisen syy. Yleisimmät eristetyt bakteerit olivat samoja kuin aiempina vuosina todetut, Trueperella pyogenes, Ureaplasma diversum, Listeria monocytogenes ja Bacillus licheniformis. Schmallenberg-viruksen aiheuttamia luomisia ei todettu. Neospora caninum ‑alkueläintartunta todettiin kahden tilan luodusta sikiöstä, lisäksi todettiin vasta-aineita viiden tilan luomisen syyn selvitykseen lähetetyissä verinäytteissä. Neosporaa on todettu vuosittain muutamilta uusilta tiloilta. Neosporan varalta tutkittiin ELISA-testillä kaikkiaan 191 verinäytettä, osa näistä oli peräisin jo aiemmin positiivisiksi todetuilta tiloilta, joilla tartunnan laajuutta selvitettiin. Q-kuumeen varalta tutkittiin ELISA-testillä 133 verinäytettä 24 tilalta joista 131 näytettä 22 tilalta luomisensyyn selvityksen yhteydessä ja kaksi vientiä varten; kaikki tutkimukset olivat kielteisiä.

Tilasto: 

  • Nautojen patologisten näytteiden lukumäärät tutkimussyyn mukaan jaoteltuina 2010–2015 (T1) ks. alla.

Suurin osa sairauden syyn selvitykseen tulevista näytteistä oli aiempien vuosien tapaan alle puolivuotiaita vasikoita (n. 40 % näytteistä). Vanhempien lihanautojen ja lehmien patologisten tutkimusten määrä on hieman lisääntynyt. Tavallisimmat löydökset olivat edellisvuosien tapaan vasikoiden hengitystietulehdukset, vasikkaripuli ja muut mahasuolistosairaudet ja pikkuvasikoiden bakteeriyleisinfektiot

Hengitystietulehdusten varalta tutkittiin 108 syväsivelynäytepakettia vasikoista (yhteen pakettiin kuuluu neljä näytettä) sekä 10 tilalta pariseerumipaketti (yhteen pakettiin kuuluu pariseerumit viidestä eläimestä) ja kuudelta tilalta sierainlimanäytteet (yhteen pakettiin kuuluu sierainlimanäytteet viidestä eläimestä). (taulukko 2).  

Tilasto:

  • Nautojen syväsivelynäytteiden tuloksia 2009-2015. Positiivisten lähetysten lukumäärät (T2) ks. alla.

Hengitystietulehdusnäytteistä (patologiset näytteet ja kliiniset näytteet) todettiin yleisimmin naudan RS- ja koronavirusta, Histophilus somni, Pasteurella multocida, Mannheimia haemolytica ja Trueperella pyogenes -bakteereja sekä ureaplasmaa. Mycoplasma bovis -bakteeriatodettiin syväsively-, keuhko- , nivel- ja korvatulehdusnäytteistä. Pasteurella multocida ja Mannheimia haemolytica kannoissa todettiin useammalla tilalla antibioottiresistenssiä. 

Vasikkaripulin tutkimuspaketteja (paketti sisältää viiden ulostenäytteen tutkimuksen) tutkittiin kaikkiaan 211 lähetystä, joissa oli yhteensä 546 näytettä. Alle 6 kk:n ikäisten vasikoiden tulokset on esitetty taulukossa 3. Ripulin aiheuttajista (patologiset näytteet ja kliiniset näytteet) yleisimpiä olivat aiempien vuosien tapaan rotavirus ja Eimeria sp. ‑kokkidit. Vasikoille ripulia aiheuttavaa zoonoottista Cryptosporidium parvum -alkueläintä todettiin kaikkiaan 35 tilalla, joko patologisessa tutkimuksessa tai ripulinäytteistä. Myös vasikoiden kanssa tekemisissä olleita ihmisiä sairastui kryptosporidioosiin.

Tilasto:

  • Alle 6 kk:n ikäisten vasikoiden vasikkaripulipakettitutkimusten tuloksia 2010-2015 (T3) ks. alla. Tilastossa positiivisten lähetysten lukumäärät.Tutkimukset on tehty vasikoiden iän mukaan.

Salmonella

Nautojen salmonellavalvonta on osa Suomen kansallista salmonellaohjelmaa. Vuonna 2015 nautatilojen uusia salmonellatartuntoja todettiin ulostenäytteestä tai ympäristönäytteestä kaikkiaan 12 nautatilalla: neljällä lypsykarjatilalla, kahdessa hiehokasvattamossa, yhdessä yhdistelmäkarjassa, kahdessa emolehmäkarjassa yhdessä vasikkakasvattamossa, yhdessä loppukasvattamossa ja yhdessä lihakarjassa. Lisäksi yhden salmonellapositiivisen nautatilan tartunta oli todettu jo 2014.(9 uutta tartuntaa 2014). Näistä 10 olivat serotyyppiä S. Typhimurium, yksi serotyyppiä S. Enteritidis ja yksi serotyyppiä S. Coeln. Yhdessä hiehokasvattamossa todettiin serotyypin S. Typhimurium lisäksi serotyyppi S. Konstanz. Salmonellatartunnat todettiin tilojen omavalvontanäytteiden ja kliinisten salmonellaepäilyjen tutkimuksissa. Lisäksi kahdessa teurastamolla otetussa naudan imusolmukenäytteessä sekä yhdessä imusolmukeyhteisnäytteessä todettiin S. Typhimurium, mutta tiloilta otetut ulostenäytteet olivat kielteisiä salmonellan suhteen. Keinosiemennysasemalle tulevat naudat ja niiden alkuperätilat sekä keinosiemennysaseman karanteenissa olevat sonnit tutkitaan myös salmonellan varalta ja näistä ei löydetty salmonellaa vuonna 2015.

Nautakarjojen seurantatutkimukset

Nautojen tautitilannetta seurattiin sinikielitaudin, leukoosin, IBR-taudin, BVD:n, BSE:n ja luomistaudin varalta viranomaisten ylläpitämillä valvontaohjelmilla. Tilanne sinikielitaudin (BTV, serotyyppi 8) suhteen säilyi rauhallisena lähialueillamme. Vuonna 2014 alkanut BTV-4 taudinpurkaus jatkui EU:n itäosissa ja Ranskassa alkoi BTV-8 taudinpurkaus syksyllä 2015.  Koko maasta tutkittiin kuitenkin emolehmäkarjojen teuraista otetut näytteet myös sinikielitaudin varalta vuoden ympäri. Sinikieliviruksen vasta-aineita todettiin yhden emolehmän seeruminäytteessä. Kyseinen eläin oli tuotu maahan vuonna 2011 Ruotsista ja sillä oli todettu BTV-vasta-aineita jo tuonnin yhteydessä otetuissa näytteissä (Ruotsi toteutti BTV-massarokotukset vuodesta 2008 alkaen). Jatkotutkimuksiin ei katsottu olevan aihetta.  

Nautakarjojen BVD- ja IBR-tautia sekä leukoosia seurattiin lypsy- ja emolehmäkarjoissa. Koska BVD-tartunta katsotaan juurituksi nautapopulaatiostamme, laajasta koko maan lypsykarjat kattaneesta seurannasta luovuttiin jo vuonna 2011. Seurannassa tutkittiin riskiin perustuen BVD:n, IBR:n, leukoosin ja bruselloosin varalta lypsykarjat, joissa oli tehty alkionsiirtoja ulkomaista alkuperää olevilla alkioilla tai joissa oli edellisen vuoden aikana esiintynyt normaalia enemmän luomisia. Emolehmäkarjojen teuraista seurantaan otetut näytteet tutkittiin sinikielitaudin lisäksi BVD:n ja IBR:n varalta. Lisäksi tutkittiin näytteitä keinosiemennystoiminnan, tuontien ja vientien yhteydessä.

Leptospiroosin varalta tutkittiin yhteensä 142 naudan seeruminäytettä. Kaikki olivat keinosiemennyssonnien terveystarkkailunäytteitä. Näytteistä ei todettu leptospira-vasta-aineita.

Tilasto:

  • Nautojen virus- ja bakteeritautien näytteiden lukumäärät vuonna 2015 tutkimussyyn ja tutkimuksen (serologia, virusosoitus) mukaan jaoteltuna (T4) ks alla. Positiivisten näytteiden lukumäärä on ilmoitettu suluissa.

Taulukossa 5 on esitetty BSE-tutkimukset tutkimusperusteen mukaan jaoteltuna vuonna 2015. BSE-tutkimusten määrä on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2014. Yhteensä vuonna 2015 tutkittiin BSE:n varalta 11 576 nautaa, joista suurin osa oli itsestään kuolleita ja lopetettuja. Hätäteurastettujen, itsestään kuolleiden ja lopetettujen nautojen tutkimusikäraja on edelleen 48 kuukautta. Kaiken ikäiset eläimet kuitenkin tutkitaan, jos eläimellä epäillään esiintyvän BSE-tautia.

Tilasto:

  • BSE-tutkimukset vuonna 2015 (T5) ks alla. Kaikki tutkimustulokset olivat kielteisiä.

Liitteen B yhteenvetotaulukoissa on esitetty tietoja vuosien 2006–2015 lypsykarjojen seurantatutkimuksista (taulukko B1), emolehmäkarjojen seurantatutkimuksista (taulukko B2), nautojen, lampaiden, vuohien ja sikojen luomistautitutkimuksista (taulukko B3) ja nautojen BSE-seurantatutkimuksista (taulukko B4).

Tilastoja 2015

Lisää aiheesta muualla verkossa