Nautojen sairaudet

Naudoilla tautitilanne on pysynyt hyvänä, eikä vaarallisia tai helposti leviäviä tauteja todettu. Uusia salmonellatartuntoja todettiin kuudella tilalla. Nautojen tutkimuksissa merkittävimpiä tutkimussyitä olivat tautiseuranta naudan virusripulin (BVD), tarttuvan rinotrakeiitin (IBR), sinikielitaudin, nautojen tarttuvan leukoosin ja nautojen tarttuvan sienimäisen aivorappeumasairauden (BSE) varalta, keinosiemennystoiminta, sekä sairauden syyn selvitys, hengitystietulehdusten, vasikkaripulin tai luomisen syyn selvittäminen, lihantarkastus ja nautojen tuonti ja vienti.

Mycoplasma bovis -tartunnat lisääntyivät

Mycoplasma bovis -tapaukset lisääntyivät edelleen. Kaikkiaan M. bovis tartunta on todettu 40 lypsykarjatilalla, joista 20 todettiin vuoden 2016 aikana. Lähes kaikissa lypsykarjoissa tartunta ilmeni utaretulehduksena ja todettiin ensimmäisen kerran tilalla maitonäytteestä. Lihanautakasvattamoiden M. bovis –tartunnat todettiin hengitystietulehdusnäytteistä.

Kuva 1. Uusien Mycoplasma bovis –positiivisten karjojen lukumäärä vuosina 2012 – 2016.

Schmallenberg-virusta ei todettu

Syksyllä 2011 Saksasta löydetty Euroopassa aiemmin tuntematon Schmallenberg-virus (SBV) levisi Suomeen kesällä 2012. SBV on polttiaisten levittämä märehtijöiden virus, joka ei tartu ihmiseen. Ensimmäiset epämuodostuneet karitsat, joissa virus todettiin, syntyivät joulukuussa 2012 ja ensimmäinen epämuodostunut vasikka helmikuussa 2013. Vuoden 2013 aikana luomisen syyn selvityksiin lähetetyissä vasikoissa todettiin Schmallenberg-virus 19 tilalla (6,7 % tutkituista tiloista) ja karitsoissa 14 tilalla (10 % tutkituista tiloista).

Schmallenberg-virusta ei ole todettu lainkaan vuosien 2014 - 2016 aikana. SBV-vasta-aineita todettiin vuonna 2016 enää vain 4 %:lla kaikkiaan 169 tutkitusta naudasta, joten suurin osa nautapopulaatiostamme on jälleen tartunnalle herkkää. Tilanne on jatkunut samankaltaisena vuodesta 2014 alkaen; virusta ei ole todettu ja vasta-aineita on todettu vain vanhemmissa, ennen vuotta 2014 syntyneissä naudoissa.

Tautidiagnostiikka

Patologiseen tutkimukseen lähetettyjä kokonaisia nautoja tai nautojen elinnäytteitä tutkittiin yhteensä 492 kpl (taulukko 1). Näytemäärä kasvoi hieman edellisestä vuodesta (vuonna 2015 428 näytettä). Näytteistä neljäsosa oli luomisen syyn selvitykseen lähetettyjä sikiöitä, täysiaikaisia kuolleena syntyneitä tai alle vuorokauden iässä kuolleita vasikoita. Lihantarkastukseen liittyviä näytteitä tutkittiin 66 kpl.

Bakteeri-infektiot olivat aiempien vuosien tapaan yleisin todettu luomisen syy. Yleisimmät eristetyt bakteerit olivat samoja kuin aiempina vuosina todetut, Trueperella pyogenes, Ureaplasma diversum ja Listeria monocytogenes. Schmallenberg-viruksen aiheuttamia luomisia ei todettu. Neospora caninum ‑alkueläintartunta todettiin neljän tilan luodusta sikiöstä, lisäksi todettiin vasta-aineita kuuden tilan luomisen syyn selvitykseen lähetetyissä verinäytteissä. Vuosittain Neosporaa todetaan muutamilta uusilta tiloilta. Neosporan varalta tutkittiin ELISA-testillä kaikkiaan 641 verinäytettä. Osa näistä oli peräisin jo aiemmin positiivisiksi todetuilta tiloilta, joilla tartunnan laajuutta selvitettiin. Q-kuumeen varalta tutkittiin ELISA-testillä 118 naudan verinäytettä 25 tilalta. Yhden tilan kahdella naudalla todettiin Q-kuume-vasta-aineita, mutta eläimet olivat oireettomia. Samalla tilalla on todettu Q-kuumeen vasta-aineita eläimillä myös aiempina vuosina.

Tilasto (T1):

  • Nautojen patologisten näytteiden lukumäärät tutkimussyyn mukaan jaoteltuina 2010–2016 ks. alla.

Suurin osa sairauden syyn selvitykseen tulevista näytteistä oli aiempien vuosien tapaan alle puolivuotiaita vasikoita (n. 45 % näytteistä). Vanhempien lihanautojen ja lehmien patologisten tutkimusten määrä on hieman lisääntynyt. Tavallisimmat löydökset olivat edellisvuosien tapaan vasikoiden hengitystietulehdukset, vasikkaripuli ja muut mahasuolistosairaudet ja pikkuvasikoiden bakteeriyleisinfektiot. Kinokuumeen varalta tutkittiin näytteitä kuudelta tilalta. Kinokuume todettiin neljällä tilalla.

Hengitystietulehdusten varalta tutkittiin 154 syväsivelynäytepakettia vasikoista (yhteen pakettiin kuuluu neljä näytettä) sekä kolmelta tilalta pariseerumipaketti (yhteen pakettiin kuuluu pariseerumit viidestä eläimestä) ja kahdelta tilalta sierainlimanäytteet (yhteen pakettiin kuuluu sierainlimanäytteet viidestä eläimestä) (taulukko 2).  

Tilasto (T2):

  • Nautojen syväsivelynäytteiden tuloksia 2009-2016. Positiivisten lähetysten lukumäärät ks. alla.

Hengitystietulehdusnäytteistä (patologiset näytteet ja kliiniset näytteet) todettiin yleisimmin naudan RS- ja koronavirusta, Histophilus somni, Pasteurella multocida, Mannheimia haemolytica ja Trueperella pyogenes -bakteereja sekä ureaplasmaa. Mycoplasma bovis -bakteeriatodettiin syväsively-, keuhko-, nivel- ja korvatulehdusnäytteistä. Pasteurella multocida ja Mannheimia haemolytica -kannoissa todettiin useammalla tilalla antibioottiresistenssiä. 

Vasikkaripulin tutkimuspaketteja (paketti sisältää viiden ulostenäytteen tutkimuksen) tutkittiin kaikkiaan 246 lähetystä, joissa oli yhteensä 717 näytettä. Alle 6 kk:n ikäisten vasikoiden tulokset on esitetty taulukossa 3. Ripulin aiheuttajista (patologiset näytteet ja kliiniset näytteet) yleisimpiä olivat aiempien vuosien tapaan rotavirus ja Eimeria sp. ‑kokkidit. Vasikoille ripulia aiheuttavaa zoonoottista Cryptosporidium parvum -alkueläintä todettiin kaikkiaan 57 tilalla, joko patologisessa tutkimuksessa tai ripulinäytteistä. Myös vasikoiden kanssa tekemisissä olleita ihmisiä sairastui kryptosporidioosiin. Enterotoksinen E. coli F5 –bakteeri todettiin yhden lypsykarjatilan ripulivasikasta patologisen tutkimuksen yhteydessä. Enterotoksista E. coli-bakteeria on vasikoilla todettu Eviran tutkimuksissa vain harvoin, viimeksi vuonna 2009.

Lisäksi tutkittiin 15 näytelähetystä nautojen ulostenäytteitä koronaviruksen varalta. Seitsemässä näytelähetyksessä todettiin koronavirus.

Tilasto (T3):

  • Alle 6 kk:n ikäisten vasikoiden vasikkaripulipakettitutkimusten tuloksia 2010-2016 ks. alla. Näytelähetysten kokonaismäärät ja positiivisten lähetysten lukumäärät.

Salmonella

Nautojen salmonellavalvonta on osa Suomen kansallista salmonellaohjelmaa. Salmonellan esiintyvyys on matala ja on pysynyt tavoitteessa, alle yhdessä prosentissa. Vuonna 2016 nautatilojen uusia salmonellatartuntoja todettiin ulostenäytteestä tai ympäristönäytteestä kaikkiaan kuudella nautatilalla: neljällä lypsykarjatilalla ja kahdessa emolehmäkarjassa. Todetut serotyypit olivat S. Typhimurium (3 kpl), S. Enteritidis (1 kpl), S. Hessarek (1 kpl) ja yhdessä lypsykarjassa todettiin sekä S. Derby että S. Konstanz. Lisäksi yhden salmonellapositiivisen nautatilan tartunta (S. Typhimurium) oli todettu jo 2015. Vuonna 2015 uusia tartuntoja todettiin 12 tilalla. Vuoden 2016 salmonellatartunnat todettiin yhtä lukuun ottamatta tilojen omavalvontanäytteiden tutkimuksissa. Tällä yhdellä tilalla tartunta oli todettu tilan ihmisissä ensin ja myös tilan kotitarvekanoissa. Lisäksi kolmessa teurastamolla otetussa naudan imusolmukenäytteessä todettiin S. Enteritidis ja yhdessä S. Typhimurium, mutta tiloilta otetut ulostenäytteet olivat kielteisiä salmonellan suhteen. Keinosiemennysasemalle tulevat naudat ja niiden alkuperätilat sekä keinosiemennysaseman karanteenissa olevat sonnit tutkitaan myös salmonellan varalta ja näistä ei löydetty salmonellaa.

Nautakarjojen seurantatutkimukset

Nautojen tautitilannetta seurattiin lypsy- ja emolehmäkarjoissa sinikielitaudin, leukoosin, tarttuvan rinotrakeiitin (IBR), nautojen virusripulin (BVD), BSE:n ja luomistaudin varalta viranomaisten ylläpitämillä valvontaohjelmilla. Tilanne sinikielitaudin (BTV, serotyyppi 8) suhteen säilyi rauhallisena lähialueillamme. Vuonna 2014 alkanut BTV-4 taudinpurkaus EU:n itäosissa ja syksyllä 2015 Ranskassa alkanut BTV-8 taudinpurkaus jatkuivat, mutta eivät lähestyneet oleellisesti Suomea. Koko maasta tutkittiin emolehmäkarjojen teuraista otetut näytteet myös sinikielitaudin varalta vuoden ympäri.

Seurannassa tutkittiin riskiin perustuen BVD:n, IBR:n, leukoosin ja bruselloosin varalta lypsykarjat, joissa oli tehty alkionsiirtoja ulkomaista alkuperää olevilla alkioilla tai joissa oli edellisen vuoden aikana esiintynyt normaalia enemmän luomisia. Emolehmäkarjojen teuraista seurantaan otetut näytteet tutkittiin sinikielitaudin lisäksi BVD:n ja IBR:n varalta. Lisäksi tutkittiin näytteitä keinosiemennystoiminnan, tuontien ja vientien yhteydessä.

Leptospiroosin varalta tutkittiin yhteensä 141 naudan seeruminäytettä, josta 132 oli keinosiemennyssonnien terveystarkkailunäytteitä ja yhdeksän vientiä varten otettua näytettä. Vasta-aineita ei todettu.

Tilasto (T4):

  • Nautojen virus- ja bakteeritautien näytteiden lukumäärät tutkimussyyn ja tutkimuksen (serologia, virusosoitus) mukaan jaoteltuna ks. alla. Uusia tartuntoja ei todettu. Positiivisten näytteiden lukumäärä on ilmoitettu suluissa.

Taulukossa 5 on esitetty BSE-tutkimukset tutkimusperusteen mukaan jaoteltuna. BSE-tutkimusten määrä on samaa suuruusluokkaa kuin vuonna 2015. Yhteensä tutkittiin BSE:n varalta 11 234 nautaa, joista suurin osa oli itsestään kuolleita ja lopetettuja. Hätäteurastettujen, itsestään kuolleiden ja lopetettujen nautojen tutkimusikäraja on edelleen 48 kuukautta. Kaiken ikäiset eläimet kuitenkin tutkitaan, jos eläimellä epäillään esiintyvän BSE-tautia.

Tilasto (T5):

  • BSE-tutkimukset ks. alla. Kaikki tutkimustulokset olivat kielteisiä.

Liitteen B yhteenvetotaulukoissa on esitetty tietoja vuosien 2007–2016 lypsykarjojen seurantatutkimuksista (taulukko B1), emolehmäkarjojen seurantatutkimuksista (taulukko B2), nautojen, lampaiden, vuohien ja sikojen luomistautitutkimuksista (taulukko B3) ja nautojen BSE-seurantatutkimuksista (taulukko B4).

Tilastoja

Lisää aiheesta muualla verkossa