Naudan hengitystietulehdukset

Nautojen hengitystietulehdukset ovat tyypillisesti monisyysairauksia eli ne syntyvät monen yhtäaikaisen tekijän yhteisvaikutuksena.

Taudinaiheuttajien lisäksi olosuhteilla, hoidolla ja ruokinnalla sekä muilla tekijöillä kuten eläinten iällä, yleiskunnolla ja vastustuskyvyllä on suuri merkitys sairauden syntyyn, oireiden voimakkuuteen sekä sairaudesta seuranneisiin taloudellisiin menetyksiin. Veto, kylmyys, kosteus, pölyisyys, stressi, heikko vastustuskyky, ahtaus, suuri määrä eläimiä yhdessä tai toisilleen vieraiden eläinten sekoittaminen ovat tyypillisiä altistavia tekijöitä.

Muut sairaudet, kuten ripuli heikentävät vastustuskykyä ja altistavat myös keuhkotulehdukselle. Hengitystietulehdusongelmia selvitettäessä on syytä tehdä olosuhdekartoitus sekä eläinlääkärin tekemä terveydenhuoltokäynti.

Aiheuttajat ja oireet

Virukset ovat usein ensimmäisiä taudinaiheuttajia. Ne eivät yleensä aiheuta vakavia oireita, mutta vaurioittavat hengitysteiden limakalvoa, jolloin bakteerit pääsevät helpommin lisääntymään hengitysteissä. Poikkeuksena on RS-virus (respiratory syncytial virus), joka yksinäänkin voi aiheuttaa vakavia oireita ja kuolleisuutta. Muita meillä todettuja viruksia ovat naudan koronavirus (BCV), parainfluenssa-3-virus (PI3) ja adenovirukset. Koronavirus tunnetaan myös vasikkaripulin ja ns. talviripulin aiheuttajana.

Mykoplasmojen merkitys ei ole täysin selvä, mutta niiden katsotaan altistavan eläimet muille taudinaiheuttajille. Poikkeuksena on M. bovis, joka yksinäänkin voi aiheuttaa hengitystietulehduksia sekä silmä-, nivel- ja utaretulehduksia. Monessa maassa se aiheuttaa huomattavia taudinpurkauksia. Suomessa M. bovis todettiin ensimmäisen kerran 2012. Muita mykoplasmoja (M. dispar, M. bovirhinis ja Ureaplasma diversum) löytyy yleisesti ja tautitapauksissa yleisin löydös on U. diversum.

Bakteerit ovat yleensä toissijaisia taudinaiheuttajia, mutta ne aiheuttavat vakavia oireita, tuotantotappioita sekä kuolemantapauksia. Hengitystietulehduksen aiheuttajabakteereita esiintyy normaalistikin eläinten ylempien hengitysteiden limakalvoilla, mutta vastustuskyvyn heiketessä ne aiheuttavat märkäisiä keuhkotulehduksia.

Pasteurella multocida on yleisin hengitystietulehduksissa eristetty bakteeri ja se aiheuttaa kohtalaisen lievä¬oireisia, piileviä ja kroonisia keuhko- ja keuhkoputkentulehduksia. Vakavampia oireita ja kuolleisuutta aiheuttaa Mannheimia (ent. Pasteurella) haemolytica, jota kuitenkin tavataan Suomessa vähemmän kuin P. multocidaa. Histophilus somni voi yksinäänkin aiheuttaa vakavia oireita, äkkikuolemia ja huomattavaa kuolleisuutta sekä muita sairauksia. Arcanobacterium pyogenes ja Fusobacterium sp. esiintyvät usein kroonisissa keuhkotulehduksissa ja aiheuttavat usein paiseita.

Muita mahdollisia hengitystieoireiden aiheuttavia ovat harvinaisena keuhkomadot. Keuhkomatoa, Dictyocaulus viviparus, esiintynee Suomessa eniten emolehmätuotannossa.

Taudin määritys ja näytteenotto

Näytteenotto tulee ajoittaa taudin alkuvaiheeseen. Taudinpurkauksessa on hyvä lähettää tutkittavaksi kuollut kokonainen eläin tai sydänkeuhkopaketti (Evira Kuopio, Helsinki, Seinäjoki). Tutkimus sisältää patologisen ja histologisen tutkimuksen, bakteeriviljelyn ja mikrobilääkeherkkyys tutkimuksen, mykoplasma- ja ureplasmaviljelyn sekä naudan respiratory syncytial (RS) ja koronavirusten (BCV) osoituksen.

Elävistä eläimistä voi eläinlääkäri ottaa näytteitä hengitystietulehduspakettitutkimuksiin. Tutkimuspaketit sisältävät usean näytteen tutkimuksen. Näytteitä on syytä ottaa, jos kyseessä on tavanomaisesta poikkeava taudinkuva tai mikäli siihen liittyy esim. silmä-, korva- tai niveltulehduksia, kuolleisuus on lisääntynyt tai lääkevaste on alentunut. Tiloilla, joilla lääkitään säännöllisesti hengitystietulehdusten vuoksi, on hyvä ottaa säännöllisesti seurantanäytteitä taudinaiheuttajien ja niiden mikrobilääkeherkkyyden seuraamiseksi.

Kattavin taudinaiheuttajien selvitys saadaan syväsively- tai keuhkohuuhtelunäytteistä, jotka on otettu lääkitsemättömistä eläimistä taudin alkuvaiheessa. Tutkimuspaketti sisältää 3-5 näytteen bakteeriviljely ja mikrobilääkeherkkyys tutkimuksen, mykoplasma- ja ureplasmaviljelyn sekä naudan respiratory syncytial (RS) ja koronavirusten (BCV) osoituksen (Evira Kuopio).

Tutkittaessa ainoastaan viruksia, voidaan näytteeksi lähettää sierainlimanäytteitä tai pariseeruminäytteet (Evira Helsinki Virologia).

Ennaltaehkäisy ja hoito

Hengitystietulehduksista ei todennäköisesti päästä kokonaan eroon koskaan. Huolehtimalla hyvistä kasvatusolosuhteista, vasikoiden hyvästä yleiskunnosta sekä pitämällä tartuntapaine mahdollisimman pienenä, saadaan oireet kuitenkin pysymään lievinä ja tappiot vähäisinä. Tartuntapaine kasvaa mm. eläinmäärän lisääntyessä ja pidettäessä eri ikäryhmien eläimiä samassa tilassa. Ryhmäkokoa voidaan pienentää osastoinnilla ja kertatäyttöä ja -tyhjennystä voidaan toteuttaa ainakin osastotasolla, jolloin eri ikäryhmät voidaan pitää erillään toisistaan. Lypsykarjatiloilla voidaan tartuntapainetta vähentää käyttämällä vasikoille karsinakiertojärjestelmää.

Myös hyvin toimivalla ilmanvaihdolla on tärkeä merkitys taudin ennaltaehkäisyssä. Ilmanvaihtoa tulee jatkuvasti seurata ja säätää mm. sääolosuhteiden mukaan niin, että olosuhteet eläimillä pysyvät mahdollisimman vakaina. Vasikkatiloissa tulee olla riittävä tuuletus ja usein myös lisälämmitys on talvipakkasilla tarpeen.

Vasikoiden terveydentilan tarkkailuun kannattaa kiinnittää huomiota, jotta sairaat vasikat saadaan hoidettua riittävän ajoissa. Hoitoennuste paranee ja kasvutappiot pienevät, kun asianmukainen lääkitys aloitetaan viipymättä oireiden ilmaannuttua. Hyvä keino on säännöllinen sairaiksi epäiltyjen vasikoiden lämmönmittaus. Kuumeiset ja selvästi hengitystieoireiset eläimet kannattaa lääkitä.

Tulehduskipulääkkeitten on todettu olevan hyödyllisiä hengitystietulehdusten hoidossa. Bakteeritulehduksiin käytettävien antibioottikuurien tulee olla riittävän pitkiä. Hoito tulee toteuttaa tapauskohtaisesti oman eläinlääkärin ohjeiden mukaan. Sairaat vasikat tulisi eristää tartuntapaineen vähentämiseksi. Sairaan vasikan eristämisellä lääkekuurin ajaksi voidaan rajoittaa ainakin bakteeritartuntojen leviämistä vasikkaerässä.

Esiintyminen Suomessa

Hengitystietulehdukset ovat yleisiä sairauksia naudoilla etenkin vasikoilla.

Lisää aiheesta palvelussamme