Mycoplasma bovis

Mycoplasma bovis on pieni soluseinätön mykoplasmoihin kuuluva bakteeri. Se on yksi tärkeimmistä ja yleisimmistä naudan hengitystietulehdusten aiheuttajista maailmanlaajuisesti. Suomessa se todettiin ensimmäisen kerran vasikoiden hengitystietulehduksen ja lehmän utaretulehduksen aiheuttajana vuoden 2012 lopussa.  Hengitystietulehdusten lisäksi M. bovis aiheuttaa mm. nivel-, korva- ja silmätulehdusta sekä luomisia. Se on myös tärkeä mastiitin aiheuttaja maissa, joissa sitä esiintyy. Bakteerin ikäviin ominaisuuksiin kuuluu, että tartuntaa on käytännössä mahdoton hävittää eläinpopulaatiosta, johon se on kerran levinnyt. M. bovis kehittää myös helposti antibioottiresistenssiä. M. bovis -tartunta on MMM:n päätöksen mukaan kuukausittaiin ilmoitettava eläintauti.

Oireet

Oireena voi olla lievää kuumetta, silmä- ja sierainvuotoa sekä yskää. Korvatulehduksesta johtuva toispuoleinen korvan roikkuminen voi viitata mykoplasmaan. Usein vasikoilla on myös niveltulehdusta. Krooninen ja hoitoihin huonosti vastaava hengitystieongelma voi olla ainoa merkki tartunnasta. M. bovis esiintyy usein yhdessä muiden hengitystiepatogeenien kanssa, mutta se pystyy yksinäänkin aiheuttamaan tautia. Tartunta voi levitä eläinryhmässä hiljaisesti ja aiheuttaa vaihtelevia ja lieviä oireita, joten sen tuloa on vaikea havaita.

Leviäminen

M. bovis leviää tilalta toiselle oireettomien tartunnan kantajaeläinten välityksellä. Esimerkiksi kuljetusstressi voi laukaista piilevän taudinkantajan bakteerierityksen. Mykoplasma leviää eläimestä toiseen kosketuksessa, pisaratartuntana ja myös eläinten kanssa kosketuksessa olleiden esineiden välityksellä. Bakteeri säilyy viileässä ja kosteassa ympäristössä kuukausia, kuivuus, lämpö ja valo tappavat sen nopeasti.

Taudinmääritys ja näytteenotto

Mykoplasmatutkimus kuuluu Evirassa naudan hengitystulehduspakettiin ja silmätulehduspakettiin. Näytteet tulee lähettää mykoplasmakuljetusliemessä. Tutkimuspaikka on Evira Kuopio, josta voi tilata tarvittavat kuljetusliemet näytteenottoa varten. Mykoplasmaviljely tehdään myös aina nautojen patologisista näytteistä, joissa on keuhkotulehdus. Se kuuluu myös luomisen syyn selvityksen bakteriologiseen tutkimussettiin ja tehdään tarvittaessa nivel- tai korvatulehduksista. Näytteet patologisista tutkimuksista lähetetään kaikista Eviran toimipisteistä Kuopioon. Menetelmänä on mykoplasmaviljely, lajinmääritys PCR-tutkimuksella sekä M. bovis -vasta-aineiden määritys ELISAlla. 

Patologisessa tutkimuksessa tyypillinen löydös on multifokaaliset kellertävät kaseoottiset kuoliopesäkkeet keuhkoissa. Pesäkkeet voivat olla kooltaan 2–10 mm, joskus jopa useita cm, isoimmissa voi olla myös juoksevaa märkää. Niveltulehdus todetaan 50 %:lla niistä, joilla on keuhkotulehdus. Nivelneste on runsasta, serofibrinoosia tai pidempään jatkuessaan fibrinopurulenttia, muutoksia voi olla myös jännetupissa. Diagnoosia ei voi tehdä pelkästään muutosten perusteella, vaan bakteeri tulee osoittaa elinnäytteistä.

Ehkäisy

Eläinten tuonneissa M. bovis -riski tulee huomioida. Täyteen varmuuteen tuotavan eläimen tautivapaudesta ei ole mahdollista päästä. Mikäli eläviä eläimiä tuodaan, tulee toimia ETT:n ohjeiden mukaisesti. Tilannetta kotimaassa tulee myös aktiivisesti seurata ottamalla näytteitä epäilyttävin oirein sairastuneista eläimistä tai eläinryhmistä. Tehokkaita rokotteita ei ole käytössä.

Esiintyminen meillä ja muualla

M.bovis on yleinen nautojen tauti maailmassa. Suomessa sitä todettiin ensimmäisen kerran vasikoissa marraskuussa 2012.