Ritinärutto

Ritinärutto on itiöllisen Clostridium chauvolei -bakteerin aiheuttama naudan äkillinen kuolemaan johtava tauti. Yleensä sairastuvat naudat ovat nuoria kasvavia voimakkaasti ruokittuja nautoja iältään 6 kuukaudesta kahteen vuoteen. Myös lampaat ja hevoset voivat sairastua.

Oireet

Eläimet löytyvät kuolleina, tai jos oireita ehditään havaita, tyypillistä on kuume, ontuminen ja paikallinen ritisevä turvotus raajan yläosan lihaksissa (siitä taudin nimi).

Taudinpurkauksessa sairastuu ja kuolee yleensä useampi eläin muutamassa päivässä.

Taudin määritys ja näytteenotto

Äkkikuolleen naudan kuolinsyyn selvityksessä tulee huomioida pernaruton mahdollisuus. Kuolemantapauksesta ilmoitetaan virkaeläinlääkärille, joka voi ottaa verinäytteen tutkittavaksi pernaruton varalta. Näyte tutkitaan Eviran laboratoriossa. Mikäli pernaruttoa ei todeta, kuollut eläin voidaan toimittaa kokonaisena ruumiinavaukseen Eviran laboratorioon. Jossain tapauksessa eläinlääkäri voi ottaa näytteitä jatkotutkimuksia varten tilalla tehdyssä ruumiinavauksessa. Muutokset voivat olla raajojen lihasten sijasta myös palleassa, kielessä tai sydänlihaksessa. Ritinäruttobakteeri voidaan osoittaa viljelyllä ja PCR-tutkimuksella tyypillisesti muuttuneesta mustuneesta ja ritisevästä lihasalueesta.

Leviäminen

Ritinäruttobakteerin itiöitä esiintyy maaperässä, mistä ne voivat päästä ruuansulatuskanavaan rehun mukana ja edelleen verenkierron mukana lihaskudokseen. Mahdollisesti lihaksen paikallinen vaurio ja verenvuoto, esim. eläinten nahistelu tai kuljetus, altistaa taudille aiheuttamalla lihakseen hapettomat olosuhteet. Maaperässä itiölliset bakteerit voivat säilyä hengissä vuosia ja päästä rehuihin esimerkiksi tulvien seurauksena.

Ennaltaehkäisy

Alueella, missä tautia tiedetään esiintyvän, voidaan eläimiä rokottaa.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Ritinäruttoa esiintyy harvinaisena Suomessa.