Metsästäjille afrikkalaisesta sikarutosta

Afrikkalainen sikarutto (ASF)  on sikojen ja villisikojen vakava verenvuotokuumetauti, joka jatkaa vastustustoimista huolimatta leviämistä uusille alueille EU:n alueella. Taudin pelätään leviävän myös Suomeen esimerkiksi ihmisten mukanaan tuomien villisianlihanruhojen, -lihatuotteiden tai likaantuneiden metsästysvarusteiden mukana. Taudin leviäminen maahan aiheuttaisi suuria taloudellisia tappioita koko lihateollisuudelle mm. kansainvälisen kaupan pysähtymisen vuoksi.

Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen. ASF-virukseen ei ole olemassa rokotetta eikä hoitokeinoa. Afrikkalaista sikaruttoa ei ole koskaan todettu Suomessa.

ASF -virus on kestävä

Tautia aiheuttava virus säilyy hyvin ympäristössä ja leviää siksi tehokkaasti. ASF-virus ei tuhoudu matalissa ruuanvalmistuslämpötiloissa ja pystyy leviämään myös mm. savustetun tai ilmakuivatun lihatuotteen mukana. Myöskään pakastus ei tuhoa virusta.

ASF -virusta erittyy kaikkiin sairastuneen sian eritteisiin. Viruksen säilymiseen tartuntavaarallisena vaikuttavat mm. lämpötila, pH, kosteus ja UV -säteilyn määrä. Virus säilyy:

  • Veressä ja elimissä (+4 °C) 18 kk 
  • Ulosteessa ja virtsassa (+20 °C) n. 2 vkoa, (+4 °C) useita kuukausia
  • Kuolleen sian ruhossa ja sivutuotteissa useita kuukausia
  • Lämpökäsittelemättömissä sianlihatuotteissa useita kuukausia, jopa vuosi
  • Pakastetussa lihassa useita vuosia

ASF:n takia perustetuilta rajoitusalueilta on kiellettyä tuoda villisian osia, villisian lihaa tai -lihatuotteita Suomeen

Taudin takia perustetut rajoitusalueet ja alueita koskevat rajoitukset löytyvät EU -komission suojapäätöksistäKartta afrikkalaisen sikaruton takia perustetuista Puolan ja Baltian maiden rajoitusalueista. Kartta ASF-tilanteesta Baltiassa

Alue III (Part III, punainen väri), alueella on todettu ASF sekä kotisioissa että villisioissa. 
Alue II (Part II, vaaleanpunainen väri), alueella on todettu ASF villisioissa.
Alue I (Part I, sininen väri), tartuntariskialue, jossa ei ole todettu ASF, alueen II ympärillä.

Kaikilta rajoitusalueilta (I, II ja III) on kiellettyä tuoda villisian lihaa, ruhoja tai villisianlihatuotteita Suomeen. Evira suosittelee, ettei Suomeen tuoda villisianlihaa eikä siitä valmistettuja elintarvikkeita Baltian maista tai Puolasta rajoitusalueiden ulkopuoleltakaan. Afrikkalainen sikarutto on osoittautunut nopeasti leviäväksi, ja rajoitusaluepäätökset voivat laahata todellisen tautitilanteen perässä. Tuontisäädökset ja rajoitukset koskevat myös metsästysmuistoja. Evira suosittelee, että metsästysmuistot (esim. hampaat ja nahat) käsitellään asianmukaisesti lähtömaassa huoneenlämmössä säilytettäviksi ja ne lähetetään sen jälkeen Suomeen. Jos villisianlihaa, ruhoja tai lihatuotteita halutaan tuoda Puolasta tai Baltian maista rajoitusalueiden ulkopuolelta, pitää tuojan pystyä luotettavasti osoittamaan, että villisianliha tai lihatuotteet ovat peräisin rajoitusalueiden ulkopuolelta.

Sianlihan, villisianlihan ja metsästysmuistojen tuonti EU:n ulkopuolelta

Niistä EU:n ulkopuolisista maista, joissa afrikkalaista sikaruttoa esiintyy, on sianlihaa sisältävien elintarvikkeiden tuonti kokonaan kielletty. EU:n ulkopuolisista maista tuliaistuonti ei yleensä ole lainkaan sallittua. Lisätietoa sianlihan, villisianlihan ja metsästysmuistojen tuonnista:

Yksihenkilön metsästysretkeltä tuomat lihat ja lihatuotteet

Metsästysmuistot eli trofeet

Älä tuo tuhoisaa tuliaista metsästysmatkalta - ASF -tartunta-alueille suuntautuvia metsästysmatkoja on syytä välttää

Puolan ja Baltian maiden pahentuneen tautitilanteen takia metsästäjien tulisi harkita vaihtoehtoja villisian metsästykselle tai vaihtoehtoisia jahtimatkojen kohdemaita. Metsästäjien on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta myös palatessaan Venäjälle tai muihin Euroopan itä- ja kaakkoisosien maihin, Sardiniaan tai Afrikkaan suuntautuneilta villisikojen metsästysmatkoilta. Likaantuneet varusteet tai käsittelemättömät metsästysmuistot voivat tuoda afrikkalaisen sikaruton tai jonkun muun helposti leviävän eläintaudin Suomeen.

Jos matkailet – muista varusteiden puhdistus ja desinfiointi

Jahdissa ja saaliin käsittelyssä käytettyjen varusteiden, kenkien ja vaatteiden huolellisesta puhdistuksesta ja desinfioinnista tulee huolehtia mahdollisen tartunnan leviämisen estämiseksi. Myös metsästyskoiran varusteet (panta, liivi, tutka, talutin) tulee puhdistaa ja desinfioida. Lisäksi on huolehdittava, että koiran turkki on puhdas Suomeen palattaessa.

  • Pese ja puhdista kaikki varusteesi ja autosi jo ennen paluutasi Suomeen. Myös auton alusta tulee pestä ja sisätilat puhdistaa.
  • Pese käyttämäsi vaatteet pesuohjeen mukaisessa korkeimmassa lämpötilassa. Pese ja puhdista omat varusteesi, saappaat, kengät ja metsästyskoirien varusteet mahdollisimman hyvin.
  • Pidä pestyjä vaatteita, saappaita ja varusteita valmistusmateriaalista riippuen tunti kuumassa saunassa (vähintään + 60 °C) tai desinfioi desinfiointiaineliuoksella (esim. Virkon S 1 % liuoksena tai 2 % hypokloriittiliuos). Noudata valmistajan antamia ohjeita. Desinfiointiaineita saa mm. apteekeista tai maatalouskaupoista.
  • Pese metsästysmatkalla mukana olleet koirat huolellisesti.
  • Käy saunassa palattuasi matkalta.
  • Älä vieraile sikatiloilla äläkä osallistu villisian metsästykseen Suomessa ennen kuin paluustasi Suomeen on kulunut 48 tuntia. Vältä tänä aikana myös riistaruokinnan rehun ja petohaaskan käsittelyä, täydennystä tai ruokintapaikalla käymistä.

Suomen villisikakannan koko tulee pitää hallittuna

Suomen lähialueella esiintyvä afrikkalainen sikarutto ja Suomen villisikakannan kasvu ovat nostaneet luonnonvaraisen villisian mahdolliseksi reitiksi taudin Suomeen saapumiselle ja sille, että tauti asettuu Suomeen. Jos villisikakanta kasvaa hallitsemattomaksi, on taudin hävittäminen äärimmäisen vaikeaa ja voi kestää vuosia. Afrikkalaiseen sikaruttoon ei ole olemassa rokotetta, jota voisi käyttää yhtenä taudin hävittämiskeinona.

Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2014 asettaman villisikatyöryhmän mietintö sisältää ehdotuksen toimenpideohjelmaksi villisikakannan hallinnan tehostamiseksi ja afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen vastustamiseksi. Toimenpideohjelma on laadittu linjaamaan niitä käytännön toimenpiteitä, joilla villisikakantaa hallitaan metsästyksen ja riistanhoidon toimenpitein sekä pienennetään afrikkalaisen sikaruton maahantuloriskiä Suomeen metsästysmatkailun sekä luonnonvaraisen villisikakannan kautta.

Afrikkalainen sikarutto voi levitä myös riistalle tarkoitetun rehun mukana Suomeen

Tautia aiheuttava virus kestää lämpöä ja happamuutta ja voi levitä kuumentamattomien rehujen mukana. Taudin leviämisen ehkäisemiseksi tautialueilta ei tule tuoda Suomeen kuumentamattomia rehuja, kuten säilörehua ja heinää sekä tuoresäilöttyä tai käsittelemätöntä satoa riistan ruokintaan. Esimerkiksi viljan (mukaan luettuna maissi) kuivaus, ei välttämättä tuhoa virusta.

Tuotavan rehun alkuperä on aina syytä varmistaa, sillä se voi olla peräisin muusta kuin ostomaasta. Rehualan toimijat ja alkutuottajat vastaavat tuomansa rehun laadusta ja turvallisuudesta osana omavalvontaansa.

Ilmoita taudin epäilystä nopeasti

Evira tutkii sekä koti- että villisikoja afrikkalaisen sikaruton varalta. Kaikista kuolleena löydetyistä tai sairailta vaikuttavista villisioista tulee ilmoittaa nopeasti kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille. Jopa pitkään kuolleena ollut ja pilaantunut ruho kannattaa tutkia ASF-viruksen varalta, sillä virus säilyy raadoissa pitkään. Ruhon siirtelyyn tai metsästykseen osallistuneiden metsästäjien tulee puhdistaa ja desinfioida vaatteensa ja varusteensa ennen seuraavaa metsästyskertaa, myös koiran ja sen varusteiden puhdistuksesta ja desinfioinnista on huolehdittava.

Lähetä näytteitä metsästetyistä villisioista eläintautitutkimuksiin

Evira pyytää metsästäjiä lähettämään näytteitä metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista eläintautien seurantatutkimuksiin ja ilmoittamaan kuolleena löydetyistä luonnonvaraisista villisioista. Näytteet lähetetään Helsingin Eviraan ja ne tutkitaan afrikkalaisen sikaruton, klassisen sikaruton, Aujeszkyn taudin ja brusellan varalta.

Lisätietoa näytteenotosta

Lisää aiheesta palvelussamme

 

Lisää aiheesta muualla verkossa