PMWS -oireyhtymä

PMWS -oireyhtymästä (postweaning multisystemic wasting syndrome) on 2000-luvulla tullut sikatalousmaissa merkittävä sikojen sairaus. PMWS on vakavin muoto circovirukseen tämän hetken tiedon perusteella liitetyistä sairauksista (PCVAD, Porcine circovirus associated diseases).

Nykyisen käsityksen mukaan PMWS -oireyhtymän kehittyminen edellyttää PCV2 -viruksen (porcine circovirus type 2) läsnäoloa, minkä lisäksi vaaditaan altistavien tekijöiden vaikutusta. Circovirusinfektio ei aina johda taudin puhkeamiseen, sillä PCV2 -virusta voi esiintyä myös terveillä sioilla. Ensimmäinen tilatason PMWS -oireyhtymätapaus todettiin Suomessa loppuvuonna 2007.

Sikojen circovirus (PCV2) ei tartu ihmiseen.

Oireet

Tilatasolla PMWS -oireyhtymän kliinisenä oireena on porsaiden selvä laihtuminen, suoranainen nääntyminen vieroituksen jälkeen. Vieroitetuissa porsaissa tai kasvavissa sioissa todetaan selvää kasvun hidastumista ja porsaiden kunnon heikkenemistä. PMWS -oireyhtymäsikaloissa 5–10 % tai jopa selvästi suurempi osa porsaista nääntyy. Porsaat voivat olla kalpeita, ja ihon kellerrystä voidaan todeta joillakin yksilöillä. Nääntyneiden joukossa kuolleisuus voi olla huomattavaa. Sairastuneilla porsailla voidaan lisäksi todeta hengitysvaikeuksia ja ripulioireita. Joillakin sairastuneilla sioilla voidaan todeta ihonalaisten nivusimusolmukkeiden suurentumista.

Jos vieroitettujen kuolleisuus nousee selvästi aikaisemmasta tai on yli 5 %, kuolleisuuden syy tulee selvittää.

Tilatasolla PMWS -oireyhtymälle tyypillisiä oireita esiintyy tyypillisesti vieroitetulla porsailla, mutta oireiden kehittyminen vasta lihasikavaiheessa on myös mahdollista.

Joissakin tapauksissa PMWS:lle tyypillisiä oireita ja muutoksia voidaan todeta yksittäisiä sioissa ilman, että tilalla esiintyy tilatason PMWS -oireyhtymälle tyypillistä oirekuvaa.

Taudinmääritys ja näytteenotto

Kudosmuutokset sioissa

PMWS:lle tyypillisten kudosmuutosten toteaminen edellyttää kuolleiden sikojen patologis-anatomista tutkimusta. Yksittäisellä eläimellä todettuja muutoksia kutsutaan PMWS -taudiksi.

Kuolleiden tai kasvussa jälkeenjääneiden lopetettujen porsaiden ruhonavauksissa voidaan havaita tyypillisissä tapauksissa imusolmukkeiden suurentumista ja, jos sioilla on todettu hengitysvaikeuksia, keuhkot ovat kokoonpainumattomat. PMWS -taudin yhteydessä sian imukudoksissa ja osassa tapauksista keuhkoissa ja maksassa voidaan todeta tyypillisiä kudosmuutoksia. PCV2 -virus voidaan osoittaa kudosnäytteistä PCR -menetelmällä ja kudosleikkeiden immunohistokemiallisella värjäyksellä. PMWS -tautidiagnoosin kannalta ratkaisevaa on, että imukudoksissa todetaan histologisesti tyypillisiä muutoksia (kuten imukudossolukon harventumaa, histiosyytteja, inkluusioita ja/tai jättisoluja) ja samanaikaisesti imukudoksissa voidaan osoittaa PCV2-virusta.

Tilatason PMWS -diagnoosi

PMWS -oireyhtymä tilatason diagnoosina edellyttää erityistä tilaselvitystä, jossa huomioidaan mahdollisesti kasvussa jälkeen jääneiden sikojen osuus, kliiniset oireet sekä kuolleisuuden lisääntyminen ja kuolleisuustaso.

Sairauden esiintyminen sikalassa voidaan vahvistaa, kun tilakohtainen vieroituksen jälkeinen kuolleisuus on huomattavasti noussut, tilan porsaissa on havaittu PMWS:lle tyypillisiä kliinisiä oireita ja kasvun hidastumista minkä lisäksi patologisanatomisissa tutkimuksissa tilan näytteissä on todettu PMWS -taudille tyypillisiä muutoksia.

Leviäminen

Nykyisen käsityksen mukaan circovirus leviää erityisesti lähikontaktissa siasta toiseen. PCV2 -virusta voi esiintyä tartunnan saaneiden sikojen hengitystie-eritteissä ja ulosteissa.

Ennaltaehkäisy

Yleisesti PMWS -oireyhtymän ennaltaehkäisyssä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota asioihin, joilla vähennetään sikoihin kohdistuvia stressitekijöitä ja tartuntojen leviämisen mahdollisuuksia. Yleisiin puhdistuskäytäntöihin ja yleiseen hygieniaan on kiinnitettävä huomiota. Sopiva eläintiheys, riittävän pieni ryhmäkoko, eläinten turhien yhdistelyjen ja siirtojen välttäminen, all in/all out -periaate, sopiva lämpötila ja hyvä ilmanvaihto kuuluvat esimerkiksi niihin asioihin, joita pidetään ennaltaehkäisyn kannalta tärkeinä. Muiden tilalla esiintyviin tartuntoihin liittyvien sairauksien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon tulee myös kiinnittää erityistä huomiota.

Markkinoilla on saatavissa myös circovirusrokotteita, joilla voidaan parantaa joko pikkuporsaiden vastustuskykyä rokottamalla emakot tai porsaiden vastustuskykyä kasvatusaikana rokottamalla porsaat.

Seuranta

Tilatason kliininen PMWS (Postweaning multisystemic wasting syndrome) ei kuulu lakisääteisesti vastustettaviin eläintauteihin. PMWS:n vastustus hoidetaan elinkeinon toimesta kansallisen eläinterveydenhuollon ETU:n ja Eläintautien torjuntayhdistys ETT ry:n koordinoimana. Sikava -terveysluokitusrekisterin erityistasolla edellytetään vapautta tilatason kliinisestä PMWS -oireyhtymästä.

Esiintyminen Suomessa

PCV2 -virus on Suomessakin yleinen. Ensimmäinen PMWS -oireyhtymä tilatasolla todettiin loppuvuonna 2007, ja vuonna 2008 PMWS -oireyhtymä todettiin kahdella porsastuotantoa harjoittavalla tilalla. PMWS -taudille tyypillisiä tai siihen viittaavia kudosmuutoksia on todettu yksittäisissä patologis-anatomisesti tutkituissa sikanäytteissä myös niin, että alkuperätilalle tai lihasikalalle ei ole asetettu tilatason PMWS -oireyhtymädiagnoosia.

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME