Yleisimpiä kysymyksiä ja vastauksia lintuinfluenssasta

1. Mikä lintuinfluenssa on?

Influenssa A-virukset ovat monimuotoinen, erityisesti vesilinnuille ominainen virusryhmä. Valtaosa influenssa A-virusten alatyypeistä on taudinaiheuttamiskyvyltään heikkoja eikä aiheuta linnuille merkittäviä oireita. kahteen alatyyppiin (H5 ja H7) kuuluu kuitenkin myös sellaisia viruksia (esim. H5N8 ja H5N1), jotka voivat aiheuttaa vakavia lintuinfluenssaepidemioita ja suuria menetyksiä siipikarjataloudelle.

2. Lintuinfluenssa ja eläimet

a. Linnut

Miten lintuinfluenssavirus leviää lintuihin?

Tauti tarttuu helposti linnusta toiseen. Linnun infektion aikana virusta erittyy hengitysilmaan ja erityisen runsaasti ulosteisiin. Lintujen välillä influenssavirus leviää erityisesti ulostekontaktissa, esimerkiksi jos sairastunut lintu pääsee likaamaan lintujen rehun. Virus leviää lintuihin myös suorassa eläinten välisessä kontaktissa tai välillisesti saastuneen veden, työvälineiden ja likaantuneiden työvaatteiden välityksellä. Hautomolla virus voi levitä rikkinäisten saastuneiden munien kautta kuoriutuviin untuvikkoihin.

Mitkä ovat taudin oireet linnuilla?

Oireet vaihtelevat viruksen patogeenisuuden (taudin aiheuttamiskyvyn), lintulajin, lintujen iän, elinolosuhteiden ja vastustuskyvyn mukaan. Apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus, jopa korkea kuolleisuus ovat tyypillisiä oireita. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä. Joissakin tapauksissa esiintyy keskushermosto-oireita, kuten asentovirheitä ja epänormaaleja liikkeitä. Taudin eteneminen voi olla erittäin nopeaa, jolloin ei välttämättä ehditä havaita mitään oireita ennen linnun menehtymistä.

Miten tauti voidaan todeta linnuilla?

Kliinisten oireiden perusteella tautia ei voi todeta. Diagnoosi vaatii viruksen osoittamisen tai eristämisen eläimen eritteistä tai kudoksista ja sen taudinaiheuttamiskyvyn määrittämisen. Lintujen verestä voidaan tutkia vasta-aineita eli sitä, onko kyseinen eläin kohdannut taudinaiheuttajan ja puolustautunut sitä vastaan.

Mikä on taudin itämisaika linnuilla?

Itämisaika linnuilla vaihtelee muutamasta tunnista kahteen viikkoon, mutta on yleensä noin 3–5 vuorokautta.

Miten pitkään virus voi säilyttää taudinaiheuttamiskykynsä?

Jouduttuaan elimistön ulkopuolelle virus ei enää lisäänny vaan alkaa vähitellen kuolla. Virus voi kuitenkin säilyttää taudinaiheuttamiskykynsä jonkin aikaa ennen kaikkea viileässä ja kosteassa ympäristössä. Sen on todettu säilyvän esimerkiksi lietteessä jopa 105 vrk, lannassa 30–35 vrk (4 ºC) tai 7 vrk (20 ºC). Kuivuminen ja lämpö tuhoavat viruksen tehokkaasti

Tarttuuko lintuinfluenssa pikkulintuihin? Entä muihin lintuihin? Voivatko muut linnut levittää tartuntaa?

Todennäköisesti useimmat lintulajit voivat saada lintuinfluenssatartunnan ja tartuttaa sen jälkeen muita lintuja. Lintuinfluenssa ei kuitenkaan ole tyypillisesti pikkulintujen vaan vesilintujen tauti. Jotkut vesilinnut voivat kantaa tartuntaa myös itse sairastumatta. Lintuinfluenssan esiintymistä eri luonnonlintulajeilla kartoitetaan jatkuvasti.

b. Muut eläimet

Voiko kissa tai koira sairastua H5N8-lintuinfluenssaan?

Lintuinfluenssa on erityisesti lintujen tauti. H5N8-lintuinfluenssan ei tiedetä tarttuvan kissoihin tai koiriin. Jos kissa tai koira on tahrinut itsensä linnun ulosteisiin, on se pestävä huolellisesti ja huolehdittava omasta hygieniasta.

Tarttuuko lintuinfluenssa esimerkiksi märehtijöihin, kaloihin, hyönteisiin tai jyrsijöihin?

H5N8-lintuinfluenssa ei tartu märehtijöihin (nauta, lammas, vuohi jne.) eikä taudin ole todettu tarttuvan hevosiin. Myöskään kalat eivät sairastu lintuinfluenssaan eivätkä levitä tartuntaa. Kärpäsillä tai hyönteisillä ei ole merkitystä taudinlevittäjänä Tautia ei myöskään ole todettu luonnonvaraisissa jyrsijöissä.

Häkkilintujen tartuntavaara on pieni, koska ne ovat harvoin kosketuksissa luonnonlintuihin. Häkkilinnut voivat kuitenkin saada tartunnan.

Pakastettuja lokkeja käytetään noutajakoirien kouluttamiseen. Aiheutuuko tästä vaaraa?

Jos lokkeja käytetään koirien koulutukseen, tulee muistaa salmonellariski. Varsinkaan sairaita tai itsestään kuolleita lokkeja ei tule käyttää. Rauhoitettuja lokkilajeja (kaikki muut paitsi harmaa- ja merilokki) ei saa ampua eikä käyttää koulutuksessa.

c. Toimenpiteet, joilla pyritään ehkäisemään taudin leviäminen siipikarjaan

Mitä suoja- ja valvontavyöhykkeillä tarkoitetaan?

Kun luonnonvaraisessa linnussa todetaan tai vahvasti epäillään olevan korkeapatogeenista H5N8-tyypin lintuinfluenssavirusta, Evira perustaa löytöalueen ympärille rajoitusvyöhykkeen, joka jaetaan tarkastusalueeseen(säde vähintään 3 km) ja seuranta-alueeseen(säde vähintään 10 km).

Toimenpiteet rajoitusvyöhykkeellä:

  • Vyöhykkeellä rajoitetaan vain sellaista toimintaa, jonka seurauksena tartunta voi levitä.
  • Siipikarjatiloilla tautisulkua tehostetaan ja siipikarjan pitäminen ulkona kielletään.Siipikarjan, muiden lintujen ja niistä saatavien tuotteiden kuljettamista rajoitetaan ja valvotaan vyöhykkeiden sisällä. Tästä tiedotetaan siipikarjatilallisille ja kansalaisille.
  • Siipikarjan ja muiden lintujen vienti näyttelyihin kielletään.
  • Eläinlääkintöviranomaiset tarkastavat vyöhykkeillä olevia siipikarjatiloja ja harrastekanaloita tartunnan varalta.
  • Luonnonlintujen seurantaa alueella jatketaan.
  • Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista (vähintään viisi luonnonvaraista vesilintua tai yli kymmenen muihin lajeihin kuuluvaa lintua) tulee ilmoittaa paikalliselle kunnaneläinlääkärille.
  • Yksittäiset kuolleena löydetyt luonnonlinnut voi haudata, mieluiten käsin koskematta (esim. lapiolla), haudatessa on hyvä käyttää kertakäyttökäsineitä, vaikka lintuihin ei koskisikaan. Hautaamisen jälkeen on kädet pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsidesillä. Ohjeet hautaamiseen löytyvät Eviran verkkosivuilta.

Kun siipikarjan epäillään tai todetaan saaneen H5N8-tartunnan, Evira perustaa löytöalueen ympärille rajoitusvyöhykkeen, joka jaetaan suojavyöhykkeeseen (säde vähintään 3 km) ja valvontavyöhykkeeseen (säde vähintään 10 km).

Toimenpiteet vyöhykkeillä:

  • Vyöhykkeillä rajoitetaan vain sellaista toimintaa, jonka seurauksena tartunta voi levitä.
  • Siipikarjatila, jossa tartunta on todettu, eristetään ja tartunnan leviäminen estetään.
  • Eläinlääkintöviranomaiset huolehtivat tartunnan saaneen siipikarjan hävittämisestä ja tartuntatilan desinfioinnista.
  • Eläinlääkintöviranomaiset tarkastavat vyöhykkeillä olevia siipikarjatiloja ja harrastekanaloita tartunnan varalta.
  • Siipikarjan, muiden lintujen ja niistä saatavien tuotteiden kuljettamista rajoitetaan ja valvotaan tilan ympärille perustettujen vyöhykkeiden sisällä. Tästä tiedotetaan siipikarjatilallisille ja kansalaisille.

Tarkemmat tiedot vyöhykkeiden rajoituksista löytyvät Evira.fi -sivuilta  www. evira.fi > Eläimet > Eläinten terveys ja eläintaudit > Eläintaudit > Siipikarja > Lintuinfluenssa > Lintuinfluenssaa todettu Ahvenanmaalla

Mitkä ovat varotoimenpiteet lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi?

Siipikarjan ulkona pitäminen on kiellettyä ajalla 1.12.2016 - 31.5.2017.

Kieltoon päädyttiin Ahvenanmaalla luonnonlinnuissa todetun H5N8-lintuinfluenssan vuoksi. On myös mahdollista, että muuttolinnut toisivat ei-toivottuja tuliaisia kevätmuuton myötä.

Siipikarjan sisällä pitäminen ei kuitenkaan ole pakollista silloin, jos linnut voidaan tehokkaasti suojata kosketukselta luonnonvaraisiin vesilintuihin esimerkiksi ympäröimällä ulkoilualue kauttaaltaan verkolla. Ulkona pidettävästä siipikarjasta on tällöin ilmoitettava paikalliselle kunnaneläinlääkärille tai läänineläinlääkärille 15.12.2016 mennessä.

Kielto ei koske eläintarhoja tai pysyviä eläinnäyttelyitä. Myös kyyhkysten vapaalennot kyyhkyslakoista on jätetty kiellon ulkopuolelle.

Jos siipikarjaa joudutaan hävittämään, onko mahdollista saada korvauksia?

Mikäli siipikarjaa joudutaan hävittämään viranomaisten määräyksestä, valtio korvaa eläinten omistajalle eläinten hinnan. Myös tuotannon menetyksiä voidaan osittain korvata eläinten omistajille.

d. Siipikarjan maahantuonti

Miten siipikarjan ja muiden lintujen tuontia valvotaan?

Elävän siipikarjan ja siitosmunien tuonti toisesta EU-jäsenvaltiosta edellyttää, että toimija rekisteröityy Elintarviketurvallisuusvirasto Eviraan. Rekisteröitymisen yhteydessä Evira ohjeistaa tuojaa tuonteihin liittyvistä käytännön toiminnoista sekä eläinten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä vaatimuksista. Eviran myöntämä tuontilupa vaaditaan luonnonvaraisten lintujen osalta. Tuontiluvassa voidaan asettaa ehtoja lintujen merkitsemiselle, terveydentilalle ja tarkastamiselle.

Kaikkia tuotavia siipikarja- ja siitosmunaeriä seuraa lähettävän maan viranomaisen antama terveystodistus, jossa varmistetaan tuontiin liittyvien terveysehtojen täyttyminen.
Lisätietoja: Elävien eläinten, sukusolujen ja alkioiden sisämarkkinakauppa

Rajaeläinlääkäri tarkistaa aina EU:n ulkopuolelta saapuvat lähetykset eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen yhteydessä. Tarkastuksen yhteydessä käydään läpi terveystodistukset, tarkastetaan eläimet sekä otetaan pistokoeluontoisia tarkistusnäytteitä. EU:n ulkopuolelta tuonti on sallittu vain tietyistä valtioista.
Lisätietoja: Lintujen tuonti Suomeen EU:n ulkopuolisista maista

3. Lintuinfluenssa ja ihminen

a. Lintuinfluenssan tarttuminen ihmiseen

Voiko H5N8-lintuinfluenssa tarttua ihmiseen?

Lintuinfluenssavirukset tarttuvat huonosti ihmiseen, ja tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin. Influenssa A(H5N8) -virustartuntoja ei ole todettu ihmisillä. Ihminen voi saada lintuinfluenssatartunnan sairastuneesta linnusta, linnun ulosteella saastuneesta materiaalista tai ympäristöstä.

Kuolleiden tai sairaiden lintujen koskettelemista tulee välttää. Tartuntojen ehkäisyssä hyvä käsihygienia on ensiarvoisen tärkeää. Kädet on pestävä riittävän usein vedellä ja saippualla sekä tarvittaessa voi käyttää alkoholipitoista käsihuuhdetta. (25.11.2016, THL)

Kaikki lintuinfluenssavirukset eivät ole tarttuneet ihmiseen (THL)

LINTUJEN RUOKKIMINEN

Voiko pikkulintuja ruokkia?

Nykyinen tilanne ei anna aihetta muuttaa pikkulintujen ruokintakäytäntöjä. Ruokintapaikkojen hygieniasta on huolehdittava. Ruokintalautojen olisi hyvä olla niin sanottua hygieniamallia, joihin ruokailevat linnut eivät voi ulostaa. Lisäksi maaperä on puhdistettava ja kalkittava määräajoin. Nämä varotoimet tulisi tehdä lähinnä salmonellan leviämisen estämiseksi.

Lintuinfluenssan varalta luonnonlinnuista seurataan erityisesti vesilintuja, ja ne eivät juuri käy pihojen ruokintapaikoilla. Ruokintapaikkojen puhdistuksesta löytyy hyvät ohjeet esimerkiksi BirdLife Finland -sivulta.

Lapset syöttävät lintuja kädestä. Onko siitä vaaraa heille?

Pikkulasten ei tulisi syöttää lintuja kädestä muun muassa salmonellariskin vuoksi.

LINTUJEN JÄTÖKSET

Miten tulee toimia, jos on käsitellyt luonnonlintujen ulosteita tai sulkia?

Luonnonlinnut kantavat usein taudinaiheuttajia, kuten salmonellaa, joten linnun ulosteiden ja likaantuneiden sulkien käsittelyn jälkeen on syytä pestä kädet vedellä ja saippualla.

Miten tulee toimia, jos kuistilla/puutarhakalusteissa/laiturilla tms. on lintujen jätöksiä?

Jätökset voi pestä pois vedellä ja tavanomaisella pesuaineella. Kädet pestään huolellisesti vedellä ja saippualla. Käsien desinfiointiin tarkoitettua desinfektioainetta voi käyttää käsien pesun jälkeen.

Miten tulee toimia, jos jokin esine on pudonnut linnun jätökseen?
Ulosteeseen ei tule koskea paljain käsin. Kädet pestään huolellisesti vedellä ja saippualla. Käsien desinfiointiin tarkoitettua desinfektioainetta voi käyttää käsien pesun jälkeen.

VIRUKSEN LEVIÄMINEN KENKIEN JA VAATTEIDEN MUKANA

Voiko kengissään ja vaatteissaan kuljettaa virusta?

Siipikarjaan H5N8-tartunta voi levitä kenkien ja vaatteiden mukana. Sen vuoksi on tärkeää, että siipikarjatiloilla noudatetaan tautisuojausta ja muun muassa vaihdetaan saappaat ja muu suojavaatetus aina eläinsuojaan mentäessä.

Virus kestää myös huonosti lämpöä ja siksi lämpökäsittelyä (saunotusta yli 70 ºC:n lämmössä) voidaan käyttää esimerkiksi vaatteiden desinfektioon.

Happamat puhdistusaineet (pH <5) ja rasvaliuottimet tuhoavat nopeasti viruksen taudinaiheutuskyvyn puhdistetuilta pinnoilta.

UIMAVESI

Onko lintuinfluenssan vuoksi edelleen turvallista uida luonnonvesissä?

Uiminen luonnonvesissä on edelleen turvallista. Viruksen tarttuminen ihmiseen tai muihin nisäkkäisiin luonnonvesistä on erittäin epätodennäköistä. Jos sairaan luonnonlinnun ulosteen tai infektoituneen kuolleen luonnonlinnun mukana joutuisi lintuinfluenssaviruksia veteen, ne laimenisivat veteen nopeasti. On edes teoreettisesti vaikea kuvitella sellaista tilannetta, jossa uimari saisi elimistöönsä niin paljon vettä, että sairastuisi lintuinfluenssaan, vaikka veteen olisi joutunut sairaan linnun ulostetta tai kuollut lintu.

Jos uimarannalta löytyy joukoittain kuolleita lintuja, niistä pitää ilmoittaa virkaeläinlääkärille.

METSÄSTYS

Miten vesilintuja metsästäessä tulee toimia? Miten metsästettyjä lintuja tulee käsitellä?

Tilanne ei anna aihetta muuttaa vakiintuneita metsästyskäytäntöjä.

Jos löytyy useita kuolleita lintuja tai lintuja, joilla on vakavaan sairauteen viittaavia oireita, tulee ottaa yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin. Kuolleita tai sairaita lintuja on syytä käsitellä hansikkaat kädessä. Kädet pestään huolellisesti vedellä ja saippualla. Käsien desinfiointiin tarkoitettua desinfektioainetta voi käyttää käsien pesun jälkeen.

Itsestään kuolleita tai sairaita lintuja ei edelleenkään pidä syödä. Terveet linnut olisi hyvä puhdistaa käsineet kädessä normaalistikin. Lintujen käsittelyn jälkeen tulee pestä kädet. Muutoin riittää normaali ruoanvalmistuksen hygienia ja lihan kypsentäminen läpikypsäksi.

Luonnonvaraisilla linnuilla todetun lintuinfluenssan takia perustetulta tarkastusalueelta on kiellettyä kuljettaa luonnonvaraisten riistalintujen tuoretta lihaa, raakalihavalmisteita ja lihavalmisteita pois. Kielto ei koske alueella ennen sen perustamista tai alueen ulkopuolella metsästettyjen lintujen lihaa.

b. Miten toimia, jos löytää yhden tai useamman kuolleen luonnonvaraisen linnun?

Miten toimia, jos löytää yksittäisen kuolleen luonnonvaraisen linnun?

Yksittäisten kuolleena löydettyjen tai sairaiden luonnonlintujen tutkimista lintuinfluenssan varalta ei pidetä tarpeellisena. Muita luonnonlintujen kuolinsyytutkimuksia tehdään edelleen Elintarviketurvallisuusviraston Oulun tutkimusyksikössä.

Yksittäiset linnut voi haudata, mieluiten käsin koskematta (esim. lapiolla), haudatessa on hyvä käyttää kertakäyttökäsineitä, vaikka lintuihin ei koskisikaan. Hautaamisen jälkeen on kädet pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsidesillä. Ohjeet löytyvät Eviran verkkosivuilta.

Vaihtoehtoisesti linnun voi poimia muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön (ei biojätteisiin). Syrjemmällä, esimerkiksi metsässä, kuolleen linnun voi jättää luonnon hajottajaeliöstön ruuaksi.

Miten toimia, jos löytää useita kuolleita luonnonvaraisia lintuja?

Jos luonnonlintujen joukkokuolemia havaitaan, on syytä viipymättä ottaa yhteyttä lähimpään virkaeläinlääkäriin. Joukkokuolemana voidaan pitää esim. yli viiden kuolleen joutsenen tai vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä.

Virkaeläinlääkäreiden yhteystiedot löytyvät Evira.fi -sivustolta.

Miten toimia, jos kissa tai koira tuo kotiin kuolleen linnun?

Lintu kannattaa poimia ehjään muovipussiin seuraavasti: käsi työnnetään muovipussiin, jonka läpi lintu poimitaan käteen. Pussi vedetään nurin ja pussin suu solmitaan kiinni. Pussi voidaan laittaa sekajätteeseen (ei biojätteeseen). Likaantuneet lattiat ja/tai kalusteet on hyvä puhdistaa kotitalouspuhdistusainein. Mahdollisesti likaantuneiden vaatteiden puhdistamiseen riittää koneellinen pesu tavallisella pyykinpesuaineella. Lopuksi kädet pestään huolellisesti vedellä ja saippualla, lopuksi kädet desinfioidaan alkoholipohjaisella käsidesillä.

c. Elintarvikkeet ja vesi

 

SIIPIKARJANLIHA JA MUIDEN LINTUJEN LIHA

Voiko lintuinfluenssatartunnan saada siipikarjan lihasta?

Suomessa myynnissä olevista elintarvikkeista ei ole mahdollista saada lintuinfluenssaa. Elintarvikkeiden ja ruoan käyttötottumuksia ei lintuinfluenssan takia ole tarpeen muuttaa.

Normaali ruuanvalmistuksessa käytetty lämpötila on riittävä tuhoamaan mahdolliset siipikarjan lihassa esiintyvät virukset.

Onko siipikarjanlihan syöminen turvallista (esim. broilerin, kanan, kalkkunan)?

Kyllä, kulutukseen tarkoitettu siipikarjanliha Suomessa on turvallista. Siipikarjan liha on joka tapauksessa kypsennettävä huolella läpikypsäksi, lähinnä salmonellavaaran vuoksi. Liha on kypsää, kun sen sisälämpötila on vähintään 75 astetta, ja liha ja lihasneste eivät ole punertavia. On muistettava, että hyvään keittiöhygieniaan kuuluu raa'an ja kypsän lihan tai sellaisenaan syötävän elintarvikkeen (esim. salaatti) käsittely eri välineillä ja käsienpesu ennen ruoanvalmistusta ja myös sen aikana.

Onko muiden lintujen lihan syönti turvallista?

Kyllä, kuumennuskäsittely tuhoaa mahdolliset taudinaiheuttajat, joten terveiden lintujen lihan syöminen on turvallista.

KANANMUNAT

Onko kananmunien syönti turvallista?

Kyllä, Suomessa kananmunien tuotanto on valvottua ja kananmunien syönti on turvallista. Suomessa kaikki myytävät raa'at kananmunat ovat kotimaisia.

Ulkomailla on hyvä varmistaa, että nautittava ruoka on kunnolla kypsennettyä. Raakojen kananmunien syöntiä on syytä välttää muun muassa salmonellariskin vuoksi.

Onko raa'an kananmunan tai raakaa kananmunaa sisältävien tuotteiden (esim. majoneesi, kakkutaikina, munavaahto) syönti turvallista?

Kyllä, raa'an kananmunan tai sitä sisältävien tuotteiden syönti Suomessa on turvallista.

Onko turvallista syödä munia, joiden sisään on laitettu suklaata?

Kyllä, kyseisten tuotteiden syöminen on turvallista. Munien kuoret ovat puhdistettuja ja pestyjä.

Voiko kananmunan kuoria käyttää askarteluun?

Kyllä voi, mutta kananmunien pinta on pestävä hyvin.