Turkiseläinten sairaudet

Vuonna 2015 tutkittiin patologis-anatomisesti 285 turkiseläinnäytettä. Näytteiden lukumäärä laski selvästi edellisvuodesta, jolloin tutkittiin 535 näytettä. Näytemäärä väheni sekä minkkien että kettujen osalta noin puoleen edellisvuodesta. Minkkejä tutkittiin 146, tarhakettuja, joista suurin osa sinikettuja, tutkittiin 111 ja supikoiria 28. Ulostenäytteitä tutkittiin ripulin varalta 235 kappaletta.

Evirassa tutkittujen tarhakettujen yleisimmät löydökset olivat suolistotulehdus ja yleistulehdus. Minkkien yleisimmät löydökset olivat suolisto-, keuhko- ja yleistulehdus. Tarhasupikoirien yleisin löydös olivat suolisto- ja keuhkotulehdus.

Merkittävä minkkien sairaus on plasmasytoosi, jonka serologisesta diagnostiikasta vastaa yksityinen laboratorio. Plasmasytoosiin viittaavia patologis-anatomisia muutoksia todetaan Evirassa tutkituilla minkeillä vuosittain. Vuonna 2015 todettiin vain yksi tapaus.

Vuonna 2015 turkiseläimillä ei todettu erityisiä taudinpurkauksia tai epidemioita. Tautitilanne oli rauhallinen.

TME (transmissible mink encephalopathy) on erittäin harvinainen tarhatuilla minkeillä esiintyvä, hitaasti etenevä keskushermoston tauti. Evira on tutkinut vuosittain turkiseläinten aivonäytteitä TME-taudin varalta vuodesta 2006. Yhtään tautitapausta tutkimuksissa ei ole todettu, myöskään vuonna 2015 tutkituissa näytteissä ei todettu TME-tautia (taulukko B6).

Tärkeitä virustautien aiheuttajia turkiseläimillä ovat parvo- ja penikkatautivirukset. Parvovirustartunta todettiin vuoden aikana 48 kettutilalla, näistä suurin osa elokuun ja marraskuun välisenä aikana. Parvovirus löytyi myös seitsemän supikoiratilan näytteistä.

Tilastoja