Bruselloosi eli luomistauti

Bruselloosin eli luomistaudin aiheuttavat Brucella – suvun bakteerit. Sukuun kuuluu 11 lajia, joista osa on vaarallisia eläintautien aiheuttajia. Näillä on yksi pääasiallinen isäntäeläin ja useita muita mahdollisia isäntiä, esim. B. abortus – nauta, B. melitensis – lammas ja vuohi, B. suis – sika, B. ovis – lammas sekä B. canis – koira.  Kolme ensiksi mainittua lajia on edelleen jaoteltu useihin biovaareihin. Ne voivat tarttua myös ihmisiin ja aiheuttaa vakavan taudin. Muiden Brucella-suvun bakteereiden zoonoottinen merkitys on vähäinen tai siitä ei ole täyttä varmuutta.

Naudan bruselloosia on todettu Suomessa viimeksi vuonna 1960. Sikojen, lampaiden ja vuohien bruselloosia ei Suomessa ole todettu koskaan. Vuonna 2008 eristettiin ensimmäisen kerran Suomeen ulkomailta tuodulta koiralta B. canis. Hallista eli harmaahylkeestä ( Halichoerus grypus macrorhynchus; aiemmin H. grypus balticus) eristettiin B. pinnipedialis ensimmäisen kerran vuonna 2014. Luonnonvaraisesta villisiasta eristettiin Suomessa B. suis ensimmäisen kerran vuonna 2015.

Oireet

Brusellabakteerit aiheuttavat kroonisen infektion sekä naaras- että urospuolisten eläinten sukuelimissä. Tyypillinen oire on sikiökuolema ja luominen tiineyden viimeisen kolmanneksen aikana. Ensi kertaa poikivat eläimet luovat sikiönsä. Myös tiinehtymättömyyttä ja vastasyntyneiden varhaiskuolleisuutta esiintyy, etenkin sikojen brusellatartunnoissa. Myös utare voi infektoitua. Urospuolisilla eläimillä tavataan kivestulehdusta. Muita mahdollisia oireita ovat niveltulehdukset mm. selkärangassa ja näihin liittyvät liikkumisvaikeudet ja halvausoireet.

Usein eläimet ovat luomisia lukuun ottamatta oireettomia, eivätkä myöskään infektoituneen eläimen kaikki tiineydet pääty luomiseen. Eläin saattaa silti jäädä tartunnan kantajaksi useiksi vuosiksi, jopa loppuiäkseen.

Taudin määritys ja näytteenotto

Oireettomassa vaiheessa tartunnan osoittaminen perustuu vasta-ainemääritykseen verestä tai maidosta. Vasta-aineet säilyvät yleensä eläimen eliniän, mutta tiineyden aikana tai taudin aktiivisessa vaiheessa pitoisuus on korkeimmillaan. Näiden serologisten tutkimusten heikkoutena ovat silloin tällöin esiintyvät ristireaktiot, eli muiden bakteerilajien aikaansaamat virhepositiiviset tutkimustulokset. Luomistapauksissa on suositeltavaa tehdä myös bakteriologinen tutkimus. Kuolleesta sikiöstä, sikiökalvoista ja kohtueritteestä bakteerit voidaan osoittaa bakteeriviljelyä käyttäen. Viljelytutkimuksen etuna on, että bakteerin laji voidaan määrittää ja tutkia tarkemmin kyseisen bakteerikannan ominaisuuksia.

Leviäminen

Tartunta tulee karjaan ensisijaisesti infektoituneen ostoeläimen mukana. Karjan sisällä tartunta leviää vähitellen eläimestä toiseen. Brusellabakteerit ovat erittäin herkästi tarttuvia. Ne tunkeutuvat elimistöön ruoansulatuskanavan kautta ja limakalvojen, jopa silmän sidekalvon läpi. Bakteerit tarttuvat eläimestä toiseen monia eri reittejä: astutuksen tai siemennyksen kautta, suorassa kontaktissa infektoituneeseen materiaaliin, kuten sikiöön, sikiökalvoihin ja kohtueritteeseen sekä pastöroimattoman maidon välityksellä. Luomisen yhteydessä bakteereita erittyy suuria määriä kohtueritteessä, sikiökalvoissa ja sikiön elimissä.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

Nautojen, sikojen, lampaiden ja vuohien bruselloosi luokitellaan kansallisen lainsäädännön mukaan vastustettavaksi, vaaralliseksi eläintaudiksi. Eläinlääkäreillä sekä eläimen omistajalla tai haltijalla on velvollisuus ilmoittaa välittömästi virkaeläinlääkärille epäillessään eläimen sairastavan tautia. Virkaeläinlääkärin tulee ryhtyä toimenpiteisiin diagnoosin varmentamiseksi ja tartunnan leviämisen estämiseksi. Tilalle, jolla virallisesti epäillään tai on todettu esiintyvän bruselloosia, annetaan eläinten siirto- ja muita rajoituksia tartunnan leviämisen estämiseksi.

Suomi on virallisesti vapaa nautojen bruselloosista EU-komission päätöksellä 94/960/EY (vahvistettu viimeksi päätöksellä 2003/467/EY) ja Brucella melitensis – bakteerista EU-komission päätöksellä (93/52/EY). Tartuntavapausstatuksen säilyttäminen edellyttää kuitenkin tilanteen jatkuvaa seurantaa. On tärkeätä estää tartunnan pääsy maahan, siksi tuontieläimet tutkitaan bruselloosin varalta. Eläimiä ei myöskään tuoda sellaisista maista ja sellaisilta alueilta, joissa bruselloosia esiintyy.

Brucella -tartunnalta suojautuminen metsästäessä

Villisian suolistamisen ja nylkemisen yhteydessä tulee noudattaa hyvää hygieniaa ja varoa tartuntaa aiheuttavan bakteerin joutumista suuhun, hengitysteihin, silmiin tai ihossa oleviin haavoihin esimerkiksi eritteiden mukana. Ruhoa käsittelevät henkilöt voivat mm. käyttää kertakäyttöisiä suojakäsineitä suolistaessaan villisikaa. Huolellinen käsien ja varusteiden pesu on suositeltavaa. Raakoja ruhonosia ja elimiä ei suositella annettavaksi koirille.

Seuranta

Brusellaseuranta perustuu veri- tai maitonäytteiden vasta-ainetutkimuksiin. Nautabruselloosin seuranta kohdistetaan karjoihin, joissa on todettu tavanomaista enemmän luomisia.  Lampaiden ja vuohien näytteet otetaan vapaaehtoisen maedi-visna/CAE -terveysvalvonnan puitteissa. Sikojen brusellaseuranta kohdistuu uudistuseläimiä tuottaviin tiloihin.  Lisäksi tutkitaan teurastetuista tarhatuista villisioista ja metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista otettuja verinäytteitä. Nautojen ja sikojen keinosiemennystoimintaan liittyy lakisääteinen brusellaseuranta.

Tuottajien tulee ilmoittaa havaituista luomistapauksista kunnaneläinlääkärille, joka ottaa tarvittaessa karjasta näytteitä tutkittavaksi brusellan varalta. Tuottajat ovat avainasemassa, luomisten ilmoittaminen on ensiarvoisen tärkeää.

Tilastot:

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Naudan bruselloosia on todettu Suomessa viimeksi vuonna 1960. Sikojen, lampaiden ja vuohien bruselloosia ei Suomessa ole todettu koskaan. Myös muista Pohjoismaista ja useimmista Euroopan maista tauti on hävitetty, mutta maailmanlaajuisesti se on edelleen erittäin tärkeä luomisten syy.

Kesällä 2015 eristettiin Suomessa ensimmäistä kertaa brusellabakteeri luonnonvaraisesta villisiasta. Bakteerikanta varmistui Brucella suis biovaari 2 – bakteeriksi, jota esiintyy verraten yleisesti villisioissa ja rusakoissa Euroopassa. Tämä brusellatyyppi aiheuttaa kuitenkin vain harvoin tautia ihmisessä. 

Brusellan esiintymistä tuotantoeläimissä ja luonnonvaraisissa villisioissa seurataan Suomessa jatkuvasti.

LISÄÄ AIHEESTA PALVELUSSAMME

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA