Penikkatauti

Penikkatauti on morbilliviruksen (paramyksovirus) aiheuttama tarttuva tauti koirilla ja muilla lihansyöjillä, kuten freteillä, minkeillä, ketuilla ja supikoirilla. Tauti ei tartu ihmiseen.

Oireet

Eri eläinlajien herkkyys sairastua penikkatautiin vaihtelee. Taudin oireet vaihtelevat lievästä vakavaan. Monet koirista voivat olla oireettomia, kun taas freteillä kuolleisuus voi olla jopa 100 prosenttia. Taudin itämisaika on useimmiten 1-2 viikkoa. 

Lievässä taudissa oireina ovat sierain- ja silmävuoto, kuumeilu, ruokahalun heikkeneminen ja apeus. Vakavassa yleisinfektiossa eläimellä on kuumetta ja yleiskunto heikkenee. Myös keuhkokuume ja ripuli voivat kuulua taudinkuvaan. Myöhemmässä vaiheessa voidaan todeta keskushermosto-oireita, kirsun sekä anturoiden liikasarveistumista. 

Taudin määritys

Tartunta voidaan todeta limakalvonäytteestä tai elimistä. Virus osoitetaan molekyylibiologisilla menetelmillä (pcr-testi). Verinäytteestä voidaan osoittaa viruksen aiheuttamat vasta-aineet.
Penikkatauti voidaan todeta myös ruumiinavauksessa.

Leviäminen

Penikkatauti leviää eläimestä toiseen yleensä suorassa kontaktissa sekä syljen ja virtsan välityksellä. Virus voi levitä myös välillisesti ihmisten ja välineiden, rehun tai puutteellisesti desinfioitujen kuljetusajoneuvojen mukana. Virus säilyy ympäristössä matalissa lämpötiloissa jopa viikkoja. 

Rokotettujen emien pennut ovat altteimpia 3-6 kuukauden iässä, kun emolta saadut vasta-aineet ovat hävinneet. Rokottamattomassa populaatiossa kaikki eläimet ovat alttiita tartunnalle. Tartunnan saanut eläin erittää virusta yleensä 1-2 viikkoa, mutta eritysaika voi olla huomattavasti pidempikin. 

Ennaltaehkäisy

Taudin vastustaminen perustuu säännölliseen ja kattavaan rokottamiseen, jolla varmistetaan riittävä laumaimmuniteetti.

Esiintyminen Suomessa ja muualla

Koirien penikkatauti on nykyään harvinainen Suomessa ja kaikissa niissä maissa, joissa koirat rokotetaan sitä vastaan. Tautitapaukset liittyvät nykyisin joko rokottamattomiin tuontieläimiin tai vakavaan puolustusjärjestelmän häiriöön. 

Turkiseläimillä Suomessa on viimeksi todettu laajempi penikkatautiepidemia turkistarhoilla 1985-1987, jolloin tartunta tuli tuontieläinten mukana. Tanskassa penikkatautia on todettu minkeissä lähes vuosittain, viimeksi loppuvuodesta 2012. Suomessa penikkatautia on todettu vuoden vaihteessa 2012-2013 minkkitarhalla.