Q-kuume

Q-kuumeen aiheuttaja on solunsisäinen Coxiella burnetii –bakteeri. Q-kuume on zoonoosi (voi tarttua eläimistä ihmisiin) ja sitä voi esiintyä lähes kaikilla eläinlajeilla. Tartuntoja on todettu niin tuotantoeläimillä (mm. nauta, lammas, vuohi), kotieläimillä (mm. kissat ja koirat) kuin villieläimilläkin (mm. linnut).

Taudin oireet

Eläimissä tartunta on usein oireeton. Oireettomat eläimet voivat kuitenkin erittää bakteeria mm. maitoon tai synnytysteiden eritteisiin. Tartunta voi aiheuttaa etenkin märehtijöillä luomisia (ennenaikaisia poikimisia), heikkoja vastasyntyneitä tai hedelmällisyyshäiriöitä. Ihmisissä tartunta voi olla oireeton tai aiheuttaa vakavuudeltaan vaihtelevan kuumetaudin.

Taudinmääritys ja näytteenotto

Tartunta voidaan määrittää osoittamalla C. burnetii -vasta-aineita mm. seerumista ja maidosta tai osoittamalla aiheuttaja molekyylibiologisin menetelmin.

Leviäminen

Infektoituneet eläimet voivat erittää bakteeria pitkiäkin aikoja. Toisaalta eritys on usein ajoittaista ja voimakkain erittyminen liittyy usein synnytykseen (jälkeiset, sikiövedet, sikiö). Bakteeri leviää eläimestä toiseen eritteiden, aerosolin tai vertaimevien niveljalkaisten (esim. punkkien) välityksellä. Bakteerin pienisoluinen muoto on kestävä ja se voi levitä esimerkiksi tuulen mukana.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

Q-kuume ei kuulu lakisääteisesti vastustettaviin eläintauteihin eikä se johda viranomaistoimenpiteisiin tilalla. Tartuntatilan maitoa ei kuitenkaan saa luovuttaa kuluttajalle pastöroimattomana eikä käyttää pastöroimattomien maitotuotteiden valmistukseen. Erityisesti poikimistilojen hygieniaan on hyvä kiinnittää huomiota, sillä synnytyseritteet voivat sisältää suuria määriä bakteeria. Luodut (abortoituneet) sikiöt ja jälkeiset tulee hävittää nopeasti.

Esiintyminen Suomessa ja maailmalla

C. burnetii tartuntaa esiintyy maailmanlaajuisesti. Vain Uusi Seelanti on tartunnasta vapaa. Suomessa on aikaisemmin testattu yksittäisiä eläimiä Q-kuumeen varalta lähinnä vientitutkimusten yhteydessä.

Q-kuumeen aiheuttaja C. burnetii-bakteeri todettiin Suomessa ensi kertaa vuonna 2008 nautatilalta. Vuonna 2009 selvitettiin Q-kuume vasta-aineiden esiintyvyyttä lypsykarjoissa. Selvityksen puitteissa tutkittiin n. 14 % Suomen maidontuotantokarjoista, joista Q-kuume vasta-aineita todettiin n. 0,2 %:lla. Verrattuna muihin pohjoismaihin kuten Ruotsiin ja Tanskaan, Suomessa Q-kuume vasta-aineiden esiintyvyys lypsykarjoissa on selvästi alhaisempi. Pohjoismaista Tanskassa tartunta on yleinen.

Q-kuume vasta-aineiden esiintyvyydestä muilla eläinlajeilla ei Suomessa ole tietoa. Taudin oireisiin perustuvia Q-kuume-epäilyjä ei ole koskaan todettu eläimillä Suomessa. 

LISÄÄ AIHEESTA MUUALLA VERKOSSA