Usein kysyttyä eläinten raivotaudista

Mikä on eläinten raivotauti (rabies)?
Raivotauti on rabiesviruksen aiheuttama kaikkiin tasalämpöisiin eläimiin ja eläimistä ihmiseen tarttuva keskushermostosairaus. Oireinen tauti johtaa aina kuolemaan muutaman päivän kuluessa oireiden alkamisesta.

Mitkä eläimet levittävät raivotautia?
Maissa joissa esiintyy raivotautia tartunnan pääasiallisia levittäjiä ovat luonnonvaraiset petoeläimet kuten kettu, supikoira, susi ja mäyrä sekä kotieläimistä koira ja kissa. Lepakkoraivotauti leviää pääasiassa lepakoiden välillä.

Miten raivotauti tarttuu eläimiin?
Raivotauti tarttuu sairastuneen eläimen puremasta tai rabiesviruksia sisältävän syljen joutuessa limakalvoille, esim. silmiin, suuhun tai nenään.

Voiko koiralla olla raivotauti vaikka se näyttää terveeltä?
Kyllä voi, sillä raivotaudin itämisaika on pitkä (jopa kuusi kuukautta). Eläin voi levittää tartuntaa jo muutamia päiviä ennen oireiden ilmaantumista.

Missä vaiheessa eläinten raivotautioireet puhkeavat?
Tartunta on useimmissa tapauksissa saatu 1-2 kuukautta ennen oireiden puhkeamista, joissakin tapauksissa kuitenkin jopa puoli vuotta aiemmin.

Milloin eläimen pitää epäillä sairastavan raivotautia?
Eläimellä tyypillisiä raivotautioireita ovat neurologiset oireet: mm. luonnemuutokset, outo käytös, aggressiivisuus, halvaantuminen ja voimakas kuolaaminen.

Miten raivotauti todetaan eläimillä?
Raivotauti voidaan todeta vain laboratoriossa kuolleen eläimen aivonäytteestä. Evira tutkii kaikki raivotautiepäilyt Suomessa. Yksistään oireiden perusteella ei voi olla varma, onko eläimellä raivotauti, koska oireet vaihtelevat paljon.

Miten raivotautia vastustetaan?
Raivotaudin leviämistä ehkäistään rokottamalla sekä luonnonvaraisia että kotieläimiä tautia vastaan. Suomi levittää kaakkoisrajalle syksyisin supikoirille ja ketuille tarkoitettua syöttirokotetta. Myös Venäjä rokottaa pienpetoja syöttirokottein omalla puolellaan. Evira vastaa rokotelevityksestä Suomessa.

Metsästykseen käytettävät koirat ja viranomaisten palveluskoirat on rokotettava raivotautia vastaan. Ensimmäinen rokotus on annettava vähintään 21 vuorokautta ennen koiran käyttöä metsästyksessä tai viranomaisen palvelutehtävissä. Rokotus on uusittava rokotteelle hyväksytyn valmisteyhteenvedon mukaisesti. Eläinlääkäri antaa koiran omistajalle tai haltijalle rokotustodistuksen, jossa on merkintä rokotuksen voimassaoloajasta.

Lisäksi Evira suosittelee, että myös kotimaassa lemmikkikoirat ja -kissat rokotetaan säännöllisesti.

Tuotaessa Suomeen koiria, kissoja ja frettejä eläimeltä vaaditaan tuontimaasta riippuen muun muassa raivotautirokotus tai raivotautirokotus ja tutkimus riittävästä vasta-ainetasosta.

Miksi on tärkeää rokottaa eläimiä?
Oireiden puhjettua tauti johtaa aina kuolemaan niin eläimillä kuin ihmisillä. Taudin itämisaika on pitkä (jopa kuusi kuukautta) ja eläin voi levittää tartuntaa jo muutamia päiviä ennen oireiden ilmaantumista. Säännölliset raivotautirokotukset ovat kuitenkin tehokas keino ehkäistä tartunta.

Voiko rokotetulla koiralla olla raivotauti?
Kyllä voi, jos se on saanut tartunnan jo ennen rokotuksen antamista.

Olen hankkimassa koiraa ulkomailta mitä vaatimuksia raivotaudin suhteen tulee ottaa huomioon?
Suomeen tuotaessa koiralta vaaditaan pääsääntöisesti voimassa oleva raivotautirokotus ja tällöin koiran pitää olla tunnistusmerkitty jo rokotushetkellä. Jos koira tuodaan maista, joissa esiintyy yleisesti raivotautia koirissa, on vaatimuksena myös raivotautivasta-aineiden määritys. Merkintä raivotautirokotuksesta tehdään lemmikkieläinpassiin tai EU-malliseen eläinlääkärin antamaan todistukseen.

Missä maissa eläinten raivotautia esiintyy?
Eläinten raivotauti on yleinen tauti itäisessä Euroopassa, monissa Aasian maissa ja Afrikassa. Amerikassa erityisesti vertaimevien lepakoiden raivotauti on yleinen. EU-alueen raivotautitilanne on parantunut huomattavasti viime vuosikymmenen aikana ja tautia esiintyy enää vain harvoissa jäsenmaissa. Suomessa eläinten raivotautia on maahantuotuja eläimiä lukuun ottamatta todettu viimeksi vuonna 1989.