Märehtijöiden Schmallenberg-virus

Schmallenberg-virus on uusi syksyllä 2011 Saksasta löydetty ortobunyavirus. Se tarttuu märehtijöihin ja leviää eläimestä toiseen hyönteisten välityksellä. Aikuisilla märehtijöillä oireet ovat lieviä, mutta tiineysaikana tartunta voi johtaa luomiseen tai siihen, että jälkeläisellä on synnynnäisiä epämuodostumia. Virus ei todennäköisesti tartu ihmiseen.

Oireet

Tartunta on usein oireeton. Joissain tapauksissa lypsylehmillä on ollut oireina äkillinen kuume (> 40 °C), äkillinen maidontuotannon lasku ja joskus voimakas ripuli. Eläimet ovat toipuneet muutamassa päivässä. Lampailla tai vuohilla tällaisia oireita ei ole raportoitu. Jos tartunta tapahtuu tiineyden aikana, myös sikiö saa tartunnan ja sen kehitys häiriintyy. Seurauksena voi olla luominen tai erilaiset epämuodostumat:

  • suoraan tai koukkuun jäykistyneet raajat
  • kaula- tai selkärangan kiertymät
  • aivojen epämuodostumat (vesipää) tai aivojen osittainen kehittymättömyys
  • vastasyntyneen hermosto-oireet tai imemiskyvyttömyys

Taudin määritys ja näytteenotto

Taudin määritys tehdään osoittamalla virus PCR-menetelmällä kudos- tai verinäytteestä. Luodut, kuolleena syntyneet tai hermosto-oireiset vastasyntyneet karitsat, kilit tai vasikat on parasta lähettää luomisen syyn selvitykseen kokonaisena. Myös jälkeiset lähetetään tutkittavaksi. Luomisen syyn selvityksessä tehdään myös muut luomispakettiin kuuluvat tutkimukset. Akuutisti oireilevista märehtijöistä otetaan EDTA- ja seerumiverinäytteet ja/tai ulostenäytteet ripuloivilta märehtijöiltä.

Sikiöt ja jälkeiset lähetetään Eviran Helsingin, Kuopion, Oulun tai Seinäjoen toimipaikkoihin. Verinäytteet lähetetään eläintautivirologian tutkimusyksikköön Helsinkiin.

Leviäminen

Virus tarttuu märehtijästä toiseen verta imevien hyönteisten, erityisesti polttiaisten
(Culicoides spp.) ja mahdollisesti myös hyttysten, välityksellä. Hyönteiset saavat tartunnan virusta kantavasta märehtijästä ja siirtävät tartuntaa muihin märehtijöihin seuraavilla syöntikerroilla. Tartunta leviää kesällä ja alkusyksystä, jolloin virusta levittävät hyönteiset ovat aktiivisia.

Vastustaminen ja ennaltaehkäisy

Schmallenberg-viruksen aiheuttama tauti ei ole lakisääteisesti vastustettava tauti. Jos eläimen omistaja epäilee Schmallenberg-viruksen aiheuttamaa tartuntaa, hän voi ottaa yhteyttä eläinlääkäriin, jotta näytteet tartunnan varmistamiseksi saadaan otettua. Schmallenberg-virusta vastaan ei ole vielä olemassa rokotetta.

Seuranta

Jos karjaan syntyy epämuodostuneita karitsoita, vasikoita tai kilejä tai luomisia on tavanomaista enemmän, karjan omistajan on syytä ottaa yhteyttä kunnaneläinlääkäriin. Kunnaneläinlääkäri arvioi tilanteen ja tulee ottamaan tarvittavat näytteet tai antaa ohjeet näytteiden lähettämiseksi suoraan Eviraan.

Evira tutkii sekä luoneen emän näytteitä että luotuja sikiöitä luomisen syyn selvittämiseksi. Tarvittaessa sikiöt ja epämuodostuneina syntyneet märehtijät tutkitaan myös Schmallenberg-viruksen varalta. 

Esiintyminen

Schmallenberg -virus on todettu useissa Euroopan maissa mm. Saksassa, Alankomaissa, Belgiassa, Iso-Britanniassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa. Virus on osoitettu epämuodostuneista karitsoista, vasikoista ja kileistä otetuista näytteistä.

Schmallenberg-viruksen vasta-aineita on todettu yllä mainittujen maiden lisäksi ainakin Puolassa, Tanskassa, Ruotsissa, Suomessa ja Norjassa. 

Lisää aiheesta palvelussamme