Usein kysyttyä Schmallenberg-viruksesta

Usein kysyttyä Schmallenberg-viruksesta 

1. Mikä Schmallenberg-virus on?
Schmallenberg-virus on EU:n alueella uusi virus, joka löydettiin Saksasta syksyllä 2011. Se kuuluu Bunyavirus-heimon Ortobunyavirus-suvun Simbu-seroryhmän Sathuperi-viruksiin. Muita Simbu-seroryhmän viruksia ovat mm. Akabane- , Aino-, Douglas- ja Shamonda-virukset. Nämä virukset leviävät polttiaisten välityksellä eläimestä toiseen.

2. Tarttuuko virus ihmisiin?
EU:n tartuntatautiviraston (European Center for Disease Prevention and Control, ECDC) arvion mukaan on epätodennäköistä, että virus tarttuisi ihmisiin. Tätä tukee myös se, että eläintenomistajien tai eläinlääkäreiden ei ole raportoitu sairastuneen oltuaan tekemisissä tartunnan saaneiden eläinten kanssa.

3. Onko Schmallenberg-virusta Suomessa?
Schmallenberg-virus levisi Suomeen kesällä 2012.  Viruksen levinneisyyden karkeana rajana pidetään Kokkola-Kitee-linjaa. Vasta-aineita on todettu yksittäisissä karjoissa myös tämän linjan pohjoispuolella.  

Lypsykarjojen seurantatutkimusten tulokset 2013 ja 2014

4. Miten virus tarttuu?
Virus tarttuu polttiaisen pureman välityksellä eläimestä toiseen. Polttiaiset saavat tartunnan virusta kantavasta eläimestä. Polttiaiset levittävät virusta uusiin eläimiin niin tehokkaasti, että muilla leviämistavoilla ei ole merkitystä. Sikiökaudella tartunnan saaneet karitsat ja vasikat eivät levitä tartuntaa syntymänsä jälkeen, koska virusta ei ole enää niiden verenkierrossa. Tartunnan leviämistä naudan sperman välityksellä esim. keinosiemennyksessä ei ole osoitettu. 

5. Mihin eläimiin virus tarttuu?
Virus tarttuu kotieläiminä pidettyihin, luonnonvaraisiin ja eksoottisiin märehtijöihin sekä kamelieläimiin. Sioilla, hevosilla ja siipikarjalla ei ilmeisesti ole merkitystä viruksen epidemiologiassa. Yksittäisistä koirista on Euroopassa löytynyt vasta-aineita tai virusta, mutta löydösten merkitys on kiistanalainen.

6. Missä tartuntoja on todettu?
Tartuntoja on todettu koko Euroopan alueella. 

7. Voiko eläimiä suojata tartunnalta?
Tartunnalta suojaaminen on käytännössä lähes mahdotonta. Eläimiä voi yrittää suojata polttiaisilta ottamalla ne sisälle öisin, kun polttiaisia on paljon. Tällä tavalla voidaan vähentää polttiaisten eläimille aiheuttamaa kiusaa pahimpina polttiaiskausina. Siirtämällä siemennyksiä ja astutuksia polttiaisvapaalle kaudelle (yleensä marras-huhtikuu) voidaan minimoida tiineyden aikana saadut tartunnat.   

8. Milloin tartuntaa on syytä epäillä?
Tartuntaa on syytä epäillä, jos vasikoita, karitsoita tai kilejä syntyy kuolleina tai epämuodostuneina (raajat tai selkäranka epämuodostunut, vesipää, hermostolliset oireet, sokeus, imemiskyvyttömyys) tai karjassa esiintyy luomisia. Aikuisilla naudoilla kesällä ja syksyllä esiintyvä muutaman päivän kestävä kuume, maidontuotannon aleneminen ja joskus ripuli, jolle ei löydy muuta selitystä, voi olla Schmallenberg-viruksen aiheuttama.

9. Minkälaisia oireita Schmallenberg-virus aiheuttaa?
Tunnusomaisin ja selvin oire on epämuodostuneiden vasikoiden ja karitsoiden syntyminen, kun emä on saanut tartunnan polttiaisten välityksellä tiineyden alkuvaiheessa. Virus pääsee kehittyvään sikiöön ja häiritsee keskushermoston ja/tai raajojen ja selkärangan kehittymistä, jolloin lopputuloksena on vaikeasti epämuodostunut jälkeläinen. Tartunnasta voi seurata myös luomisia, kuolleena syntyneitä tai heikkoja jälkeläisiä. Lisäksi tiinehtyvyys voi heikentyä.

10. Voiko eläin sairastua uudelleen tautiin?
Todennäköisesti Schmallenberg-viruksen aiheuttama tartunta saa aikaan pitkäkestoisen jopa elinikäisen suojan tulevia tartuntoja vastaan. Tartunnan saanut eläin ei siis sairastu toistamiseen eikä virus myöskään aiheuta epämuodostumia tai muita vaurioita sen tulevissa jälkeläisissä. Schmallenberg-virus aiheuttaa oireita levitessään uusille alueille, joiden märehtijöillä ei ole tartunnan aikaansaamaa suojaa. Siellä, missä Schmallenberg-virus esiintyy endeemisenä eli kotoperäisenä, märehtijät saavat yleensä tartunnan niin nuorina, että niillä on suoja jo ennen ensimmäistä tiineyttä.

11. Onko tautiin rokotetta?
Schmallenberg-virusrokotteita on otettu vuoden 2013 aikana käyttöön joissakin EU-maissa. Koska virustartunnan oireet täysikasvuisilla eläimillä ovat yleensä lieviä ja nopeasti ohimeneviä, rokottamisen tarkoituksena on suojata eläimet tiineysaikana tapahtuvalta tartunnalta. Rokote on annettava hyvissä ajoin ennen siemennystä tai astutusta. Rokottamisen hyötyjä päästään arvioimaan aikaisintaan vuoden 2014 aikana eikä meillä ole tietoa siitä, missä tilanteissa rokottaminen meidän oloissamme kannattaisi. Suomessa ei toistaiseksi ole saatavilla myyntiluvallisia eikä erityisluvallisia rokotteita Schmallenberg-viruksen aiheuttamaa tautia vastaan.

12. Mitä teen, jos epäilen Schmallenberg-virustartuntaa?
Ota yhteyttä eläinlääkäriin. Eläinlääkäri neuvoo näytteenotossa, jolla voidaan varmistaa, onko kyseessä Schmallenberg-virus tai jokin muu syy.

13. Miten toimin, jos eläimissäni on todettu Schmallenberg-virus tai vasta-aineita?
Jos karjassa tai katraassa on todettu Schmallenberg-virus tai sen vasta-aineita on mahdollista, että tartunnan jälkeen syntyy epämuodostuneita karitsoita tai vasikoita. Tämä tulisi huomioida, jos tilalta myydään tiineitä eläimiä pitoeläimiksi. Eläimet, joilla on vasta-aineita, eivät levitä virusta. Lisäohjeita eläinkauppaan liittyen löytyy Eläintautien torjuntayhdistyksen ETT ry:n sivuilta.  http://www.ett.fi/ohjeet_ja_lomakkeet/elainkauppa
Tarvittaessa hoitotoimenpiteistä voidaan sopia paikallisen eläinlääkärin kanssa.

14. Mitkä ovat Schmallenberg-viruksen vaikutukset?Schmallenberg-viruksen aiheuttamien epämuodostumia määrä karitsoissa ja vasikoissa on vähäinen suhteessa viruksen laajaan levinneisyyteen (EFSAn raportti toukokuu 2014). Karjatasolla tartunnan vaikutukset vaihtelevat suuresti. Suurimmat vahingot koituvat tiloille, joilla on paljon tiineitä eläimiä tartuntariskin ollessa suurimmillaan (yleensä elo-syyskuussa).

15. Mitä viranomaiset tekevät Suomessa?
Schmallenberg-viruksen aiheuttama tauti ei ole lakisääteisesti vastustettava eläintauti. Jos tartunta todetaan tilalla, siitä ei seuraa viranomaistoimenpiteitä; eläimiä ei lopeteta eikä teurasteta taudin takia. Myöskään tilan eläinliikennettä ei rajoiteta.

16. Mistä Schmallenberg-virus on tullut Eurooppaan?
Schmallenberg-viruksen alkuperä ei ole tiedossa, mutta sen sukuisia viruksia esiintyy Afrikassa, Lähi- ja Kauko-Idässä, Aasiassa, Japanissa ja Australiassa.