Harrastuseläinten hyvinvointi ja terveys

Sairauksien ennaltaehkäisyssä on yhä tärkeämpää huomioida perimän vaikutus niiden kehittymiseen. Perinnöllisten tautien tunnistaminen on tärkeää eläinten jalostuksessa ja se mahdollistaa geenitestien kehittämisen. Perinnölliset sairaudet ovat yksi merkittävimmistä koirien ja kissojen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä.

Ruumiinavauksessa voidaan todeta rodulla jo aikaisemmin tunnistettu perinnöllinen sairaus, mutta yhä tärkeämmän osan Evirassa tehtävästä työstä muodostaa uusien perinnöllisten sairauksien toteaminen. Eviraan tutkittavaksi lähetettyjen eläinten yksi merkittävin tutkimussyy on perinnölliset sairaudet. Tavoitteena on kuvata uudet taudit, jotta ne voidaan diagnosoida ja jotta sairastuneet yksilöt voidaan tunnistaa.

Tavoitteena on selvittää tautien periytyminen sekä löytää taudin aiheuttavat geenit. Geenien kautta päästään usein parhaiten selvittämään taudin syntymekanismeja. Eläinten perinnöllisiä sairauksia voidaan käyttää myös mallintamaan ihmisten sairauksia, minkä takia koirien ja kissojen perinnöllisten tautien tutkimuksella on myös laajempi lääketieteellinen ja yhteiskunnallinen merkitys

Selvitettäessä pikkupentujen kuolleisuutta on tärkeä saada nopeasti diagnoosi elossa olevien pentujen asianmukaisen hoidon suunnittelemiseksi. Jalostuksen kannalta on myös tärkeä selvittää, onko kysymyksessä tarttuva tauti vai perinnöllinen sairaus. Oikealla ja nopealla diagnoosilla voidaan välttää tarpeeton antibioottien käyttö tai aloittaa lääkitys riittävän nopeasti elossa olevien eläinten pelastamiseksi.

Eläimen äkillinen ja odottamaton kuolema tai sairaus, joka ei ole vastannut hoitoon on myös usein tutkimuksen peruste. Tällöin halutaan usein selvittää, onko kysymyksessä rikos tai mahdollisesti perinnöllinen sairaus. Oikeuspatologiset tutkimukset muodostavat merkittävän osan tutkimuksista ja niistä suuri osa liittyy eläinsuojelurikosepäilyihin.

Kuka voi lähettää eläimiä tutkittavaksi

Eläimen omistaja voi lähettää itsestään kuolleen tai lopetetun eläimen joko suoraan tai hoitavan eläinlääkärin kautta. Silloin kun eläin lähetetään hoitavan eläinlääkärin toimesta, on syytä sopia kuka tutkimuksen maksaa, koska tilaaja päättää kenelle tutkimusvastaus lähetetään tiedoksi. Tilaaja myös allekirjoittaa lähetteen.

Mitä ruumiinavauksessa selviää

Lemmikkieläimiä tutkitaan monesta eri syystä. Äkillisissä kuolemantapauksissa halutaan usein selvittää kuolinsyy. Yleensä tärkeintä on kuitenkin selvittää oireiden tausta ja määrittää taudin syyt tarkemmin. Esimerkkeinä voisi mainita keskushermostosairaudet, maksan toiminnanvajaus ja erilaiset munuaissairaudet, joiden tarkka taudinmääritys on mahdollista usein vain patologisen tutkimuksen avulla. Joskus eläin on oireilut niin moninaisin oirein ja taudinkuva on ollut niin kirjava, että halutaan selvittää ruumiinavauksessa, mistä oikein on ollut kysymys.

Eläimille suoritetaan täydellinen ruumiinavaus eli kaikki sisäelimet tutkitaan silmämääräisesti ja histologisesti. Aivot ja selkäydin tutkitaan, jos se on oireiden mukaan perusteltua. Esitiedoissa on tärkeä mainita eläimeen ja taudinkuvaan liittyvät tekijät mahdollisimman tarkasti (esim. eläimen ikä, taudin kesto, oireet, hoito). Keskushermosto-oireisilla eläimillä on myös tärkeää kuvata mahdollisimman tarkasti eläimen oireet sekä neurologisen tutkimuksen tulokset, jotta histologinen tutkimus voidaan suunnata oikealle alueelle. Ruumiinavauksessa otetaan jatkonäytteitä histologisen tutkimuksen lisäksi immunohistokemiallisiin, histokemiallisiin ja molekyylibiologisiin tutkimuksiin sekä bakteriologisiin tutkimuksiin, jos eläintä ei ole lääkitty ja jos epäillään ensisijaista bakteeritautia.

Tutkimuksien valmistuttua laaditaan tutkimusvastaus, joka lähetetään postitse tilaajalle ja tilaajan ilmoittamille henkilöille. Ruumiinavauksen jälkeen eläin voidaan toimittaa tilaajan lähetteessä ilmoittamaan yksityiseen eläintuhkaamoon. Muussa tapauksessa eläimet toimitetaan maksuttomaan yhteistuhkaukseen (Honkajoen ongelmajätelaitos).

Tutkimusvastausten saaminen kestää yleensä 3-6 viikkoa. Luustoon liittyvät tutkimukset kestävät kauemmin ja valmistuvat yleensä 8 -12 viikossa. Mikäli tutkimuksissa todetaan sellaisia muutoksia, jotka vaativat välittömiä toimenpiteitä, esimerkiksi jäljellä olevien pentujen lääkitsemistä, otetaan Evirasta yhteyttä eläimen omistajaan.

Aina ei ruumiinavauksessa saada vastausta kaikkiin esitettyihin kysymyksiin. Osa oireista voi johtua toiminnallisista häiriöistä ja ruumiinavauksessa voidaan todeta ainoastaan sellaiset taudit, jotka aiheuttavat patologisia muutoksia elimiin. Esimerkiksi perinnöllinen epilepsia ei aiheuta histopatologisia muutoksia aivokudoksessa ja tutkimuksen tarkoitus onkin sulkea pois muut sellaiset sairaudet, jotka voivat aiheuttaa epileptisiä kohtauksia ja jotka voidaan todeta ruumiinavauksessa.

Kun epäillään, että kysymyksessä olisi aivan uusi perinnöllinen sairaus jollakin rodulla, on usein tehtävä lisätutkimuksia perinnöllisyyden toteamiseksi. Samoin oirein sairastuneita lähisukulaisia tutkimalla voidaan määrittää tyypilliset muutokset, joiden perusteella tauti voidaan tunnistaa eri yksilöissä ja samalla saadaan käsitys siitä, onko kysymyksessä sairaus, jolle on olemassa selvä perinnöllinen alttius.

Silloin tällöin ruumiinavauksessa todetaan Suomen oloissa aivan uusi tarttuvatauti. Tällainen oli esimerkiksi Suomeen tuontieläinten mukana levinnyt eksoottinen loinen S. stercoralis, joka aiheutti merkittäviä ongelmia kennelolosuhteissa eläneillä koiranpennuilla. vuonna 2006.

Alkueläinten aiheuttamia yleistulehduksia todetaan vuosittain ruumiinavauksissa. Toksoplasma on yksisoluinen loinen, joka lisääntyy suvullisesti ainoastaan kissaeläimen suolessa. Se on merkittävä taudinaiheuttaja niin kissoilla kuin koirilla ja voi johtaa kokonaisen pentueen kuolemaan. Neosporoosi on harvinainen ja sitä esiintyy vain koirilla. Nosematoosi taas on hyvinkin yleinen tartunta kaneilla, ja se voi aiheuttaa kuolemaan johtavan infektion poikasilla ja vanhemmillakin eläimillä stressin seurauksena.

 

Lisää aiheesta palvelussamme