Virusarteriitti (EVA) ja näivetystauti (EIA)

Virusarteriitti (EVA)

Virusarteriitin aiheuttaja, hevoseläinten arteriittivirus, on levinnyt maailmanlaajuisesti. Virusarteriitissa taudinkuva voi vaihdella suuresti viruskannasta, annoksesta ja tartuntatavasta riippuen. Suurin osa EVA- tartunnoista ilmenee oireettomina. Siitostoiminnassa taudin aiheuttamat menetykset voivat muodostua hyvinkin suuriksi luomisten tai tautiin kuolleiden nuorten varsojen vuoksi.

Taudin leviämisessä siitosoriilla on huomattava merkitys. Tartunnan saaneista oriista jopa 60 -70 % voi jäädä viruksen kantajiksi. Viruksen kantajana ori erittää virusta spermaan ja levittää virusta niin kauan kuin kantajuus kestää. Virus leviää kantajista tehokkaasti sekä astutuksen että keinosiemennyssperman (myös pakastetun) välityksellä.  Tartunta voi tapahtua myös viruserittäjän tallissa ympäristöön joutuneen sperman välityksellä.  Viruksen kantajuusaika on yksilöllinen. Kantajuus selviää vain laboratoriotutkimuksin.

Taudin leviämisen ehkäisyssä viruserittäjien tunnistamisella on tärkeä merkitys. Kaikkien hyväksytyillä oriasemilla käytettävien siitosoriiden tutkimukset virusarteriitin varalta ovat nykyään pakollisia. Tästä on säädetty maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (780/2014) kotimaan kauppaan kerättävän sperman osalta ja EU:n komission asetuksessa (EU) 176/2010 EU:n jäsenvaltioiden väliseen kauppaan kerättävän sperman osalta. Asetus kotimaassa käytettävien orien tutkimuksista astui voimaan lokakuussa 2014.

Tutkimukset ja menetelmät

EVA-tutkimus voidaan tehdä joko serologisesti eli vasta-ainetestillä seerumista tai osoittamalla virus spermanäytteestä. Vasta-ainetututkimus tehdään seroneutralisaatiotestillä, joka on toistaiseksi ainoa hyväksytty menetelmä virusarteriitin vasta-aineiden toteamiseen. Viruksen osoittamiseen spermasta käytetään ensisijaisesti RT-PCR-menetelmää, mutta tutkimus voitaisiin tehdä myös perinteisesti eristämällä virus spermanäytteestä.

Tutkimustulos

Joskus vasta-ainetulosta ei saada

Hevosen seerumissa voi olla tekijöitä, jotka estävät tuloksen tulkinnan seroneutralisaatiotestissä.  Näissä tapauksissa orien vasta-ainetutkimus voidaan korvata aina spermanäytteen tutkimuksella.

Jos tulosta ei saada vasta-ainetestistä, tulos tutkimusraportissa ilmaistaan ’näyte tutkimuskelvoton’. Tämä tarkoittaa, että tulosta ei saatu seroneutralisaatiotestissä seerumissa olleiden häiritsevien tekijöiden vuoksi. Eräs tunnettu, häiriöitä aiheuttava tekijä on herpesvirusrokotus, mutta muitakin häiriötekijöitä voi olla. Herpesvirusrokotuksen aiheuttaman häiriön kesto on yksilöllinen ja rokotustiedon perusteella mahdoton ennakoida.

Milloin ori on EVA-kielteinen?

Jos verinäytteen vasta-ainetulos seroneutralisaatiotestissä on kielteinen (tiitteri ≤ 1:4), ori on tutkittu EVA:n varalta kielteisin tuloksin.

Positiivinen vasta-ainetulos ei automaattisesti tarkoita, että ori olisi EVA-positiivinen. Vasta-aineet voivat olla myös rokotuksesta peräisin. Viruksen kantajuus suljetaan näissä tapauksissa pois spermanäytteestä tehtävällä tutkimuksella. Jos ori on vasta-ainepositiivinen, mutta virusta ei voida osoittaa spermanäytteestä, ori katsotaan tutkitun kielteisin tuloksin eli tulkinta oriin osalta on EVA-kielteinen.

Sisämarkkinakaupassa eli kaupankäynnissä EU:n jäsenvaltiosta toiseen luovuttajaori on tutkittava kielteisin tuloksin. Mikäli vasta-ainetulos on positiivinen, oriista on tutkittava myös spermanäyte. Vaikka kotimaan kauppaan kerättävän sperman osalta lainsäädäntö ei edellytä tiettyä tulosta, oriin omistajan kannattaa varmistaa, että ori ei tartuta tautia sperman välityksellä. Tammanomistajan kannattaa myös edellyttää oriilta negatiivista tutkimustulosta vaikka kotimaan kauppaan kerättävän sperman osalta lainsäädäntö ei sitä edellytäkään.

Virusarteriittirokotus

Suomessa ei ole saatavilla rokotetta virusarteriittia vastaan. Tuontioriilla saattaa kuitenkin olla rokotusvasta-aineita muualla saadun rokotuksen seurauksena. Rokotus voi aiheuttaa positiivisen tuloksen virusneutralisaatiotestissä.  Koska tulos ei ole erotettavissa taudin aiheuttamasta vasteesta, EVA -rokotetusta oriista kannattaa lähettää tutkittavaksi myös spermanäyte tai vain pelkkä spermanäyte.

Näivetystauti (EIA)

Näivetystauti on vaarallinen, vastustettava eläintauti, johon voivat sairastua kaikki hevoseläimet. Tartunnan saanut hevonen, joka selviää taudin alkuvaiheista, jää pysyvästi viruksen kantajaksi ja on riskinä muille hevosille koko loppuelämänsä ajan. Tautia aiheuttava virus leviää verikontaktin kautta verta imevien hyönteisten tai veristen välineiden välityksellä hevosesta toiseen, mutta voi siirtyä myös tammasta sikiöön. Tautia esiintyy maailmanlaajuisesti ja sitä todetaan vuosittain Euroopassa; usein myös hevosilla, jotka ovat olleet pitkiä aikoja oireettomina. Suomessa tautia on todettu viimeksi 1900-luvun alkupuolella.

Siitosoriiden tutkimukset näivetystaudin (EIA) varalta ovat pakollisia sisämarkkinakaupassa eli kaupankäynnissä EU:n jäsenvaltioiden välillä EU:n komission asetuksen (EU) 176/2010 perusteella.

Tutkimukset ja menetelmät

Tutkimus tehdään vasta-ainetutkimuksena seerumista joko ELISA-testillä tai agargeeli-immunodiffuusioon perustuvalla Coggins-testillä. 

Tutkimustulos

Jos vasta-ainetutkimuksessa ei todeta näivetystaudin vasta-aineita, hevonen on tutkittu näivetystaudin varalta säädösten mukaisesti kielteisin tuloksin.  

Koska näivetystautia vastaan ei rokoteta, positiivinen vasta-ainetulos kertoo hevosen sairastuneen näivetystautiin ja olevan viruksen kantaja.

Näytteet ja näytteiden lähettäminen EVA- ja EIA-tutkimuksiin

Serologiseen tutkimukseen tarvitaan yksi seeruminäyte (10 ml putki kokoverenä tai valmiina seerumina). EVA- ja EIA -tutkimus voidaan tehdä samasta näytteestä.

Spermanäytteen tulee olla edustava, 10 – 20 ml:n näyte siittiörikasta spermaa.

Näytteet kannattaa säilyttää viileässä ja lähettää Eviraan mahdollisimman pian. Kokoverinäyte ei saa jäätyä. Seerumi- ja spermanäyte voidaan tarvittaessa pakastaa lyhyeksi aikaa ennen lähetystä. Pakastettu näyte tulisi toimittaa tutkimukseen siten, että se säilyy matkan ajan pakastettuna. 

EVA- ja EIA -tutkimuksiin tarkoitetut näytteet lähetetään suoraan Eläintautivirologian tutkimusyksikön laboratorioon Helsinkiin. 

Lähetysosoite:

Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
Tutkimus- ja laboratorio-osasto / Eläintautivirologian tutkimusyksikkö
Mustialankatu 3, 00790 Helsinki
Vaihde p. 029 530 0400

Lähetteenä käytetään Hevosen siitoskäyttö -lähetettä.

Tieto tutkimuksista toimitetaan lähetteessä mainituille tahoille.
Evira lähettää tutkimustuloksen tiedoksi Suomen Hippos ry:lle, ellei sitä lähetteessä kielletä.