Usein kysyttyä ESBL:stä

1. Mikä on ESBL?

ESBL, Extended Spectrum Beta Lactamase, on eräiden suolistossa ja limakalvoilla esiintyvien bakteereiden (varsinkin Escherichia coli ja Klebsiella) tuottama entsyymi. Lyhenteellä ESBL viitataan usein myös kyseisiin bakteereihin. ESBL-tyyppisiä entsyymejä on muitakin; yksi tavallisimmista on AmpC. Nämä entsyymit pilkkovat tehokkaasti eräitä yleisimmin käytettyjä antibiootteja eli mikrobilääkkeitä, kuten ns. kolmannen polven kefalosporiineja sekä yleensä myös  penisilliinejä ja ensimmäisen ja toisen polven kefalosporiineja. ESBL-entsyymejä tuottavat bakteerit ovat usein vastustuskykyisiä eli resistenttejä monille muillekin tärkeille mikrobilääkkeille.

2. Mitä ESBL-bakteerit aiheuttavat?

E. coli ja Klebsiella kuuluvat ihmisten ja eläinten suoliston normaaliin bakteerikasvustoon, mutta ne voivat aiheuttaa ihmisille ja eläimille tulehduksia, esimerkiksi virtsatie- ja utaretulehduksia. Suolistossa ja ympäristössä olevat E. coli -bakteerit tai muut suolistobakteerit voivat alkaa tuottaa ESBL-entsyymejä, jos niihin siirtyy tämä ominaisuus muilta bakteereilta tai ne saavat ominaisuuden muuntumisen kautta esimerkiksi runsaan antibioottien käytön seurauksena. Kyky tuottaa ESBL-entsyymiä ei sinänsä lisää bakteerin taudinaiheutuskykyä, mutta se voi hankaloittaa oleellisesti näiden bakteerien aiheuttamien infektioiden hoitoa mikrobilääkkeillä.

3. Eläimissä esiintyvä ESBL Suomessa

ESBL-entsyymiä tuottavia bakteereita eristetään seura- ja lemmikkieläimiltä lisääntyvässä määrin. Suurin osa näistä bakteereista on eläimille tautia aiheuttavia, mutta niitä todetaan myös terveistä eläimistä otetuissa seuranta- tai kartoitusnäytteissä.

Tuotantoeläimistä ESBL/pAmpC-entsyymejä tuottavia bakteereita on todettu Suomessa eniten broilereiden kasvatusketjussa. Resistenssientsyymejä tuottavia bakteereita on todettu hyvin satunnaisesti myös teurasnaudoilla ja -sioilla.

4. Miten ESBL leviää?

ESBL-kannat voivat siirtyä ihmisten ja eläinten välillä. Tuotantoeläinten ESBL-lähteistä tai ESBL:n leviämisestä on toistaiseksi hyvin vähän tietoja. Näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että ESBL/AmpC-bakteerit ovat Suomessa päässeet broilereiden tuotantoketjuun maahantuotujen isovanhempaispolven untuvikkojen suolistossa tai limakalvoilla. Tärkeänä yleisenä riskitekijänä ESBL-kantojen syntymiselle maailmassa pidetään eräiden laajakirjoisten antibioottien, kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinien, käyttöä eläinten lääkinnässä. Suomessa kolmannen ja neljännen polven kefalosporiinien käyttöä eläimille on rajoitettu lainsäädännöllä.

5. Ovatko elintarvikkeet turvallisia ESBL:n suhteen?

Elintarvikkeissa voi esiintyä ESBL-entsyymejä tuottavia bakteereita. Esimerkiksi E. coli -bakteeri kuuluu eläinten suoliston normaaliin bakteerikasvustoon ja sitä esiintyy myös ympäristössä yleisesti. Liha voi saastua ESBL-entsyymejä tuottavilla bakteereilla teurastuksen aikana ja kasvikset voivat saastua esimerkiksi kasteluveden välityksellä. Elintarvikkeiden saastumista erilaisilla haitallisilla tai tautia aiheuttavilla bakteereilla, kuten ESBL-entsyymejä tuottavilla bakteereilla, ehkäistään noudattamalla hyvää tuotantohygieniaa.

Ruotsissa on vertailtu ihmisistä, tuotantoeläimistä, elintarvikkeista, ympäristöstä ja jätevedestä eristettyjä ESBL-entsyymejä tuottavia E. coli -bakteereita. Tutkimuksen mukaan elintarvikkeissa ja tuotantoeläimissä esiintyvät ESBL-tyypit eroavat ihmisistä, jätevesistä tai ympäristöstä esiintyvistä ESBL-tyypeistä. Ruotsalaistutkimus viittaa siihen, että elintarvikkeet tai tuotantoeläimet eivät ole merkittävä lähde ihmisten ESBL-tartunnoille. Saksalaisessa ja tanskalaisessa tutkimuksessa on saatu vastaava tulos, liha ei vaikuttaisi olevan merkittävä lähde ihmisten ESBL-tartunnoille. Sen sijaan hollantilaistutkimuksissa on saatu viitteitä ESBL:n siirtymisestä siipikarjanlihasta ihmisiin. Suomessa ei ole toistaiseksi selvitetty eläinten ja elintarvikkeiden merkitystä ihmisten ESBL-tartuntoihin.

6. Elintarvikkeissa esiintyvä ESBL Suomessa

Elintarvikkeista Suomessa on tutkittu ESBL/AmpC -entsyymiä tuottavia bakteereita kotimaisesta broilerinlihasta sekä vähittäismyynnissä olevasta naudan-  ja sianlihasta. Kotimaisessa broilerinlihassa niitä havaittiin ensimmäisen kerran vuonna 2010. ESBL-entsyymiä tuottavat bakteerit näyttivät aluksi lisääntyvän kotimaisessa broilerinlihassa, mutta vuonna 2013 niitä todettiin jo selvästi vähemmän. Kun vuonna 2012 18 %:ssa tutkituista vähittäismyynnissä olleista kotimaisesta broilerinlihasta todettiin ESBL/pAmpC -entsyymejä tuottavia E. coli -bakteereita, niin vuonna 2013 niitä todettiin enää vain 13 %:ssa. Vuoden 2016 aikana Evira tutkii 300 broilerinlihanäytettä ESBL:n varalta.

Vuonna 2014 on käynnistynyt EU- laajuinen ESBL:n seurantaohjelma joka kattaa myös vähittäismyynnissä olevan naudan- ja sianlihan. Vuoden 2015 aikana Evira selvitti ESBL-bakteerin esiintyvyyttä tuoreessa sian- ja naudanlihassa osana kaikissa EU-maissa toteutettavaa laajaa seurantaa. Tutkituista 303 sianlihanäytteestä vain yhdessä todettiin ESBL:n kaltaista entsyymiä tuottava E. coli -bakteeri. Naudanlihanäytteitä tutkittiin yhteensä 300, joissa yhdessäkään ei todettu ESBL- tai sen kaltaista bakteeria. Naudanlihatuotteista 14 ja sianlihatuotteista 11 oli ulkomaista alkuperää.

7. Voinko itse vaikuttaa?

ESBL-entsyymejä tuottavat bakteerit leviävät kosketustartuntana eli käsien välityksellä. Ruuanvalmistuksessa ESBL-tartuntoja, kuten muitakin tartuntoja, ehkäistään hyvällä työskentely- ja käsihygienialla. ESBL-entsyymejä tuottavat bakteerit tuhoutuvat elintarvikkeista kuumentamalla, joten kypsennetyt liha- ja muut tuotteet eivät sisällä ESBL-bakteereita, jos ruokien saastuminen kypsennyksen jälkeen on ehkäisty.