Usein kysyttyä kolistiiniresistenssistä

1. Mitä resistenssi kolistiiniantibiootilletarkoittaa?

Kolistiiniresistenssi tarkoittaa bakteerin vastustuskykyä kolistiiniantibiootille. Kolistiiniresistenssi voi johtua bakteerin kromosomissa eli genomin pysyvämmässä osassa tapahtuvista muutoksista tai geeneistä, jotka sijaitsevat kromosomin ulkopuolella plasmideiksi kutsutuissa bakteerigenomin lisäosissa.

2. Mikä on plasmidivälitteinen, siirtyvä kolistiiniresistenssi ja miksi sitä pidetään merkittävämpänä kuin bakteerin kromosomissa sijaitsevia resistenssigeenejä?

Siirtyvällä kolistiiniresistenssillä tarkoitetaan bakteerin plasmideissa esiintyviä kolistiiniresistenssigeenejä. Plasmidit pystyvät siirtymään eri bakteerien välillä, jolloin myös resistenssigeeni voi siirtyä bakteerilajilta toiselle. Tämä mahdollistaa resistenssiominaisuuden siirtymisen esimerkiksi ihmiselle harmittomasta bakteerilajista tautia-aiheuttavaan bakteerilajiin. Kromosomissa sijaitsevat geenit taas periytyvät vain tytärsoluihin bakteerien lisääntyessä, mutta eivät samaan tapaan siirry bakteerien välillä kuin plasmideissa olevat geenit.

3. Milloin siirtyvä kolistiiniresistenssi todettiin ensi kerran?

Marraskuussa 2015 arvostettu tiedelehti Lancet julkaisi artikkelin, jossa raportoitiin ensi kertaa todetusta, plasmidivälitteisestä mcr-1-kolistiiniresistenssigeeni, löydöksestä Kiinassa (Liu ym., 2015). Kyseessä on uusi merkittävä havainto mekanismista, jolla kolistiiniresistenssi voi siirtyä bakteerista toiseen.

4. Mistä muualta siirtyvää kolistiiniresistenssiä on todettu?

Resistenssigeeniä mcr-1 on havaittu kiinalaisten artikkelin jälkeen eläimistä ja elintarvikkeista ympäri maapallon (Shen ym., 2016), mm. Tanskassa havainto on liittynyt ulkomaista alkuperää olevaan lihaan (Hasman ym., 2015). Euroopassa mcr-1-geeniä kantavia Escherichia coli -kantoja on löydetty tuotantoeläimistä mm. Ranskassa, Saksassa ja Belgiassa (Skov & Monnet, 2016). . Sittemmin uusia siirtyviä kolistiiniresistenssigeenejä tai niiden muunnoksia on todettu useampia (mcr-2, mcr-3 jne) (Kluytmans ym. 2017). Muutamissa tapauksissa mcr-1-geenin on todettu sijaitsevan kromosomissa eläimistä ja elintarvikkeista eristetyillä E. coli -bakteereilla (Veldman ym., 2016; Zurfluh ym., 2016; Donà ym., 2017). Tavallisesti se kuitenkin sijaitsee plasmidissa.

5. Onko kolistiinille resistentti bakteeri resistentti myös muille antibiooteille?

Kolistiinille resistentit bakteerit voivat olla vastustuskykyisiä myös muille antibiooteille. Useissa julkaisuissa on raportoitu, että mm. ESBL- ja mcr-geenejä on löydetty samoista bakteerikannoista (Skov & Monnet, 2016). Kolistiiniresistenssi voi kuitenkin esiintyä bakteerilla myös ilman resistenssiä muille antibiooteille.

6. Mistä eläin voi saada kolistiinille resistentin bakteerin?

Resistenssi voi olla seurausta eläinten lääkityksistä, niiden syömästä ruoasta tai toisista eläimistä.

7. Ovatko eläinten resistentit bakteerit terveysuhka ihmisille?

Siirtyvän kolistiiniresistenssin yleistymistä pidetään maailmanlaajuisesti hyvin huolestuttavana, sillä kolistiini on ns. reserviantibiootti eli antibiootti, jolla hoidetaan sellaisia ihmisten infektioita, joihin muut antibiootit eivät enää tehoa. Vakavin seuraus, jonka eläimillä todettu kolistiiniresistenssi aiheuttaa, on sen siirtyminen eläimistä ihmisiin. Esimerkiksi ulkomailta tuotavien löytökoirien korkea ESBL-esiintyvyys yhdistettynä kolistiiniresistenssin löytymiseen muodostaa selkeän terveysuhan ihmisille ja eläimille, jotka ovat kontaktissa näiden eläinten kanssa.

8. Miten Suomessa tutkitaan kolistiiniresistenssiä?

Suomessa eläimistä ja elintarvikkeesta eristettyjen bakteerien mikrobilääkeherkkyyttä seuraavassa FINRES-Vet-ohjelmassa on tutkittu kolistiiniresistenssiä indikaattoribakteerina käytetystä E. coli bakteerista vuodesta 2010. Resistenssiä kolistiinille niillä ei ole todettu. Kolistiiniresistenssiä on tutkittu myös salmonelloista vuoden 2014 alusta lähtien. Osalla salmonellaserotyypeistä, kuten S. Enteritidis, esiintyy luonnollisesti hieman alentunutta herkkyyttä kolistiinille, mutta tarkka mekanismi ei ole tiedossa. Suomessakin tällaisia salmonellakantoja on todettu, mutta niiltä ei ole todettu mcr-1-geeniä.

9. Mihin kolistiinia käytetään?

Kolistiini on ihmisten lääkinnässä kriittisen tärkeä antibiootti ja usein viimeinen vaihtoehto vakavien, moniresistenttien, gramnegatiivisten bakteerien aiheuttamien infektioiden hoidossa.

10. Käytetäänkö kolistiinia Suomessa eläinten lääkintään?

Kolistiinia ei käytetä tuotantoeläimille Suomessa, mutta sitä käytetään eläinten lääkinnässä monissa muissa maissa.

11. Kuinka kauan kolistiinille resistentit bakteerit säilyvät koirien suolistossa?

Tästä ei ole toistaiseksi olemassa tutkimustietoa.

Lähteet:

Hasman, H, Hammerum, A.M., Hansen, F., Hendriksen, R.S., Olesen, B., Agers, Ø. .Y, Zankar,i E., Leekitcharoenphon, P., Stegger ,M., Kaas, R.S., Cavaco, L.M., Hansen, D.S., Aarestrup, F.M. & Skov, R.L. (2015): Detection of mcr-1 encoding plasmid-mediated colistin-resistant Escherichia coli isolates from human bloodstream infection and imported chicken meat, Denmark 2015. Euro Surveillance 2015.

Kluytmans (2017): Plasmid-encoded colistin resistance: mcr-one, two, three and counting. Euro Surveill. 2017. 

Liu, Y.Y., Wang, Y., Walsh, T.R. et al. : Emergence of plasmid-mediated colistin resistance mechanism MCR-1 in animals and human beings in China: A microbiological and molecular biological study. Lancet Infect Dis. 2015. 

Shen, Z., Wang, Y., Shen, Y., Shen, J. & Wu, C. (2016): Early emergence of mcr-1 in Escherichia coli from food-producing animals. Lancet Infect Dis, 16:161 - 168.

Skov, R.L. & Monnet D.L. (2016): Plasmid-mediated colistin resistance (mcr-1 gene): three months later, the story unfolds. Euro surveillance 2016. 

Veldman, K., van Essen-Zandbergen, A., Rapallini, M., Wit, B., Heymans, R., van Pelt, W. & Mevius, D. (2016): Location of colistin resistance gene mcr-1 in Enterobacteriaceae from livestock and meat. Journal of Antimicrobial Chemotherapy.

Zurfluh, K., Tasara, T., Poirel, L., Nordmann, P. & Stephan, R. (2016): Draft genome sequence of Escherichia coli S51, a chicken isolate harbouring a chromosomally encoded mcr-1 gene. Genome Announcements, 4:4.