Myytäväksi tai välitettäväksi tarkoitettujen koirien, kissojen, frettien ja hillerien tuonti Suomeen toisesta EU-jäsenvaltiosta, Norjasta ja Sveitsistä

Velvollisuus rekisteröityä tuojaksi

Yhdistyksen tai henkilön, joka tuo tai välittää Suomeen eläviä koiria, kissoja, hillereitä tai frettejä toisesta jäsenmaasta, on virallisesti rekisteröidyttävä eläinten tuojaksi. Tuojaksi rekisteröitymistä haetaan Eviralta. Rekisteröitymisvelvoitteesta säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 1024/2013 (maa- ja metsätalousministeriön asetus eläintautien vastustamiseen liittyvistä yleisistä vaatimuksista siirrettäessä eläviä eläimiä, alkioita ja sukusoluja Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä) 4 §:ssä. Rekisteröitymisvelvollisuus ei koske tuojia, jotka eivät myy tai välitä em. eläimiä. Toisin sanoen, jos myy tai välittää koiria, kissoja, hillereitä tai frettejä, kuuluu rekisteröintivelvollisuuden piiriin.

Välittämiseksi voidaan katsoa toiminta, jossa koira otetaan kadulta/koiratarhasta ja toimitetaan se uuteen kotiin. Eläinten välittämiseen voidaan katsoa kuuluvan muun muassa aktiiviset toimet eläimen uuden kodin löytämiseksi, lentokummin etsintä matkaa varten ja asiaan liittyvien asiakirjojen valmistelu lähtö- tai kotimaassa. Toiminnan ei tarvitse olla vastikkeellista ollakseen välittämistä. Välittämistä harjoittaa edellä mainitulla perusteella esimerkiksi hyväntekeväisyysyhdistys, joka ei tavoittele toiminnallaan voittoa.

Jos koirien, kissojen, frettien tai hillerien yhteismäärä on kuusi tai enemmän tai ne ovat tarkoitettu tuonnin jälkeen myytäviksi tai luovutettaviksi uudelle omistajalle, on noudatettava kaupallisen tuonnin ehtoja.

1. Rekisteröidy tuojaksi Eviraan

Jokaisen tuojan tulee hakea rekisteröintiä kirjallisesti Evirasta rekisteriin merkitsemistä varten. Hakemus on suositeltavaa tehdä vähintään 10 arkipäivää ennen ensimmäistä tuontia.

Rekisteröinti on voimassa kolme vuotta, ja se uusitaan hakemuksesta. Toimija poistetaan rekisteristä kolmen vuoden kuluttua siitä, kun rekisteröinnin voimassaolo on päättynyt tai rekisteröinti on muusta syystä peruutettu.

Rekisteröinti on maksullinen.

Webropol-rekisteröintihakemus löytyy täältä.

Asiasta säädetään eläintautilaissa 441/2013 60 §:ssä ja MMM:n asetuksessa 1024/2013 4 §:ssä.

2. Rekisteröidy toimijaksi TRACES – järjestelmään

Eläinten tuojien/viejien tulee rekisteröityä myös TRACES -järjestelmään. Ohjeet rekisteröitymiseen löytyvät Eviran internetsivuilta osoitteessa: www.evira.fi > Eläimet > Tuonti ja vienti > TRACES > rekisteröityminen ja ongelmatilanteet. Jos luet tämän oppaan sähköistä versiota, linkki sivulle löytyy klikkaamalla tästä. Kun toimija on rekisteröitynyt, ohjelma lähettää tiedon rekisteröitymisestä paikalliseen aluehallintovirastoon, jossa läänineläinlääkäri aktivoi toimijan TRACES - tilin. Läänineläinlääkäri tekee tämän vasta saatuaan varmennuksen, että toimija on rekisteröity Eviran rekisteriin eläinten siirtäjäksi. Aktivoinnin seurauksena ohjelma lähettää viestin toimijalle, että tili on aktivoitu. Sen jälkeen vienti/tuontierän luominen TRACES - ohjelmaan on mahdollista. Eläinten lähettäjä täyttää lähetystä seuraavan todistuksen osan I TRACES -järjestelmään.

3. Tuontivaatimukset

3.1 Tunnistusmerkintä

Eläimen on oltava tunnistusmerkitty mikrosirulla tai selkeästi luettavalla tatuoinnilla. Mikrosirun tulee olla ISO 11784-standardin mukainen ja se käyttää HDX- tai FDX-B-tekniikkaa. Mikrosiru voidaan lukea ISO 11785-standardin mukaisella lukulaitteella. Jos mikrosiru ei ole säädettyjen vaatimusten mukainen, tulee eläimen tuojalla olla mikrosirun lukemiseen tarvittava laite mukanaan. 3.7.2011 alkaen ainoastaan mikrosirumerkintä hyväksytään tunnistusmerkinnäksi. Tatuointi hyväksytään kuitenkin tunnistusmerkintänä, jos tatuointi on tehty ennen 3.7.2011. 3.7.2011 jälkeen selkeällä tatuoinnilla tunnistusmerkityllä eläimellä täytyy olla mukana kirjallinen todiste siitä, että tatuointi on tehty ennen 3.7.2011. Eläimen tulee olla tunnistusmerkitty ennen raivotautirokotuksen antamista.

3.2 Raivotautirokotus

29.12.2014 alkaen alle 12 viikon ikäistä eläintä ei saa rokottaa, vaan eläimen on oltava rokottamispäivänä vähintään 12 viikon ikäinen. Jos syystä tai toisesta eläin on pentuna rokotettu alle 12 viikon ikäisenä rabiesta vastaan kerran, tulee eläin rokottaa uudestaan ennen matkaa. Tällöin rokotuksen jälkeen on odotettava lakisääteinen 21 vuorokauden varoaika myös ennen matkalle lähtöä. Sääntö pätee riippumatta siitä, onko eläin alun perin syntynyt ja rokotettu Suomessa vai muussa maassa.

Eläimen on oltava rokotettu raivotautia vastaan kansainvälisen standardin (WHO) mukaisella inaktivoidulla rokotteella, joka sisältää vähintään yhden antigeeniyksikön annosta kohti. Myös rekombinanttirokotteet hyväksytään. Raivotautirokotus tulee antaa ja tarvittaessa uusia rokotteen valmistaneen laboratorion suositusten mukaisesti. Eläimen tulee olla tunnistusmerkitty ennen raivotautirokotuksen antamista. Rokotus on annettava vähintään 21 vrk ennen tuontia. Uusintarokotuksessa ei vaadita 21 vrk:n varoaikaa, jos rokotus on annettu ennen edellisen rokotuksen voimassaolon päättymistä. Jos rokotteella on tästä poikkeava immuniteettisuojan alku niin rokotteen voimassaoloaika alkaa immuniteettisuojan syntymisestä, kun vähintään 21 päivää on kulunut siitä, kun rokotteen valmistajan ensirokotuksen osalta edellyttämä rokotusohjelma on saatettu loppuun. Uusintarokotuksessa ei vaadita 21 vrk:n varoaikaa, jos rokotus on annettu ennen edellisen rokotuksen voimassaolon päättymistä.

Edellisestä rokotuksesta on oltava merkintä lemmikkieläinpassissa tai muussa rokotustodistuksessa. Eläinlääkäri merkitsee raivotautirokotuksen viimeisen voimassaolopäivän lemmikkieläinpassiin.

3.3 Käsittely ekinokokkoosia vastaan

Ekinokokkoosilääkitys vaaditaan ainoastaan koirilta, kissoja ei tarvitse enää lääkitä. Myös alle kolmen kuukauden ikäiset pennut sekä mm. Ruotsista Suomeen tuotavat koirat tulee lääkitä ennen niiden saapumista maahan. Koirille on 1-5 vrk ennen rajanylitystä annettava asianmukainen annos pratsikvantelia tai epsiprantelia sisältävää, asianomaiselle eläinlajille hyväksyttyä lääkettä ekinokokkoosia aiheuttavia heisimatoja vastaan. Lääkettä ei siis voi antaa enää rajalla juuri ennen rajanylitystä. Suomen ulkopuolisen maan eläinlääkäri tekee merkinnän ekinokokkoosilääkityksestä lemmikkieläimen todistukseen (lemmikkieläinpassiin).

Koirilta ei vaadita heisimatolääkitystä, jos eläin tuodaan suoraan Norjasta, Maltalta, Yhdistyneestä Kuningaskunnasta tai Irlannista.

3.4 Kliininen tutkimus

Lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä eläinlääkäri on suorittanut kliinisen tutkimuksen enintään 48 tuntia ennen eläimen lähettämistä todeten, että eläin on terve ja kykenee kestämään kuljetuksen määränpäähän. Kliininen tutkimus merkitään lemmikkieläinpassiin.

3.5 Lemmikkieläinpassi

Eläimen mukana on oltava lemmikkieläinpassi, jossa on eläimen tunnistusta koskevat tiedot sekä eläinlääkärin tekemä merkintä voimassa olevasta raivotautirokotuksesta, kliinisestä tutkimuksesta sekä tarvittaessa ekinokokkoosilääkityksestä (osat I–V, X ja tarvittaessa osa VII).

Lemmikkieläinpassin saa eläinlääkäriltä. Lemmikkieläinpassin malli on yhtenäinen koko EU:n alueella, eivätkä muut käytössä olevat rokotuskortit korvaa uuden mallin mukaista lemmikkieläinpassia.

3.6 Poikkeukset koskien koiran-, kissan- ja fretinpentujen raivotautirokotuksia 

Alle 12 viikon ikäisiä rokottamattomien koiran-, kissan- ja fretinpentujen tuonti on sallittua kaikista EU:n jäsenmaista Suomeen.
1. Eläin on tuontihetkellä alle 12 viikon ikäinen

2. Eläin on tunnistusmerkitty mikrosirulla

3. Koiranpentu on lääkitty ekinokokkoosia vastaan 1-5 vrk ennen maahantuloa ja lääkityksestä on eläinlääkärin merkintä lemmikkieläinpassissa. Lääkitysvaatimus ei koske kissan- eikä fretinpentuja.

4. Omistajalla tai valtuutetulla henkilöllä on oltava mukana allekirjoitettu ilmoitus siitä, että eläin ei ole sen syntymän ja siirron välisenä aikana ollut kosketuksissa raivotaudille alttiisiin lajeihin kuuluvien luonnonvaraisten eläinten kanssa. Ilmoituksen voi allekirjoittaa omistaja tai valtuutettu henkilö. Tätä koskeva lomakemalli löytyy Komission täytäntöönpanoasetuksesta (EU) N:o 577/2013. Jos pennut ovat emonsa kanssa, josta ne ovat vielä riippuvaisia, on emon mukana seuraavasta passista käytävä ilmi, että emolle on annettu ennen pentujen syntymää raivotautirokotus.

5. Lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä eläinlääkäri on suorittanut kliinisen tutkimuksen enintään 48 tuntia ennen eläimen lähettämistä todeten, että eläin on terve ja kykenee kestämään kuljetuksen määränpäähän. Kliininen tutkimus merkitään lemmikkieläinpassiin.

6. Eläimen mukana on lemmikkieläinpassi.

Suomeen on myös sallittua siirtää kaikista EU:n jäsenmaista 12-16 viikon ikäisiä rokotettuja pentuja ilman että 21 päivän odotusaika rokottamispäivästä täyttyy. Pennun on oltava rokottamispäivänä vähintään 12 viikon ikäinen.
1. Eläin on tuontihetkellä 12-16 viikon ikäinen

2. Eläin on tunnistusmerkitty mikrosirulla

3. Koiranpentu on lääkitty ekinokokkoosia vastaan 1-5 vrk ennen maahantuloa ja lääkityksestä on eläinlääkärin merkintä lemmikkieläinpassissa. Lääkitysvaatimus ei koske kissan- eikä fretinpentuja.

4. Omistajalla tai valtuutetulla henkilöllä on oltava mukana allekirjoitettu ilmoitus siitä, että eläin ei ole sen syntymän ja siirron välisenä aikana ollut kosketuksissa raivotaudille alttiisiin lajeihin kuuluvien luonnonvaraisten eläinten kanssa. Ilmoituksen voi allekirjoittaa omistaja tai valtuutettu henkilö. Tätä koskeva lomakemalli löytyy Komission täytäntöönpanoasetuksesta (EU) N:o 577/2013.

5. Lähtömaan toimivaltaisen viranomaisen hyväksymä eläinlääkäri on suorittanut kliinisen tutkimuksen enintään 48 tuntia ennen eläimen lähettämistä todeten, että eläin on terve ja kykenee kestämään kuljetuksen määränpäähän. Kliininen tutkimus merkitään lemmikkieläinpassiin.

6. Eläimen mukana on lemmikkieläinpassi.

On huomioitava, etteivät nämä pentujen raivotautirokotuksia koskevat poikkeukset koske Norjaa, Sveitsiä, Islantia tai muita kolmansia maita.

Evira suosittelee, että vain rokotettuja, yli 16 viikon ikäisiä pentuja siirrettäisiin maasta toiseen. Erityisesti suositus koskee maita, joissa on viimeisen kahden vuoden sisällä todettu raivotautitapauksia. Raivotautitapauksia on viime vuosina esiintynyt eniten EU:n alueella Romaniassa, Puolassa, Unkarissa, Kreikassa ja Kroatiassa. Euroopan maiden raivotautitilanteen voi tarkistaa seuraavasta linkistä: http://www.who-rabies-bulletin.org/Queries/Surveillance.aspx

3.7 Tuonnista tehtävä ilmoitus TRACES-järjestelmään

Koirien, kissojen, hillerien ja frettien kaupallisesta tuonnista on tehtävä ilmoitus TRACES-järjestelmään. TRACES-todistuksen osan I, joka sisältää lähetystä koskevat tiedot, voi laatia eläinten lähettäjä rekisteröitymällä toimijaksi TRACES-järjestelmään siinä maassa mistä eläimet lähetetään. Myös lähettäjämaan virkaeläinlääkäri voi tehdä TRACES-todistuksen osa 1. Lähettäjämaan toimivaltainen viranomainen, joka tarkastaa lähetettävät eläimet, varmentaa eläinten terveyteen liittyvät ehdot todistukseen ja lähettää samalla tiedon sähköisesti vastaanottajamaan viranomaisille. Todistus voidaan varmentaa vasta, kun eläinlääkäri on tarkastanut vietävät eläimet. Lähettäjämaan virkaeläinlääkäri tulostaa todistuksen TRACES -järjestelmästä lähetyksen mukaan. Lähetyksen mukana tulee olla todistus sekä lähettäjämaan että vastaanottajamaan kielellä. Nämä molemmat on eläinlääkärin leimattava ja eläinlääkärin tulee allekirjoittaa ainakin lähettäjämaankielinen todistus.

Lisätietoa TRACES-järjestelmästä ja ohjelman käytöstä on Elintarviketurvallisuusviraston internetsivuilla.

Toimijan välittäessä eläimiä eteenpäin lentoasemalla tai satamassa tulee TRACES-terveystodistuksen osassa I jatkossa valita määräpaikaksi se lentoasema tai satama, johon eläimet saapuvat lähtömaasta. Näin määräpaikan virkaeläinlääkäri saa tiedon saapuvista tuontieristä TRACES-järjestelmän kautta ja hän voi suorittaa tarvittaessa tarkastuksia määräpaikassa. Jos toimijalla on erillinen, muussa kuin asuinkäytössä oleva tila, johon eläimet tuodaan, tarkastetaan ja sen jälkeen välitetään eteenpäin, määräpaikaksi tulisi valita tämä tila. Toimijan tulee huolehtia siitä, että lähtömaassa TRACES-terveystodistuksen osaan I täytetään oikea eläinten määräpaikka. Vastaanottajaksi merkitään Evirassa tuojaksi rekisteröitynyt toimija osoitteineen.

Asiasta säädetään MMM:n asetuksessa 1035/2013 11 ja 12 §:ssä, Neuvoston direktiivissä 92/65/ETY ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) n:o 998/2003.

4. Tuontitarkastus

Tuojan on tarkastettava eläimet, niiden tunnistusmerkinnät ja tuontiasiakirjat välittömästi tuonnin jälkeen määräpaikassa. Jos tarkastuksen suorittaja toteaa, että tuontiasiakirjat tai tunnistusmerkinnät eivät täytä tuontia koskevia vaatimuksia tai ne ovat puutteelliset tai jos eläimen epäillään levittävän tarttuvaa tautia, eläimet on eristettävä määräpaikassa välittömästi ja asiasta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille.

Tuoja ei saa luovuttaa eläimiä toiselle vastaanottajalle, ennen kuin eläinten ja niitä seuraavien tuontiasiakirjojen on todettu täyttävän tuontivaatimukset.

Virkaeläinlääkäri voi tehdä pistokokein tarkastuksia ja ottaa niiden yhteydessä näytteitä määräpaikassa. Virkaeläinlääkärillä on oikeus tarkastaa eläimet ja tuontiasiakirjat myös kuljetuksen aikana.

Asiasta säädetään eläintautilain 441/2013 64 §:ssä ja MMM:n asetuksen 1024/2013 5 ja 6 §:ssä.

5. Luettelon pito ja tietojen säilyttäminen

Tuojan on pidettävä luetteloa kaikista lähetyksistä. Luetteloa ja virallisia terveystodistuksia on säilytettävä vähintään 5 vuotta ja luettelosta on käytävä ilmi seuraavat asiat:

  1. eläinten laji, määrä ja mahdolliset tunnisteet,
  2. eläinten, alkioiden ja sukusolujen määrät,
  3. tiedot toimitettujen eläinten, alkioiden ja sukusolujen lähettäjästä ja lähtöpitopaikasta, vastaanottajasta ja määräpaikasta, 
  4. tuontipäivämäärä,
  5. tuontiasiakirjat, joita erän mukana on seurannut, sekä
  6. jos vastaanotettuja eläimiä, alkioita tai sukusoluja luovutetaan eteenpäin, seuraavat tiedossa olevat vastaanottajat.

Asiasta säädetään eläintautilain 441/2013 65 §:ssä ja MMM:n asetuksessa 1024/2013 8 §:ssä.

6. Eläinsuojelulain mukainen ilmoitus

Eläinsuojelulain (247/1996) 24 ja 26 §:ssä ja eläinsuojeluasetuksen (396/1996) 26 - 28 §:ssä säädetään mahdollisista ilmoitusvelvollisuuksista ammattimaisessa tai muussa laajamittaisessa seura- ja harrastuseläintoiminnassa.

Ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa koirien, kissojen ja muiden seura- tai harrastuseläinten myymistä harjoittavan on tehtävä ilmoitus aluehallintovirastolle viimeistään 30 vuorokautta ennen toiminnan aloittamista.

Ammattimaista tai muutoin laajassa mitassa tapahtuvaa seura- ja harrastuseläintenpitoa on:

  1. koirien, kissojen tai muiden seura- ja harrastuseläinten säännöllinen kaupanpitäminen tai välittäminen;
  2. kun koirien tai kissojen omistajalla tai haltijalla on kasvatettavanaan vähintään kuusi siitosnarttua, jotka ovat penikoineet ainakin yhden kerran;
  3. koirien tai kissojen hoitoon, säilytykseen tai koulutukseen ottaminen, jos samanaikaisesti ja säännöllisesti otetaan hoidettavaksi, säilytettäväksi tai koulutettavaksi vähintään kuusi yli viiden kuukauden ikäistä koiraa tai kissaa;
  4. kun ravi- tai ratsuhevosia tai muita vastaavia seura- tai harrastuseläiminä pidettäviä eläimiä kasvatetaan, vuokrataan, otetaan säilytettäviksi tai hoidettaviksi, valmennettaviksi tai koulutettaviksi tai kun annetaan opetusta mainittujen eläinten käytössä ja käsittelyssä, jos täysikasvuisia eläimiä on yhteensä vähintään kuusi; sekä
  5. muu vastaava ammattimainen tai laajamittainen seura- ja harrastuseläinten pito.

Aluehallintovirastolle tehtävän ilmoituksen tulee sisältää: 

  1. toiminnanharjoittajan nimi, osoite ja kotipaikka;
  2. jos toiminnanharjoittaja on yhtiö, osuuskunta tai muu yhteisö taikka säätiö, jäljennös yhtiöjärjestyksestä tai säännöistä sekä rekisteriote;
  3. toiminnassa mahdollisesti käytettävä toiminimi;
  4. selvitys eläinten hoidosta vastaavan henkilön koulutuksesta ja muusta toiminnassa tarvittavasta kokemuksesta;
  5. missä ja minkälaista toimintaa aiotaan harjoittaa sekä milloin toiminta on tarkoitus aloittaa; 
  6. tiedot eläinlajeista ja eläinmääristä, joita toiminta koskee tai tulee koskemaan;
  7. selvitys toiminnassa käytettävistä tiloista ja käytettävistä tai käytettäviksi aiotuista laitteista; sekä
  8. selvitys siitä, miten eläinten hoito on tarkoitus järjestää.

Luettelon pitäminen

Toiminnan harjoittajan on pidettävä ajan tasalla olevaa luetteloa toiminnan kohteena olevista eläinlajeista ja eläimistä. Luettelo on vaadittaessa esitettävä valvontaviranomaisille ja eläinsuojeluvalvojalle.

7. Eläinten suojelu kuljetuksissa

Eläinten suojelusta kuljetusten aikana säädetään laissa eläinten kuljetuksesta (1429/2006) ja eläinkuljetusasetuksessa [Neuvoston asetus (EY) N:o 1/2005 eläinten suojelusta kuljetuksen ja siihen liittyvien toimenpiteiden aikana sekä direktiivien 64/432/ETY ja 93/119/EY ja asetuksen (EY) N:o 1255/97 muuttamisesta].

Selvitä ennen eläinten kuljettamista, kuuluuko kuljetuksesi eläinkuljetusasetuksen piiriin eli on kaupallisen toiminnan yhteydessä tapahtuvaa ja tarvitsetko näin ollen eläinkuljettajaluvan. Ole tarvittaessa yhteydessä aluehallintoviraston läänineläinlääkäriin.

Lisätietoa eläinten kuljetuksesta löytyy www.evira.fi > Eläimet > Eläinsuojelu ja eläinten pito > Eläinsuojelu kuljetuksissa

7.1. Kuljetuskuntoisuus

Ainoastaan sellaisia eläimiä, jotka ovat kuljetusmatkan edellyttämässä kunnossa saa kuljettaa. Esimerkiksi alle kahdeksanviikkoiset kissojen ja koirien pennut eivät eläinkuljetusasetuksen mukaan ole kuljetuskuntoisia ellei pentujen emo matkusta niiden mukana. 

 

Viranomaisen toiminnan tulee perustua laissa olevaan toimivaltaan ja viranomaistoiminnassa tulee tarkoin noudattaa lakia. Viranomaisohjeet eivät ole oikeudelliselta luonteeltaan muita viranomaisia tai toimijoita sitovia. Viime kädessä lainsäädännön soveltamista koskevat kysymykset ratkaisee tuomioistuin.

Tässä ohjeessa on sekä suoria lainauksia lainsäädännöstä että tulkintoja lainsäädännön soveltamisesta. Tulkinnat lainsäädännön soveltamisesta on erotettu kursiivilla. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ovat Eviran näkemyksiä siitä, miten lainsäädäntöä tulisi soveltaa.