Laiton tuonti EU:n ulkopuolisista maista

Eläimen tuoja vastaa siitä, että eläin täyttää kaikki tuontivaatimukset. Laittomana pidetään tuontia, jossa eläimelle lainsäädännössä määritellyt tuontiehdot eivät täyty. Riskinarviointi vaadittaville terveysehdoille, jotka ovat eri tuontieläimille ja ei-kaupallisina siirtoina EU:hun tuleville, on tehty EU-tasolla. Riski on vaarasta aiheutuvan vamman tai terveyshaitan todennäköisyyden ja vakavuuden yhdistelmä ja se määritellään riskinarvioinnissa tieteellisin perustein. Laittomat tuonnit aiheuttavat eläintautivaaraa, suurimpana niistä raivotaudin ja ekinokokkoosin leviämisvaaraa. Laiton tuonti aiheuttaa esim. pikkupennuille myös kärsimystä, kun pentuja tuodaan vielä emon maidosta riippuvaisina noudattamatta kuljetusvaatimuksia.

Miten tunnistan ja estän laittoman tuonnin?

Jokainen laittoman lemmikin ostaja edistää laittomien lemmikkien kasvattamista ja tuontia. Yleensä laittomasti tuotu eläin on pentu tai koditon katukoira- tai kissa. Lemmikkiä saatetaan myydä nettipalstoilla tai sosiaalisessa mediassa, ja sen hinta saattaa olla huomattavasti halvempi, kuin lemmikin, joka on kasvatettu paikallisesti. Myyjä usein kertoo, että ”paperit ovat kaikki kunnossa” jo kaupitteluvaiheessa, jolloin lemmikki saattaa olla vielä EU:n ulkopuolella.

Pyydämme Suomessa EU:n ulkopuolelta tuotujen pentujen ja kodittomien koirien ostajia huomioimaan, että

  • maaluettelomaasta, kuten Venäjältä, vähimmäistuonti-ikä on 15 viikkoa (raivotautirokotus 12 viikon iässä + 21 päivän odotusaika), joten alle sen ikäisenä Suomeen saapuneet pennut eivät voi täyttää tuontiehtoja
  • maaluettelon ulkopuolisista maista kuten esim. Ukrainasta, Turkista ja Thaimaasta, on vähimmäistuonti-ikä 7 kk (raivotautirokotus 12 viikon iässä, verinäytteen otta rabiesvasta-ainetutkimukseen aikaisintaan 30 pvää rokotuksen antamisesta, 3 kk:n odotusaika)
  • myyntiin tai luovutukseen tulevat eläimet saapuvat EU:n alueelle eläinlääkinnällisen rajatarkastuksen kautta, jolloin niillä tulee olla suomalaisen tai muun EU-rajaeläinlääkärin allekirjoittama ja leimaama CVED (Common Veterinary Entry Document eli yleinen eläinlääkinnällinen tuloasiakirja). Jos et tiedä, onko Suomessa ostamasi tai adoptoimasi lemmikki tuotu laillisesti, pyydä CVED-todistus nähtäväksesi.

Epäilyt laittomista tuonneista voi ilmoittaa osoitteeseen: kolmasmaa(at)evira.fi

Laittomasti EU:n ulkopuolelta Suomeen tuotujen eläinten palauttaminen, lopettaminen tai sijoittaminen karanteeniin

Jos tuontiehdot eivät täyty, ovat lainsäädännön edellyttämät vaihtoehdot eläinten palautus alkuperämaahan, eristys, aluehallintoviraston (AVI) hyväksymä karanteeni tai lopetus.

Maantierajalla Tulli pääsääntöisesti palauttaa laittomasti ei-kaupallisena siirtona tulevan eläimen alkuperämaahan. Jos Tulli toteaa, että ei-kaupallisen siirron asiakirjoilla tuleva eläin luovutetaan tai myydään EU-alueella, Tulli ohjaa eläimen rajaeläinlääkärin tarkastukseen.

Lentoasemalla Tullin toteama laittomasti tuodun lemmikin palauttaminen on käytännössä hankalampaa ja silloin lemmikki voidaan eristää virallisen valvonnan alaisena lentoaseman tiloissa lyhyen ajan, kunnes päätös on tehty.

Joskus eläimen tuontiehtojen vastaisuus todetaan rajanylityksen jälkeen. Useimmiten tällöin ei-kaupallisesti siirrettävää eläintä ei ole esitetty Tullille tarkastettavaksi tai luovutettavaksi tuotava eläin on tuotu Suomeen ilman eläinlääkinnällistä rajatarkastusta naamioituna ei-kaupalliseksi siirroksi. Tällöin tulee valvontaviranomaisen (Evira, AVI, kunnaneläinlääkäri) suorittaa eläimelle eläintautilain perusteella Eviran pyynnöstä tunnistustarkastus ja fyysinen tarkastus (asiakirjojen tarkastus lainsäädännön vaatimusten täyttymiseksi, tunnistusmerkinnän vertaaminen asiakirjojen tietoihin). Kliininen yleistutkimus tehdään erityisesti raivotaudin ja muiden tarttuvien tautien varalta. Tarkastuspöytäkirja tulee toimittaa Eviraan skannattuna: lentoasema(at)evira.fi.

Menettely tarkastuksen jälkeen

Kaikista laittoman koiran, kissan tai fretin tuontiin tai lemmikkieläimen ei-kaupalliseen siirtoon liittyvistä kustannuksista vastaa eläimen omistaja eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain 22 §:n mukaisesti. Aluehallintovirasto lähettää tarkastuskäynnistä jälkikäteen laskun. Lasku perustuu kunnaneläinlääkärin maksullisista suoritteista annettuun maa- ja metsätalousministeriön asetukseen (1012/2013, liite, kohta 9). Jos tarkastuksessa ei todeta puutteita, tai asiakirjat saadaan kohtuullisessa ajassa täydennetyiksi, kustannuksista vastaa valtio. Omistaja voi lähettää lisäselvityksiä sähköpostitse osoitteeseen: lentoasema(at)evira.fi.

Eläintautivaaran ja ihmisille aiheutuvan vakavan vaaran vuoksi Evira päättää Lain eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta 1192/1996 18 § mukaisesti alle kuusi kuukautta Suomessa olleiden lemmikkieläinten palauttamisesta, asettamisesta karanteeniin tai lopettamisesta jos niiden tuonti ei täytä vaatimuksia, ja vaikka ne olisivat oireettomia. Omistajaa ei kuulla kirjallisesti, koska kuulemisen aiheuttama asian käsittelyn viivästyminen aiheuttaa huomattavaa haittaa ihmisten ja eläinten terveydelle raivotaudin ja ekinokokkoosin vaarallisen, ja ihmisiin tarttuvien luonteen vuoksi, hallintolain 34 § 2 momentin 4 kohdan mukaisesti. Omistaja voi valita kolmesta vaihtoehdosta (palautus, karanteeni, lopetus) sopivimman, ellei mahdollisesta eläintautivaarasta muuta johdu. Evira tulee asettamaan päätöksessä eläinlääkinnällisestä rajatarkastuksesta annetun lain 19 §:n perusteella juoksevan uhkasakon päävelvoitteen tehosteeksi. Jos omistaja noudattaa päätöksessä asetettua päävelvoitetta (eli palauttaa, asettaa karanteeniin tai lopetuttaa eläimen, riippuen päätöksen sisällöstä) ja ilmoittaa Eviraa päätöksen noudattamisesta päätöksessä ohjeistetulla tavalla, uhkasakko ei lankea maksettavaksi.

Jos tarkastuksessa on todettu tuonti- tai siirtoehdoissa puutteita, omistajan tulee eristää lemmikki siihen saakka, kunnes vastaanottaa Eviran hallintopäätöksen. Lemmikin kaikki kosketus muihin ihmisiin, lemmikkieläimiin ja luonnonvaraisiin eläimiin on estettävä ja lemmikkiä saa ulkoiluttaa vain kytkettynä. Eristykseen määrätyn lemmikin sairastumisesta on välittömästi ilmoitettava kaupungin- tai kunnaneläinlääkärille. Mikäli kyseessä on ensiapua vaativa tilanne, lemmikki on ensisijaisesti vietävä virkaeläinlääkärin vastaanotolle. Jos lemmikkieläin viedään yksityiselle eläinlääkärille, eläinlääkärille on ilmoitettava, että lemmikki on maassa laittomasti, jotta hän voi suojautua asianmukaisella tavalla. Suomalaisella eläinlääkärillä ei ole oikeutta esimerkiksi antaa raivotautirokotusta, tehdä toimenpiteitä vientiin, tai myöntää EU-lemmikkieläinpassia laittomasti tuodulle lemmikille. Lemmikkiä ei saa viedä toiseen valtioon.

Omistaja voi ryhtyä tarkastuksen jälkeen etsimään eläimelle karanteenitilaa. Omistajan tulee itse etsiä pitopaikka, esimerkiksi eläinhoitola, jonka omistaja on halukas hakemaan tilojaan karanteeniksi kyseiselle eläimelle. Karanteenitilan tulee olla aluehallintoviraston hyväksymä.  Karanteenitilaksi hyväksymisen edellytyksenä on, että karanteenitilan suunnittelussa, sijoittamisessa, rakentamisessa, varustelussa ja hoitamisessa on otettu huomioon eläintautien leviämisen estäminen (Eläintautilaki 441/2013), sekä karanteenissa pidettävien eläinlajien asettamat eläinsuojeluvaatimukset (MMM päätös 2/EEO/1998). Tila voidaan hyväksyä karanteenitilaksi toistaiseksi tai määräajaksi, taikka tapauskohtaiseksi karanteenitilaksi yksittäiselle eläimelle tai eläinryhmälle. Tilan omistajan tai vastuuhenkilön tulee hakea hyväksymistä kirjallisesti aluehallintovirastosta. Lemmikin on oltava karanteenissa yleensä 6kk ajan. Karanteenin haku ja valvonta on maksullista.Jos hallintopäätöksessä annetaan mahdollisuus karanteeniin, rokottaa virkaeläinlääkäri lemmikin karanteenin alussa ja mahdollisesti ottaa lemmikistä verinäytteen raivotautivasta-ainetestiin. Eviran ohje karanteenitilan tarkastamisesta on oikealla linkissä, mutta eläintautilainsäädännön muutoksen vuoksi karanteenin hyväksyy AVI ohjeesta poiketen.

Evira vaatii eläimen palautuksesta omistajan Eviralle toimittaman, Suomen Tullilta saatavan kirjallisen selvityksen. Todistuksen palautustapauksissa saa ainoastaan Tullin hyväksytystä saapumispaikasta. Hyväksytyt saapumispaikat ovat: Helsinki-Vantaan lentoasema lentoteitse; maanteitse tai rautateitse Imatra, Kuusamo, Niirala, Nuijamaa, Raja-Jooseppi, Salla, Vaalimaa, Vainikkala, Vartius; meriteitse ja Saimaan kanavan kautta Helsinki, Hamina, Nuijamaa, Hanko, Inkoo, Kotka, Loviisa, Maarianhamina, Porvoo, Turku. Palautus voi tapahtua ainoastaan suoraan alkuperämaahan, ei toisen EU-jäsenmaan kautta. Täten jos alkuperämaa on muu maa, kuin Venäjä, on palautus käytännössä mahdollista ainoastaan lentoteitse Helsinki-Vantaan kautta. Omistajan on toimitettava Tulllin tai eläinlääkärin selvitys Eviran Raja- ja luomuvalvontayksikköön. Selvitykseen tulee merkitä eläimen mikrosirun numero.

(Ohje 18150)

Lisää aiheesta palvelussamme

Lisää aiheesta muualla verkossa

  • Tarkastuskertomus (Eläintautilaki 441/2013 90§)
  • MMMa 1012/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus kunnaneläinlääkärin maksullisista suoritteista