Loisriskit ja muut tuontikoirien tautiriskit

Eläinlääkäri Seppo Saari

Vuosina 1988—1989 Suomessa esiintyneen rabies-epidemian yhteydessä luovuttiin koirien karanteenipakosta. Karanteenista luopuminen on mahdollistanut sen, että rabiesrokotetun koiran kanssa voi nykyisin matkustaa varsin vaivattomasti lähes mihin tahansa maailman kolkkaan. Täysin riskitöntä tällainen matkustelu ei kuitenkaan ole.

Hietasääsket levittävät leishmanioosia

Leishmanioosi on sairaus, jonka aiheuttaa flagellaatteihin lukeutuva alkueläin. Suomen oloissa ja siten suomalaiskoirille merkittävin laji on L. infantis, jota onkin tavattu yksittäisinä tapauksina lähinnä Välimeren seudulta tuoduissa koirissa. Koira saa tartunnan, kun infektoitunut hietasääski käy imemässä siitä verta. Hietasääski ei kuulu maamme eläinkuntaan, joten leishmanioosista ei ole odotettavissa pysyvää sairausriskiä maamme lemmikkieläimille. Laboratorio-olosuhteissa on kuitenkin osoitettu, että myös koiran täi ja ruskea koirapunkki voisivat toimia vektorieläiminä.

Lisäksi on raportoitu suoran kontaktin välityksellä saatuja tartuntatapauksia. Leishmanioosille on tyypillistä pitkä itämisaika. Sairauden oireet voivat alkaa muutamien viikkojen kuluttua tartunnasta, toisaalta itämisaika voi olla seitsemänkin vuotta. Tyypillisessä leishmanioosissa esiintyy ihomuutoksia, kuumeilua, pernan, maksan ja imusolmukkeiden suurentumista.

Leishmanioosin diagnostiikka perustuu esitietoihin (tuontikoira tai vieraileminen leishmanioosialueella), tyypillisiin oireisiin sekä alkueläinten osoittamiseen koepalasta tai ohutneulanäytteestä. Koiralta voidaan mitata seerumista Leishmania-vasta-aineet, läheskään kaikki tartunnan saaneet koirat eivät kuitenkaan kehitä kliinistä sairautta.

Leishmanioosin hoito on hankalaa. Tavallisimmin käytetään meglumiiniantimonaattia ja natriumstiboglugonaattia. Sairauden uusiutuminen on koiralla tavallista. On muistettava että leishmanioosi voi tarttua myös ihmiseen.

Tietyt puutiaislajit levittävät babesioosia

Koiran punatauti on vakava verisairaus, joka ainakin kirjallisuusraporttien pohjalta tarkasteltuna on yleistynyt Keski- ja Etelä-Euroopassa. Babesia canis on Euroopassa yleisimmin tavattu, koiran punatautia aiheuttava taudinaiheuttaja. Tartunnan välittäjänä toimivat monet puutiaisen sukulaislajit, meillä esiintyvistä lajeista ruskean koiranpunkin tiedetään voivan levittää koiran punatautia.

Tavallisin babesioosin ilmenemismuoto koiralla on nk. akuutti babesioosi, johon tyypillisimmillään liittyy uneliaisuus- ja syömättömyysoireita sekä punasolujen hajoamisesta seurannut anemia. Keltatauti ja verivirtsaisuus ovat niin ikään varsin usein tavattuja oireita. Varsinkin nuorilla koirilla babesioosi on usein kuolemaan johtava sairaus.

Sairauden diagnoosi perustuu alkueläinten osoittamiseen verisivelyvalmisteesta. Useissa maissa Babesia-diagnostiikka perustuu vasta-aineiden osoittamiseen seerumiverinäytteestä. Suomessa ei ole tällä hetkellä rekisteröitynä yhtään koiran babesioosin hoitoon soveltuvaa lääkevalmistetta.

Dipylidium caninum, koiraheisimato tarttuu kirpuista

Koiraheisimato on muualla maailmassa epäilemättä yleisin koiralta ja kissalta tavattava heisimatolaji, joka on vielä varsin harvinainen Suomessa. Koiraheisimato vaatii väli-isännäkseen joko kirpun tai väiveen. Koira saa tartunnan syömällä infektoituneen väli-isännän. Heisimatotartunnat ovat pääsääntöisesti oireettomia koiralla. Tartunta toteaminen perustuu yleensä koiran peräaukon seudulla tai ulosteissa todettuihin heisimatojaokkeisiin.

Koiraheisimatotartunnan hoitoon soveltuvat pratsikvanteeli (Droncit, Drontal) sekä nitroskanaatti (Lopatol). Koska tartunnan lähteenä toimivat kirput, voidaan tartunta estää huolehtimalla kirppujen häädöstä ja ennaltaehkäisystä.

Echinococcus multilocularis, myyräekinokokki voi tarttua koirasta ihmiseen

Ekinokokkoosi on koiralla viaton loissairaus, jonka merkitys perustuu loisen toukkamuotojen aiheuttamiin ongelmiin väli-isäntäeläimissä, erityisesti ihmisessä. Koira saa tartunnan syömällä infektoituneen jyrsijäväli-isännän elimistössä esiintyvän infektiivisen toukkamuodon, hydatidikystan. Ihminen saa tartunnan infektoituneen ketun tai koiran ulosteissa olevista munista. Tavallisin infektiolähde on infektoituneiden kettujen kontaminoimat marjat ja sienet.

Koiralla voi olla tuhansiakin ekinokokki-loisia ilman kliinisiä oireita. Loisen kliininen merkitys perustuukin toukkamuotojen aiheuttamiin vaurioihin väli-isännässä. Echinococcus multilocularis aiheuttaa ihmisessä vakavan, usein kuolemaan johtavan maksasairauden. Koiran ekinokokki-infektio hoidetaan pratsikvanteelilla (Drontal, Droncit).

Dirofilaria immitis — sydänmatotartunta on vaikea hoitaa mutta helppo ennaltaehkäistä

Sydänmatotautia pidetään perinteisesti tropiikin koirien vitsauksena. Viime vuosien aikana loinen on kuitenkin levinnyt myös selvästi pohjoisemmille vyöhykkeille. Euroopassa sydänmadot ovat varsin tavallisia useimmissa Välimeren maissa (Italia, Espanja, Portugali, Etelä-Ranska). Sydänmatotartunnan tarttumisessa näyttelevät hyttyset tärkeää roolia. Koira saa tartunnan sydänmadon tartuntakykyisiä toukkamuotoja sisältävän hyttysen imiessä verta. Myös osa suomalaisista hyttyslajeista voi toimia vaadittavana väli-isäntänä.

Täysikasvuinen sydänmato voi olla yli 30 cm pitkä. Madot elävät keuhkovaltimossa, vähäisemmässä määrin myös sydämen oikeassa puoliskossa. Hyttysenpiston yhteydessä koiran verenkiertoon joutuneilla sydänmatotoukilla kestää yli puoli vuotta ennen, kun ne ovat aikuisia matoja. Matonaarat synnyttävät verenkiertoon toukkia, joiden on verenimemistapahtuman yhteydessä päästävä hyttysen elimistöön. Hyttysessä toukka kehittyy, ja tartunta voi siirtyä hyttysen jälleen imiessä uuteen koiraan.

Sydänmatotartuntaan liittyy tyypillisesti sydämen oikean puoliskon laajeneminen ja seinämän paksuuntuminen sekä hengitystieoireet. Myös maksa voi vaurioitua kroonisen verenkiertohäiriön seurauksena. Sydänmatotartunta voi johtaa myös munuaisvikaan. Osa tartunnoista on oireettomia.

Tartunnan diagnoosi perustuu esitietoihin, kliiniseen tutkimukseen sekä sydämatotoukkien osoittamiseen verinäytteestä. Sydänmatovasta-aineita voidaan osoittaa seerumivernäytteestä. Turvallisimmillaan sydänmatoterapia perustuu ennaltaehkäisevään lääkitykseen. Apteekin käsikauppavalmisteista ei löydy sydänmatolääkkeitä. Eläinlääkärin antama selamektiinilääkitys (Stronghold) suojaa koiran tartunnalta kuukauden ajaksi.

Kirput yleistyvät Suomessakin

Kirput kuuluvat jo vanhastaan Suomen eläinkuntaan. Viime vuosina maassamme ovat yleistyneet myös kliinisesti erittäin merkittävät koira- ja kissakirput. Kirput ovat nopealiikkeisiä ja kestäviä, ja ne siirtyvät vaivatta eläinyksilöstä toiseen. Kirput ovat siten tavallinen näyttelytuliainen esim. Keski-Eurooppaan suuntautuvilta näyttelymatkoilta.

Kirppujen maailmanmaine perustuu pitkäaikaisesta altistuksesta aiheutuvaan kirpunpurema-allergiaan, jolle on ominaista voimakas kutina sekä rupiset ihomuutokset. Kirput levittävät myös koiraheisimatoa.

Kirppujen häätö saattaa olla ongelmallista, sillä kirput pärjäävät pitkiäkin aikoja erossa isäntäeläimestään. Koiran kanssa matkustavan on syytä ennaltaehkäistä kirpputartuntoja. Suomessa on saatavilla useita, pitkävaikutteisia kirpun torjuntaan soveltuvia lääkevalmisteita. Tällaisia ovat mm. Exspot (tappaa aikuiset kirput), Frontline (tappaa aikuiset kirput), Program (ei tapa aikuisia, estää toukkia kehittymästä) ja Stronghold (tappaa aikuiset, munat ja toukat). Viimeksi mainittu valmiste on reseptinalainen.

Rhipicephalus sanguineus, ruskea koiranpunkki, koiranpuutiainen elää Suomessa sisätiloissa

Ruskea koiranpunkki on alun perin afrikkalainen punkkilaji, joka on sittemmin levinnyt lähes kaikkialle maailmaan. Suomessa se menestyy vain sisätiloissa. Punkki tarttuu suoran kontaktin välityksellä. Se on tavallista puutiaista selvästi nopealiikkeisempi.
Vertaimeviä punkkeja löytyy yleensä useita yksilöitä samasta koirasta, ja ne aiheuttavat paikallista ärsytystä. Ruskea koiranpunkki voi lisäksi toimia useiden sairauksien vektorieläimenä.

Ruskea koiranpunkki on helppo tunnistaa puutiaista muistuttavan ulkonäkönsä perusteella. Ruskean koiranpunkin aiheuttamia tartuntoja voidaan tavata maassamme myös talvisaikana.

Tartuntojen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn esimerkiksi matkustettaessa käytetään pitkävaikutteisia punkintorjuntaan soveltuvia lääkkeitä (Frontline, Exspot).

Matkustavan koiran loistorjuntalista

Ennen lähtöä: suojaa koirasi sydänmatotartunnoilta, puutiaisilta ja kirpuilta. Nykylääkkeiden suojavaikutus kestää noin kuukauden. Sydänmatolääkitys vaatii eläinlääkärissä käynnin tai reseptin.

Kotiin palatessasi 24 — 72 tuntia ennen Suomeen saapumista

Lääkitse koirasi matolääkkeellä, joka tehoaa myös heisimatoihin.

(18156U)

Lisää aiheesta sivuillamme