Listeria- ja kampylobakteeritartuntojen määrät Euroopassa edelleen nousseet

18.1.2016

Euroopan zoonoosien ja ruokamyrkytysepidemioiden seurantaraportti 2014 (Evira ja THL)

Ihmisten listerioositapausten määrä on noussut EU:ssa vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2014 tartuntoja raportoitiin noin 16 % edellisvuotta enemmän. Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa listerioosin ilmaantuvuus oli edelleen EU-maiden korkeimpia. Suomessa vuonna 2014 todetuista 65 sairastuneesta puolet oli yli 75-vuotiaita. Listerioosille alttiita ovat vanhukset, vastustuskyvyltään heikentyneet, raskaana olevat ja vastasyntyneet. Terve aikuinen tai lapsi sairastuu harvoin vakavasti listerioosiin.

Vuonna 2014 sellaisinaan syötäviksi tarkoitetuista korkean listeriariskin elintarvikkeista todettiin harvoin sallitun rajan ylittäviä Listeria monocytogenes -bakteeripitoisuuksia EU:ssa. Bakteeria todettiin useimmiten kalatuotteista, lähinnä savustetusta kalasta sekä pehmeistä ja puolipehmeistä juustoista. Myös Suomessa on kartoitettu mahdollisia listerioosin tartuntalähteitä. Vuonna 2014 saatiin päätökseen selvitys L. monocytogenes -bakteerin esiintymisestä siivutetuissa lihavalmisteissa, joita voidaan syödä sellaisenaan esimerkiksi leivän päällä. Listeriabakteeri todettiin reilusta prosentista tutkituista näytteistä. Lihaleikkeleiden siivutus valmistusprosessissa lisää tuotteen jälkisaastumisen riskiä. Lisäksi leikkeleillä on pitkä säilyvyysaika, mikä mahdollistaa listerian kasvamisen valmiissa tuotteessa.

EU:ssa yleisimmin raportoitu zoonoosi vuodesta 2005 lähtien on ollut kampylobakterioosi. Vuonna 2014 kampylobakteerioositapauksia ilmoitettiin 10 % edellisvuotta enemmän. Suomessa kampylobakterioosi todettiin lähes 4900 henkilöllä. Vuonna 2014 EU:ssa tutkituista elintarvikkeista kampylobakteereja todettiin jälleen eniten broilerinlihassa. EU:ssa pohditaan parhaillaan raja-arvon asettamista broileriruhojen kampylobakteereille. Vuonna 2014 Suomessa selvitettiin kampylobakteerien esiintyvyyttä kaupoissa myynnissä olleesta kotimaisesta broilerin ja kalkkunan lihasta. Suurimmasta osasta näytteitä ei todettu lainkaan kampylobakteereita, ja näytteissä joista bakteereita todettiin, niitä esiintyi hyvin pieniä määriä.   Salmonelloosien määrä on tasaisesti laskenut EU:ssa vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2014 salmonelloositapauksia todettiin 44 % vähemmän kuin vuonna 2008. Myönteiseen kehitykseen on vaikuttanut se, että suurin osa EU-maista on saavuttanut siipikarjan salmonellan vähentämiseksi asetetun tavoitteen. Vuonna 2014 Suomessa raportoitiin 1622 salmonelloositapausta ja valtaosalla sairastumista edelsi ulkomaan matka. Kotimaisia tartuntoja oli 295.  Salmonellan esiintyvyys Suomen tuotantoeläimissä oli myös vuonna 2014 kansallisen tavoitteen mukainen, eli alle 1 %.

EHEC-tartuntoja todettiin vuonna 2014 EU:ssa hieman (1,6 %) edellisvuotta vähemmän. Vuosittain todettujen EHEC-tartuntojen määrä on ollut pysyvästi korkeampi vuoden 2011 ituihin liittyneen laajan ruokamyrkytysepidemian jälkeen. Vuonna 2014 Suomessa todettiin 64 EHEC -tartuntaa joista 31 oli kotimaisia.

Suomessa Yersinia pseudotuberculosis aiheutti suurehkon epidemian

Yersinia pseudotuberculosis aiheutti Suomen tähän asti laajimman raakamaitoepidemian, jossa sairastui 55 henkilöä. Sairastumiset liittyivät kaupallisesti myynnissä olleen raakamaidon kulutukseen.  Raakamaito vedettiin markkinoilta ja sen tuotanto lopetettiin. Y. pseudotuberculosis -bakteeri kykenee lisääntymään jääkaappilämpötilassa sairautta aiheuttavalle tasolle jopa 2–3 päivässä. Evira suosittelee, että raakamaito käytetään mahdollisimman nopeasti ja vain kuumennettavien ruokien valmistamiseen.

Suurin Suomessa raportoitu epidemia vuonna 2014 aiheutui talousvedestä, epidemiassa 96 henkilöä sai kampylobakteeritartunnan. Tammi-kesäkuussa todettiin 10 hepatiitti A-tapausta, jotka liittyivät jo aiempana vuonna alkaneeseen ja useissa maissa sairastumisia aiheuttaneeseen epidemiaan. Tartuntojen todennäköinen lähde oli pakastemarjat.

Kaikkiaan vuonna 2014 EU:ssa tilastoitiin 5 251 ruokamyrkytysepidemiaa, joissa sairastui yli 45 000 henkilöä ja menehtyi 27. Eniten raportoitiin virusten, salmonellan, bakteeritoksiinien ja kampylobakteerien aiheuttamia epidemioita. Virusten aiheuttamia epidemioita raportoitiin yli kaksinkertaisesti verrattuna vuoteen 2011. Yleisimmin epidemiat liittyivät kananmuniin ja munavalmisteisiin, useiden ruoka-aineiden yhdistelmiin, simpukoihin ja äyriäisiin sekä kasviksiin.

Myyräekinokokin eli Echinococcus multilocularis -loisen esiintymistä Suomessa seurattiin myös vuonna 2014 tutkimalla loisen pääisännistä reilu 500 kettua ja supikoiraa, sekä loisen väli-isännistä lähes 1 500 myyrää. Suomi on yksi neljästä EU-maasta, joissa luonnonvaraisilla eläimillä ei ole todettu tätä ihmisille alveolaarisen ekinokokkoosin aiheuttajaa.

Tiedot käyvät ilmi Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n ja Euroopan tautikeskus ECDC:n raportista, joka koskee zoonooseja ja elintarvikkeiden aiheuttamia ruokamyrkytysepidemioita vuonna 2014.

Lisätietoa zoonoosien, niiden aiheuttajien ja ruokamyrkytysepidemioiden esiintymisestä Suomessa on koottu Zoonoosikeskuksen internetsivuille

EFSAn/ECDCn tiedote (EFSA, englanniksi)

Tartuntataudit Suomessa 2014 -raportti

Lisätietoja: 
ylitarkastaja Elina Leinonen, p. 050 373 2074, Evira (ruokamyrkytysepidemiat) epidemiologieläinlääkäri Ruska Rimhanen-Finne, ruska.rimhanen-finne@thl.fi, p. 029 524 8942, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL (tartunnat väestössä Suomessa)

Aihealueet: