Sikojen MRSA-tartunnan seuranta 2016–17

15.9.2016

MRSA-bakteerin esiintyvyyttä teurassioilla seurataan jälleen. Seuranta on jatkoa vuonna 2009–2010 toteutetulle teurastamokartoitukselle. Tarkoituksena on selvittää, onko bakteerin esiintymisessä teurassioilla tapahtunut muutosta ja millaisia MRSA-tyyppejä sioissamme tällä hetkellä esiintyy. Näytteiden keruu aloitetaan syyskuussa 2016 ja se kestää vuoden. Tulosten vertailun mahdollistamiseksi näytteenotto pyritään toteuttamaan mahdollisemman yhtenevästi edellisen teurastamokartoituksen kanssa.

Metisilliinille resistentit Staphylococcus aureus -bakteerit (MRSA) ovat stafylokokkibakteereita, jotka eroavat muista saman lajin bakteereista vain antibioottiherkkyytensä suhteen. Ne eivät tartu tai aiheuta tulehduksia muitaStaphylococcus aureus -bakteereita herkemmin. Staphylococcus aureus infektioista suurin osa on lieviä, mutta erityisesti sairaalapotilailla ne voivat olla vakavia.  MRSA-bakteerit ovat vastustuskykyisiä kaikille beetalaktaamiryhmän antibiooteille, mikä vaikeuttaa infektioiden hoitoa.   

MRSA-bakteerin yleistyminen eläimillä vaikuttaa myös ihmisiin. Erityisesti eläinten parissa työskentelevät henkilöt voivat altistua hyötyeläimiin liitetylle MRSA-CC398 – tyypille ja tulla sen kantajaksi. MRSA-CC398 – tyyppiä on todettu lisääntyvästi myös Suomessa. Vuonna 2015 MRSA-CC398 eristettiin 41 henkilön näytteestä, kun edeltävän kahdeksan vuoden aikana sitä todettiin yhteensä noin 50 kertaa. Kaikilla tartunnan saaneilla henkilöillä ei tiettävästi ole ollut yhteyttä sikoihin. 

MRSA-bakteerit eivät ole erityisiä taudinaiheuttajia sioilla. Sikojen MRSA-tartunnat on todettu pääsääntöisesti oireettomilla eläimillä, jolloin MRSA:lla ei ole ollut vaikutusta eläinten terveyteen. Sikojen MRSA-tartunnat voivat olla peräisin ihmiseltä, toisilta sioilta tai joltain toiselta eläinlajilta. Vaikka yksittäinen eläin olisi vain väliaikaisesti MRSA-bakteerin kantaja, tartunta voi säilyä eläinryhmän sisällä kiertämällä eläimestä toiseen.

Suomessa on selvitetty MRSA:n esiintymistä sioissa kolmesti. Vuonna 2008 osana EU-laajuista kartoitusta yli 200 suomalaisesta porsastuotantosikalasta otettiin ympäristöpölynäytteitä. MRSA-bakteeria todettiin yhden tilan ympäristönäytteissä. Vuosina 2009–2010 selvitettiin MRSA:n esiintymistä teurassioilla; näytteitä tutkittiin 59 teuraserästä, joista MRSA-positiivisia oli 22 %. Vuosina 2011–2012 MRSA:n varalta seulottiin kaikki 68 erityistason jalostussikalaa, joista yhdessäkään ei todettu MRSA-bakteeria Vuonna 2015 MRSA-bakteeria tutkittiin vähittäismyynnissä olleesta tuoreesta sianlihasta, jossa sen esiintyvyys todettiin alhaiseksi. Valtaosa kaikista löydöksistä on ollut MRSA-CC398 – tyyppiä.

MRSA:n tarttumista lihasta ihmiseen ei pidetä erityisenä riskinä, kunhan lihan käsittelee hygieenisesti ja kypsentää kunnolla.

 

MRSA-bakteerin esiintymisestä eläimissä ja elintarvikkeissa:  https://www.evira.fi/elaimet/zoonoosikeskus/mikrobilaakeresistenssi/zoonoosibakteerien-resistenssi/metisilliiniresistentti-staphylococcus-aureus-mrsa/

MRSA-bakteerista ja sen merkityksestä ihmisten terveydelle:https://www.thl.fi/fi/web/infektiotaudit/taudit-ja-mikrobit/bakteeritaudit/mrsa

Euroopan elintarviketurvallisuusvirasto EFSA:n arvio MRSA:n tarttumisesta ihmiseen eläinten ja elintarvikkeiden välityksellä:https://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/993    

Lisätietoja:  erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, p. 040 489 3447  ylitarkastaja Henriette Helin-Soilevaara, p. 040 489 3352

Aihealueet: