Mikrobilääkeresistenssi

Mikrobilääkkeisiin kuuluvat bakteereihin vaikuttavat antibiootit, viruslääkkeet ja loislääkkeet.

Mikrobilääkkeellä tarkoitetaan mikrobeja tuhoavaa tai niiden kasvua estävää ainetta. Mikrobilääkkeitä on käytetty ihmisten ja eläinten infektiotautien hoidossa 1930-luvulta lähtien.

Mikrobilääkkeiden vaikutustavat bakteereihin

Mikrobilääkkeet vaikuttavat bakteereihin eri tavoin: osa tappaa bakteereita ja osa estää niiden kasvua. Mikrobilääkkeet voivat vaikuttaa mm. bakteerien solunseinämän rakenteeseen, proteiinisynteesiin tai nukleiinihappoaineenvaihduntaan. Elimistön omat puolustusmekanismit hoitavat bakteerien lopullisen tuhoamisen. Mikrobilääkkeiden vaikutusalue vaihtelee, osa tehoaa monenlaisiin bakteereihin (ns. laajakirjoiset lääkkeet), osa vain tiettyihin bakteereihin (ns. kapeakirjoiset lääkkeet).

Bakteerien mikrobilääkeresistenssi eli vastustuskyky

Bakteereiden herkkyys mikrobilääkkeille vaihtelee. Luonnollinen resistenssi on kullekin bakteerilajille tyypillinen ominaisuus. Hankitulla resistenssillä tarkoitetaan ilmiötä, jossa alun perin lääkeaineelle herkät kannat muuttuvat lääkkeiden käytön seurauksena vastustuskykyisiksi kyseiselle mikrobilääkkeelle. Bakteereilla on useita eri resistenssimekanismeja. Ne voivat tuottaa mikrobilääkkeitä hajottavia entsyymejä tai mikrobilääkkeen vaikutus- tai sitoutumiskohta voi muuttua. Mikrobilääkkeen vaikutuksen välttäminen on mahdollista myös uusien aineenvaihdunta-reittien avulla. Eräät bakteerit pystyvät sulkemaan seinämänsä mikrobilääkkeeltä tai pumppaamaan lääkeaineen ulos solun sisältä. Moniresistentit bakteerit ovat samanaikaisesti resistenttejä usean eri ryhmän mikrobilääkkeelle.

Viime vuosina mikrobilääkeresistenssi on lisääntynyt ja monipuolistunut nopeasti. Mikrobilääkeresistenssi lisää ihmisten ja eläinten sairastavuutta, kuolleisuutta ja terveydenhuollon kustannuksia. Tällä hetkellä mikrobilääkeresistenssi on yksi lääketieteen ja eläinlääketieteen vakavimpia uhkia.

Bakteerien mikrobilääkeresistenssin seuranta

Bakteereiden mikrobilääkeherkkyyttä eläin- ja elintarvikelöydösten yhteydessä on seurattu FINRES-Vet -ohjelman puitteissa vuodesta 2002. Seurantaohjelman puitteissa tutkitaan zoonoosia aiheuttavien bakteerien, eläimille tautia aiheuttavien bakteerien ja indikaattoribakteerien antibioottiherkkyyttä.

Suomalainen mikrobilääkeresistenssin tutkimustyöryhmä, FiRe julkaisee Finres- tilastoa ihmisistä eristettyjen bakteerien mikrobilääkeresistenssistä.

Suomessa eläimistä ja elintarvikkeista eristettyjen bakteerien mikrobilääkeresistenssin seurantatulokset ja muu esiintyvyyteen koskeva tieto on koottu näille sivulle.

Bakteerien mikrobilääkeresistenssin hallinta

Tärkeimpänä mikrobilääkeresistenssin hallinnan kannalta pidetään mikrobilääkkeiden hallittua käyttöä. Suomessa on muun muassa annettu jo vuonna 1996 käyttösuositukset mikrobilääkkeiden käytöstä eläinten tärkeimpiin tulehdus- ja tartuntatauteihin. Suositukset on päivitetty viimeksi vuonna 2009.

Lisää aiheesta