Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2001

Vuonna 2001 Elintarvikeviraston ruokamyrkytysrekisteriin merkittiin 58 ruokamyrkytysepidemiaa.Yhteensä ilmoituksia tehtiin 96 epidemiasta, joista 58 (61%) luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella elintarvike- tai talousvesivälitteisiksi.Muissa raportoiduissa epidemioissa (38/96; 39%) taudinaiheuttaja on todennäköisimmin levinnyt muuten kuin elintarvikkeiden tai talousveden välityksellä, esimerkiksi henkilöstä toiseen tapahtuvana tartuntana.

Valtaosa ruokamyrkytysepidemioista (52/58; 90%) oli elintarvikevälitteisiä. Niissä ilmoitettiin sairastuneen 1 423 henkilön. Patogeenit bakteerit olivat syynä noin kolmasosaan elintarvikevälitteisistä epidemioista. Merkittäviä elintarvikevälitteisiä epidemioita olivat hollantilaisen kebablihan välityksellä levinnyt Escherichia coli O157 -epidemia, lounasravintolan salaattien syömiseen liittynyt Shigella sonnei -epidemia ja kiinankaalin syömiseen liittynyt Yersinia pseudotuberculosis -epidemia. E. coli O157- ja S. sonnei -epidemiat pystyttiin tunnistamaan nopeasti, jolloin myös tartuntalähde jäljitettiin nopeasti, ja siten voitiin estää epidemioiden leviäminen. Salmonella ( S. Dublin, S. Senftenberg, S. Typhimurium) aiheutti kolme melko pientä kesään ajoittunutta epidemiaa.

Norwalk-Like Virus (NLV) oli vuonna 2001 yleisin elintarvikevälitteisten epidemioiden aiheuttaja (9/52; 17%) samoin kuin neljänä edellisenä vuonna. Erityisesti virusdiagnostiikan kehittyminen viime vuosina on nostanut NLVn merkittäväksi ruokamyrkytysepidemioiden aiheuttajaksi. Epidemioihin johtaneita seikkoja olivat saastuneiden simpukoiden ja ulkomaisten pakastemarjojen nauttiminen ilman kuumennuskäsittelyä tai erilaisten salaattien saastuminen niiden valmistusvaiheessa. Tonnikalan korkea histamiinipitoisuus oli syynä kahteen epidemiaan. Puolessa elintarvikevälitteisistä epidemioista (25/52; 48%) aiheuttaja jäi tuntemattomaksi. Vaikka aiheuttajaa ei pystytty osoittamaan, tukivat muut epidemiaselvityksen tulokset kuitenkin elintarvikevälitteisyyttä.

Vuonna 2001 ilmoitettiin kuusi talousveden välityksellä levinnyttä epidemiaa. Sairastuneiden määrä 1 103 muodosti kuitenkin suuren osan, lähes puolet, kaikista rekisteröidyissä ruokamyrkytysepidemioissa sairastuneista (1 103 / 2 526; 44%). Campylobacter jejuni aiheutti kaksi epidemiaa, joista toinen, Vihdin epidemia, oli suuri (noin 1 000 sairastunutta). Myrskyn aiheuttaman sähkökatkoksen seurauksena vesilaitoksen lipeän syöttölaitteisto rikkoutui ja veden kohonnut lipeäpitoisuus sairastutti vähintään seitsemän henkilöä. Kolmen epidemian aiheuttaja jäi tuntemattomaksi.

Lisää aiheesta