Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2003

Vuonna 2003 Suomessa todettiin 33 ruokamyrkytysepidemiaa. Niistä kaksi kolmasosaa oli elintarvikevälitteisiä (22/33; 67 %) ja yksi kolmasosa talousvesivälitteisiä (11/33; 33 %). Vesiepidemioita raportoitiin poikkeuksellisen paljon, mutta ne olivat kahta yli sata henkilöä sairastuttanutta tapausta lukuun ottamatta melko pieniä. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen 488 ja talousveden välityksellä 565 henkilöä.

Kunnat ilmoittivat vuonna 2003 Elintarvikevirastolle yhteensä 67 kotimaisesta epidemiasta. Puolet näistä epidemioista (33/67; 49 %) oli sellaisia, joissa tutkimustulosten perusteella oli osoitettavissa yhteys elintarvikkeisiin ja/tai talousveteen. Muissa raportoiduissa  epidemioissa (34/67; 51 %) ei sen sijaan ollut todisteita ruokamyrkytyksestä. Myös puutteelliset selvitykset johtivat epidemioiden karsimiseen ruokamyrkytysepidemioiden ryhmästä. Ruokamyrkytysepidemiaepäilyt tulee aina tutkia riittävän kattavasti. Selvitykseen tulee sisältyä epidemiologinen tutkimus, näytteiden otto ja laboratoriotutkimukset sekä epidemiaan johtaneiden seikkojen huolellinen selvittäminen ja arviointi, jottei toisaalta yrittäjien eikä toisaalta kuluttajien oikeusturva vaarannu puutteellisten selvitysten vuoksi.

Merkittävä elintarvikevälitteinen epidemia oli kuorittujen porkkanoiden välityksellä levinnyt suuri Yersinia pseudotuberculosis-epidemia (yli 100 sairastunutta) keväällä Kotkan ja Tampereen seudulla. Molemmissa tapauksissa porkkanat olivat peräisin samalta tilalta, jossa porkkanat oli myös kuorittu ja pakattu.

Streptococcus equi spp. zooepidemicus aiheutti vakavan infektion yhdeksälle henkilölle. Kaikki sairastuneet olivat sairaalahoidossa. Ruokamyrkytyksen välittäjäksi osoittautui pastöroimattomasta maidosta tehty kutun tuorejuusto. Tämä epidemia osoitti jälleen, että pastöroimattoman maidon ja siitä tehtyjen tuotteiden nauttimiseen liittyy huomattava ruokamyrkytysriski.

Yleisin ruokamyrkytysten aiheuttaja oli edelleen norovirus (aiemmin Norwalk- like virus ja kalikivirus). Se oli syynä neljään (18 %) elintarvikevälitteiseen epidemiaan.  Vesiepidemioista sen sijaan lähes puolet (5/11; 45 %) oli noroviruksen aiheuttamia. Ulkomaiset saastuneet pakastevadelmat aiheuttivat marjakakun välityksellä mittavan epidemian toukokuussa. Yleisin syy elintarvikevälitteisiin norovirusepidemioihin löytyy kuitenkin heikosta tai puutteellisesta keittiöhygieniasta. Noroviruksen aiheuttamiin  vesiepidemioihin oli syynä putkiston rikkoutuminen, porakaivon saastuminen sekä kahdessa tapauksessa pintaveden käyttö juomavetenä.

Ruokamyrkytysepidemioiden syntyyn vaikuttavina tekijöinä raportoitiin keittiöhygieniaan liittyviä puutteita lähes puolessa (10/22; 45 %) elintarvikevälitteisistä epidemioista. Vesiepidemioiden syinä olivat usein haja-asutusalueiden vesihuollon ongelmat.

Lisää aiheesta