Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2004

Vuonna 2004 Elintarvikeviraston ruokamyrkytysrekisteriin luokiteltiin yhteensä 48 elintarvike- tai vesivälitteistä ruokamyrkytysepidemiaa. Kunnat tekivät  yhteensä 67 epidemiaepäilyilmoitusta ja 79 selvitysilmoitusta. Selvitysilmoitus  tehtiin myös 14 epidemiasta, joista ei ollut tehty edeltävää epäilyilmoitusta.  Epidemiaepäilyilmoituksista oli tutkimustulosten perusteella 48 tapauksessa  (67 %) osoitettavissa yhteys elintarvikkeisiin tai talousveteen. Muissa  ilmoitetuissa epidemioissa taudinaiheuttaja oli levinnyt muuten kuin elintarvikkeiden  tai veden välityksellä. Suurin osa epidemioista oli elintarvikevälitteisiä (41/48; 85 %). Vesivälitteisiä epidemioita raportoitiin seitsemän (7/48;  15 %).  Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen 994 ja talousveden  välityksellä 277 henkilöä. Vuodesta 2000 jatkunut ruokamyrkytysten kokonaismäärän  lasku pysähtyi viime vuonna ensimmäistä kertaa. Luokiteltujen  epidemioiden määrä oli viime vuonna 45 % suurempi kuin vuonna 2003. 

Viime vuosien tapaan myös vuonna 2004 yleisin elintarvike- ja vesivälitteisten  ruokamyrkytysten aiheuttaja oli norovirus. Virus oli syynä seitsemään  (17 %) elintarvikevälitteiseen epidemiaan ja lähes puoleen vesiepidemioista. Noroviruksen aiheuttamiin vesiepidemioihin oli syynä verkostoveden saastuminen  huoltotöiden yhteydessä ja kahdessa tapauksessa porakaivon saastuminen  pinta- tai jätevedellä. Noroviruksella saastunut raaka-aine aiheutti  kaksi elintarvikevälitteistä epidemiaa. Toisessa, pienemmässä epidemiassa  sairastumisen aiheuttivat viruksen saastuttamat osterit. Hollantilaisen lehtisalaatin  välityksellä sairastui yli 100 henkilöä usealla paikkakunnalla Suomessa.  Yleisin syy elintarvikevälitteisiin norovirusepidemioihin löytyy kuitenkin  puutteellisesta keittiöhygieniasta tai infektoituneen henkilön osallistumisesta  ruuanvalmistukseen.

Yersinia pseudotuberculosis -bakteeri aiheutti edellisen vuoden tapaan merkittävän  elintarvikevälitteisen epidemian kotimaisen, raastetun porkkanan  välityksellä maaliskuusta alkaen. Epidemiassa arvioitiin yhteensä jopa 1500  henkilön sairastuneen. Sairastuneita oli eniten Pohjanmaalla. Porkkanat olivat  peräisin yhdeltä tilalta, jossa porkkanat oli myös pesty ja pakattu. Tämän  jälkeen ne kuorittiin ja/tai raastettiin ja pakattiin ennen toimittamista lopullisille  käyttäjille. Tilalla varastoiduista porkkanoista, laitteista ja pelloilta pyydystetystä päästäisestä eristettiin potilasnäytteiden kanssa genotyypiltään  identtinen Y. pseudotuberculosis serotyyppi O:1. Tämä osoittaa, että porkkanat  todennäköisesti saastuivat jo pellolla ja kylmävarastoinnin aikana Y.  pseudotuberculosis -bakteerin määrä lisääntyi niin että se aiheutti sairastumiset. Jatkokäsittelyistä myös porkkanoiden raastaminen tarjosi bakteerille otollisen kasvupinnan.

Salmonella ( S. Agona, S. Enteritidis, S. Typhimurium) aiheutti yhteensä neljä epidemiaa. Hääjuhlien ruokatarjoilu aiheutti kaksi epidemiaa. Infektoituneen työntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen varmistui tartunnan syyksi yhdessä epidemiassa ja oli todennäköinen myös toisessa. Suomessa harvinainen antibioottiresistentti salmonella aiheutti neljän hengen sairastumisen ravintolaruokailusta. Todennäköinen tartunnanaiheuttaja oli brasilialainen broileri. Histamiini aiheutti kaksi epidemiaa indonesialaisen, tuoreen tonnikalan välityksellä. Toisessa tapauksessa tonnikala oli kylmäsavustettu Suomessa.

Epidemioiden syntyyn merkittävin yksittäinen tekijä oli infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen. Seitsemästä norovirusepidemiasta viidessä (71 %) ruokamyrkytyksen välittäjäksi varmistui infektoitunut työntekijä. Raportoiduista puutteista ja virheistä neljäsosa liittyi lämpötiloihin, kuten liian hidas kuuman ruoan jäähdytys, riittämätön ruuan uudelleen kuumennus ja virheellinen säilytyslämpötila. Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys kuuden (15 %) epidemian syntyyn.

Lisää aiheesta