Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2005

Vuonna 2005 kansalliseen ruokamyrkytysrekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 55 elintarvike- tai vesivälitteistä ruokamyrkytysepidemiaa.  Kunnat tekivät yhteensä 81 epäilyilmoitusta kotimaisista epidemioista.  Yli puolet näistä epidemioista (55/81; 68 %) oli sellaisia, joissa tutkimustulosten perusteella oli osoitettavissa yhteys elintarvikkeisiin tai talousveteen. Muissa ilmoitetuissa epidemioissa taudinaiheuttaja oli todennäköisesti levinnyt muuten  kuin elintarvikkeiden tai veden välityksellä. Suurin osa epidemioista oli elintarvikevälitteisiä  (50/55; 91 %). Vesivälitteisiä epidemioita raportoitiin viisi (5/55; 9  %). Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen 1338 ja talousveden  välityksellä 790 henkilöä. Ruokamyrkytysten kokonaismäärän lasku pysähtyi  vuonna 2004 ensimmäistä kertaa neljään vuoteen. Ruokamyrkytysten määrä  vuonna 2005 oli 15 % suurempi kuin edellisenä vuonna.

Norovirus oli yleisin elintarvikevälitteisten ruokamyrkytysten aiheuttaja myös  vuonna 2005. Virus oli syynä kuuteentoista (32 %) elintarvikevälitteiseen epidemiaan.  Noroviruksella saastunut raaka-aine aiheutti kaksi epidemiaa. Toisessa  sairastumisen aiheuttivat viruksen saastuttamat ranskalaiset osterit, toisessa  todennäköisesti chileläiset pakastevadelmat. Yleisin syy elintarvikevälitteisiin  norovirusepidemioihin löytyy kuitenkin puutteellisesta käsihygieniasta ja infektoituneen  henkilön osallistumisesta ruuanvalmistukseen. Yli puolessa tapauksista  ruokaa valmistavalla henkilöllä oli itsellään vatsataudin oireita. Norovirus ei aiheuttanut  vuonna 2005 yhtään vesiepidemiaa, vaikka yleensä se on merkittävin  vesivälitteisten epidemioiden aiheuttaja. Campylobacter jejuni aiheutti kaksi (40  %) suurinta vesiepidemiaa, joissa sairastui yhteensä useita satoja henkilöitä.  Syynä ensimmäisessä epidemiassa oli verkostoveden saastuminen huoltotöiden yhteydessä ja toisessa harvinaiseksi epidemian syyksi osoittautuivat vesitorniin  joutuneet oravat. Kampylobakteeri aiheutti myös kaksi keskisuurta  elintarvikevälitteistä  epidemiaa, joissa aiheuttajaelintarvike jäi tuntemattomaksi.

Salmonella aiheutti yhteensä kolme epidemiaa ( S. Enteritidis, S. Typhimurium).  Harvinainen antibiooteille resistentti S. Typhimurium FT 104B – bakteeri aiheutti  laajan epidemian Etelä- ja Länsi Suomessa toukokuussa. Epidemian aiheuttajaksi  varmistui espanjalainen jäävuorisalaatti. Kiinalaisessa ravintolassa ruokailleet  kuusi henkilöä sairastuivat S. Enteritidiksen aiheuttamaan epidemiaan.  Välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi, mutta ravintolassa todettiin huomattavia hygieenisiä puutteita. S. Typhimurium aiheutti keskisuuren epidemian syntymäpäiväjuhlilla.  Ruuat olivat kotona valmistettuja ja kahdella ruokia valmistaneella  henkilöllä todettiin oireeton salmonellatartunta.

Huono käsihygienia ja infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen  oli tärkein yksittäinen tekijä elintarvikevälitteisten epidemioiden synnyssä  15 %). Kahdeksassa norovirusepidemiassa (50 %) ja yhdessä kolmesta salmonellaepidemiassa ruokamyrkytyksen välittäjäksi varmistui infektoitunut  työntekijä. Raportoiduista puutteista ja virheistä neljäsosa liittyi lämpötiloihin, kuten  liian hidas kuuman ruoan jäähdytys, riittämätön ruuan uudelleen kuumennus ja  virheellinen säilytyslämpötila. Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys  seitsemään (10 %) epidemian syntyyn.

Lisää aiheesta