Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2007

Vuonna 2007 kansalliseen ruokamyrkytysrekisteriin tehdyt 32 epidemiaselvitykset luokiteltiin 29 (91 %) elintarvike- ja 3 (9 %) vesivälitteiseksi ruokamyrkytysepidemiaksi. Ruokamyrkytysepidemioiden määrä aleni edelliseen vuoteen verrattuna 30 %. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen noin 610 henkilöä ja talousveden välityksellä hieman yli 10 000 henkilöä. Elintarvikevälitteiset epidemiat olivat kooltaan pieniä tai keskisuuria, yleisimmin (76 %) sairastuneiden määrä oli korkeintaan 20. Ravintolaruokailu oli yleisin raportoitu epidemioitten aiheuttaja (11 epidemiaa, 38 %). Tuoreista kasviksista ja niistä valmistetuista tuotteista mm. alfa-alfa iduista todettiin salmonella ja salaatista kampylobakteeria. Kalastustuotteen (tonnikala) olivat osallisena 4 histamiini-epidemiaan.

Yleisimmät ruokamyrkytysten aiheuttajamikrobit olivat salmonella ja norovirus. Salmonella oli syynä 6 elintarvikevälitteiseen epidemiaan ja osallisena yhteen vesiepidemiaan. Norovirus oli syynä 5 elintarvikevälitteiseen ja osallisena yhteen vesivälitteiseen epidemiaan. Noroviruksen aiheuttamien elintarvikevälitteisten epidemioitten määrä oli alhaisin sitten vuoden 1994. Kaksi suurinta epidemiaa vuonna 2007 olivat talousvesivälitteisiä, joista suurin koettiin Nokialla.

Noroviruksen aiheuttamissa epidemioissa infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 80 % epidemioista. Salmonellaepidemioiden tärkein syy oli saastuneen raaka-aineen käyttö (3/6 epidemiaa; 50 %) ja toiseksi merkittävin syy (17 %) oli infektoituneen työntekijän osallistuminen elintarvikkeiden käsittelyyn.

Kaikista elintarvikevälitteisistä epidemioista saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys 18 % epidemioista. Raportoiduista puutteista ja virheistä useimmat liittyivät lämpötiloihin (32 %). Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 13 % elintarvikevälitteisistä epidemioista. Suurimman vesiepidemian syynä oli kiintoaineksesta puhdistetun jäteveden sekoittuminen talousveteen.

Lisää aiheesta