Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2011

Vuonna 2011 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ruokamyrkytysrekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 52 elintarvike- tai vesivälitteistä ruokamyrky-tysepidemiaa. Suurin osa epidemioista eli 45 kpl (87 %) oli elintarvikevälitteisiä. Vesivälitteisiä epidemioita raportoitiin seitsemän. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen noin 1057 henkilöä ja talousveden välityksellä kaikkiaan noin 95. Ruokamyrkytysepidemioiden määrä vuonna 2011 oli noin 18 % suurempi kuin vuonna 2010.

Yleisin tunnistettu ruokamyrkytysten aiheuttajamikrobi edellisten vuosien tapaan oli norovirus. Virus oli aiheuttajana 17 (38 %) elintarvikevälitteisessä epidemiassa ja neljässä vesiepidemiassa. Aiheuttaja jäi tuntemattomaksi 16 (36 %) elintarvikevälitteisessä ja kahdessa vesiepidemiassa. Yhden vesiepidemian aiheutti veden saastuminen kampylobakteereilla. Vesivälitteiset epidemiat sijoittuivat ajallisesti kesäkaudelle (huhti-elokuu), kun taas elintarvikevälitteisiä epidemioita esiintyi ympäri vuoden.

Kasvikset ja kasvistuotteet olivat yleisin raportoitu epidemioiden välittäjä (10 epidemiaa; 22 %) ja toiseksi yleisin oli liha ja lihavalmisteet (4 epidemiaa; 9 %). Välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia jopa 58 %:ssa epidemioista (26 kpl).

Suurin osa ruokamyrkytysepidemioista oli tavanomaisia välittäjäelintarvikkeiden, raaka-aineiden ja patogeenien suhteen. Mantelitäytteisistä säilykeoliiveista saatu botuliinimyrkytys sairastutti kolme henkilöä, joista yksi kuoli botulismiin. Clostridium botulinum tyyppi B ja sen neurotoksiini todettiin oliiveista PCR- ja hiirimenetelmällä. Useita markkinoilta takaisin vedettyjä samoja oliivisäilykkeitä tutkittiin botuliinin varalta, mutta vain sairastuneiden henkilöiden kotona olleet oliivit olivat positiivisia botuliinin suhteen. Osa oliivisäilykkeistä vuosi ja niiden sisältö oli nähtävissä pilaantuneeksi. Tapauksesta julkaistiin artikkeli Eurosurveillance -lehdessä (Eurosurveillance Rapid communications, Volume 16, Issue 49, 08 December 2011 “Two cases of food-borne botulism in Finland caused by conserved olives, October 2011” http://www.eurosurveillance.org/ViewArticle.aspx?ArticleId=20034).

Eräällä työpaikalla lounasruokailuun osallistuneista 64 % sairastui ruokamyrkytysoireisiin (ripuli, vatsakivut) 9 - 18 tuntia kyseisen ruokailun jälkeen. Analyyttisen epidemiologisen tutkimuksen tulosten perusteella välittäjäelintarvike oli lammaspastrami. Pastramista ja potilaiden ulostenäytteistä löydettiin mikrobiologisissa tutkimuksissa Clostridium perfringens -bakteeria ( cpe +).

Lastentarhan lapset saivat kuparimyrkytyksen mehusta, jota oli kuumennettu vedenkeittimessä. Tutkimuksissa kuparia löytyi keittimessä kuumennetusta mehusta 4,7 mg/kg. Talousveden raja-arvo kuparille on 2,0 mg/l.

Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys kaikkiaan 6 (10 %) epidemian syntyyn. Raportoiduista puutteista ja virheistä 23 % liittyi lämpötiloihin. Liian pitkä elintarvikkeiden säilytysaika vaikutti 16 % epidemioiden syntyyn. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 16 %:iin elintarvikevälitteisistä epidemioista. Kaikissa näissä 16 %:ssa aiheuttajana oli norovirus. 

Ruokamyrkytysepidemioiden tapahtumapaikoiksi raportoitiin useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (25 epidemiaa, 56 %), seuraavaksi koti (8 epidemiaa, 18 %) ja näitä harvemmin henkilöstöravintola tai työpaikka (4 kpl, 9 %), oppilaitos tai päiväkoti (2 kpl, 4 %) tai muu paikka (esim. tapahtumat; 5 kpl, 11 %).