Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2012

Vuonna 2012 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran ruokamyrkytysrekisteriin luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 45 elintarvike- tai vesivälitteistä ruokamyrkytysepidemiaa. Suurin osa epidemioista eli 43 kpl (96 %) oli elintarvikevälitteisiä. Vesivälitteisiä epidemioita raportoitiin kaksi. Elintarvikkeiden välityksellä ilmoitettiin sairastuneen noin 1166 henkilöä ja talousveden välityksellä kaikkiaan noin 245. Ruokamyrkytysepidemioiden määrä vuonna 2012 oli noin 13 % pienempi kuin vuonna 2011.

Yleisin tunnistettu ruokamyrkytysten aiheuttajamikrobi edellisten vuosien tapaan oli norovirus. Virus oli aiheuttajana 12 (28 %) elintarvikevälitteisessä epidemiassa. Sairastuneiden lukumäärältä suurimman elintarvikevälitteisen epidemian aiheuttajana oli Cryptosporidium spp.Toisen talousvesivälitteisistä epidemioista aiheutti caliciviruksiin kuuluva sapovirus ja toisen aiheuttaja jäi tuntemattomaksi. Kasvikset ja kasvistuotteet sekä liha ja lihatuotteet olivat yleisimmät raportoidut elintarvikevälitteisten epidemioiden välittäjät (kummassakin elintarvikeryhmässä 5 epidemiaa; 12 %). Välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia jopa 53 %:ssa epidemioista (23 kpl).

Suurin osa ruokamyrkytysepidemioista oli tavanomaisia välittäjäelintarvikkeiden, raaka-aineiden ja patogeenien suhteen. Cryptosporidium spp -alkueläin aiheutti laajan epidemian, johon sairastui eri paikkakunnilla sijaitsevissa ravintoloissa yhteensä 264 henkilöä. Välittäjäelintarvikkeeksi epäiltiin vahvasti ulkomaista friseesalaattia. Pastöroimattomana nautittu, suoraan maatilalta ostettu lehmän raakamaito aiheutti kolme epidemiaa, joissa kahdessa aiheuttajana oli Campylobacter jejuni ja yhdessä enterohemorraaginen E. coli (EHEC). Listeria monocytogenes aiheutti epidemian eräässä sairaalassa ja samaan listeriakantaan sairastui myös yksittäisiä henkilöitä eri puolilta Suomea. Välittäjäelintarvikkeeksi epäiltiin vahvasti viipaloitua sellaisenaan syötävää lihatuotetta.

Saastuneen raaka-aineen käytöllä oli selvä yhteys kaikkiaan 6 (11 %) epidemian syntyyn. Raportoiduista puutteista ja virheistä 29 % liittyi virheellisiin säilytys- tai käsittelylämpötiloihin. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruuanvalmistukseen ja puutteellinen käsihygienia oli syynä 23 % elintarvikevälitteisistä epidemioista. Nämä olivat kaikki norovirusepidemioita, eli toisin sanoen infektoitunut työntekijä tai henkilö oli syynä 100 %:ssa raportoiduista elintarvikevälitteisistä norovirusepidemioista.

Ruokamyrkytysepidemioiden tapahtumapaikoiksi raportoitiin useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (19 epidemiaa, 44 %), seuraavaksi koti (8 epidemiaa, 19 %) ja näitä harvemmin oppilaitos tai päiväkoti (6 kpl, 14 %), henkilöstöravintola tai työpaikka (5 kpl, 12 %) tai muu paikka (esim. tapahtumat; 4 kpl, 9 %).