Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2014

Vuonna 2014 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rekisteriin elintarvike- ja talousvesivälitteisistä epidemioista luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 42 elintarvike- tai talousvesivälitteistä epidemiaa. Suurin osa epidemioista eli 36 kpl (86 %) oli elintarvikevälitteisiä ja loput kuusi talousvesivälitteisiä epidemioita. Ruokamyrkytysepidemioiden kokonaismäärä oli jotakuinkin sama kuin vuonna 2013. Vuosina 2001–2014 on rekisteröity keskimäärin 46 ruokamyrkytysepidemiaa vuodessa (vaihdellen 32 – 76/vuosi). Elintarvikevälitteisissä epidemioissa ilmoitettiin sairastuneen 702 henkilöä. Talousvesivälitteisissä epidemioissa ilmoitettiin noin 288 henkilön sairastuneen. Kaikkiaan ruokamyrkytysepidemioissa sairastui 990 henkilöä mikä on edellisvuotta enemmän. Vuosina 2001–2014 on ruokamyrkytysepidemioissa sairastunut keskimäärin noin 1960 henkilöä vuodessa (vaihdellen n. 790–9600/vuosi).

Edellisvuosien tapaan yleisin tunnistettu aiheuttajamikrobi oli norovirus, joka aiheutti 8 (22 %) elintarvikevälitteistä epidemiaa ja yhden talousvesivälitteisen epidemian. Raportoiduista epidemioiden aiheuttajista norovirus on ollut selvästi yleisin viimeisten vuosien ajan. Virus ylipäätään aiheutti melkein joka neljännen (24 %) vuoden 2014 raportoiduista ruokamyrkytysepidemioista. Norovirus aiheutti myös vuoden 2014 suurimman epidemian (76 sairastunutta) talousveden välityksellä.

Vuoden aikana Suomessa todettiin myös 12 sairaustapausta jotka liittyivät laajempaan Hepatiitti A -virusepidemiaan. Epidemiassa sairastui yli 1000 henkilöä eri Euroopan maissa. Bakteereista Yersinia pseudotuberculosis aiheutti suurehkon epidemian, jossa sairastui 55 henkilöä raakamaidon välityksellä. Bacillus cereus aiheutti kaksi ja Clostridium perfringens yhden elintarvikevälitteisen epidemian Campylobacter jejuni aiheutti yhden elintarvikevälitteisen ja yhden talousvesivälitteisen epidemian ja oli lisäksi toisena aiheuttajana kahdessa epidemiassa. EHEC aiheutti yhden pienen kaivovesiepidemian. Salmonellan ei raportoitu aiheuttaneen vuonna 2014 yhtään epidemiaa.. Kemiallisista ruokamyrkytyksen aiheuttajista histamiini ja lektiini aiheuttivat kumpikin yhden elintarvikevälitteisen epidemian.

Välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia 69 %:ssa epidemioista (25 kpl), mikä on saman verran kuin vuonna 2013. Toisin kuin vuonna 2013, jolloin lihaa ja lihatuotteita ei raportoitu välittäjäelintarvikkeeksi ainoankaan epidemian kohdalla, vuonna 2014 ne olivat yleisimmin (4 epidemiaa; 11 %) tunnistettu välittäjäelintarvike. Kasvikset ja kasvistuotteet olivat aiempien vuosien tapaan edelleen yleisiä raportoituja elintarvikevälitteisten epidemioiden välittäjiä (3 epidemiaa; 8 %).

Elintarvikevälitteisiin epidemioihin johtaneista puutteista ja virheistä 44 % raportoitiin liittyneen elintarvikkeen liian pitkään säilytykseen tai virheelliseen säilytyslämpötilaan. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruoanvalmistukseen ja saastuneen raaka-aineen käyttö johtivat kumpikin 5 epidemian syntyyn. Elintarvikevälitteisten epidemioiden tapahtumapaikoiksi raportoitiin edellisvuoden tapaan useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (20 epidemiaa, 56 %). Seuraavaksi yleisimmin tapahtumapaikaksi raportoitiin muu paikka esim. kokoontumistila (8 epidemiaa), henkilöstöravintola (4 epidemiaa) ja koti (3 epidemiaa). Näitä harvemmin raportoitiin palvelutalo tai vanhainkoti tai sairaala (1 epidemia). Oppilaitoksiin tai päiväkoteihin ei liittynyt yhtään epidemiaa vuonna 2014.