Ruokamyrkytysepidemiat vuonna 2015

Vuonna 2015 Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran rekisteriin elintarvike- ja talousvesivälitteisistä epidemioista luokiteltiin tehtyjen epidemiaselvitysten perusteella yhteensä 43 elintarvike- tai talousvesivälitteistä epidemiaa. Suurin osa epidemioista eli 40 kpl (93 %) oli elintarvikevälitteisiä ja loput kolme talousvesivälitteisiä epidemioita. Ruokamyrkytysepidemioiden kokonaismäärä oli jotakuinkin sama kuin vuonna 2014. Vuosina 2001–2015 on rekisteröity keskimäärin 46 ruokamyrkytysepidemiaa vuodessa (vaihdellen 32 – 58/vuosi). Elintarvikevälitteisissä epidemioissa ilmoitettiin sairastuneen 667 henkilöä. Talousvesivälitteisissä epidemioissa ilmoitettiin noin 763 henkilön sairastuneen. Kaikkiaan ruokamyrkytysepidemioissa sairastui 1430 henkilöä mikä on edellisvuotta enemmän. Vuosina 2001–2015 on ruokamyrkytysepidemioissa sairastunut keskimäärin noin 1920 henkilöä vuodessa (vaihdellen n. 790–9600/vuosi).

Edellisvuosien tapaan yleisin tunnistettu aiheuttajamikrobi oli norovirus, joka aiheutti 12 (30 %) elintarvikevälitteistä epidemiaa eikä yhtään talousvesivälitteistä epidemiaa. Raportoiduista epidemioiden aiheuttajista norovirus on ollut selvästi yleisin viimeisten vuosien ajan. Virus ylipäätään aiheutti melkein joka neljännen (24 %) vuoden 2014 raportoiduista ruokamyrkytysepidemioista. Norovirus aiheutti myös vuoden 2015 suurimman elintarvikevälitteisen epidemian (131 sairastunutta) ravintolaruokailun välityksellä. Vuoden 2015 suurin epidemia oli talousvesivälitteinen epidemia, jossa aiheuttaja jäi tuntemattomaksi (726 sairastunutta).

Vuoden aikana Suomessa todettiin myös suurehko Salmonella Newport -epidemia, joka liittyi chiasiemenvanukkaisiin ja -smoothieihin. Epidemiassa sairastui 45 henkilöä. Campylobacter jejuni aiheutti 15 henkilön raakamaitoepidemian. Yksi talousvesiepidemia oli myös kampylobakteerin aiheuttama. Clostridium perfringens aiheutti kaksi sekä Bacillus cereus, Listeria monocytogenes, Shigella flexneri, Staphylococcus aureus ja Hepatiitti A virus yhden elintarvikevälitteisen epidemian kukin. Kemiallisia ruokamyrkytyksen aiheuttajia ei raportoitu ollenkaan 2015. Aiheuttaja jäi tuntemattomaksi 19 elintarvikevälitteisessä ja kahdessa talousvesivälitteisessä epidemiassa.

Välittäjäelintarvike jäi tuntemattomaksi tai välittäjäksi epäiltiin useita ruokia 68 %:ssa epidemioista (27 kpl), mikä on saman verran kuin vuonna 2014. Toisena vuonna peräkkäin liha ja lihatuotteet olivat yleisimmin (6 epidemiaa; 15 %) tunnistettu välittäjäelintarvike. Kasvikset ja kasvistuotteet sekä leipomotuotteet olivat seuraaviksi yleisimpiä raportoituja elintarvikevälitteisten epidemioiden välittäjiä (2 epidemiaa; 5 % kukin).

Elintarvikevälitteisten epidemioiden raportoiduista puutteista ja virheistä 37 % liittyi virheellisiin säilytysaikoihin tai lämpötiloihin. Infektoituneen keittiötyöntekijän osallistuminen ruoanvalmistukseen johti 8 epidemian syntyyn ja saastuneen raaka-aineen käyttö 5 epidemian syntyyn. Elintarvikevälitteisten epidemioiden tapahtumapaikoiksi raportoitiin edellisvuoden tapaan useimmiten ravintola, kahvila tai hotelli (23 epidemiaa, 58 %). Seuraavaksi yleisimmin tapahtumapaikaksi raportoitiin muu paikka esim. juhlapaikka (7 epidemiaa), koti (5 epidemiaa), oppilaitos tai päiväkoti (3 epidemiaa) ja henkilöstöravintola (2 epidemiaa). Palvelutaloihin tai vanhainkoteihin tai sairaaloihin ei liittynyt yhtään epidemiaa vuonna 2015.