Clostridium perfringes

Elintarvikevälitteiset epidemiat

 

Kuva: Clostridium perfringens -ruokamyrkytysepidemiat ja epidemioissa sairastuneet sekä epidemioiden välittäjäelintarvikkeet vuodesta 2000 (pdf)

 

2011

Noin 9-18 tunnin kuluttua työpaikkaruokailusta, 64 % (274/427) ruokailleista sairastui. Tyypilliset oireet olivat ripuli ja vatsakipu. Epidemiologisessa selvityksessä aterialla nautittu karitsan pastrami todettiin liittyvän sairastumisiin. Mikrobiologisissa analyyseissä karitsan pastramista osoitettiin Clostridium perfringens (8500000 cgu/g) ja jatkotutkimuksissa C. perfringens tyyppi CPE-geeni. C. perfringens tyyppi CPE-geeni löytyi myös potilaitten ulostenäytteistä.

2010

Clostridium perfringens -bakteerin raportoitiin aiheuttaneen kaksi epidemiaa vuonna 2010. Epidemioista toinen oli keskisuuri. Isoimmassa epidemiassa, helmikuisissa metsästysseuran juhlissa Liedossa sairastui noin puolet osallistujista, 60 henkilöä. Itämisaika oli 8 - 16 tuntia. Sairastuneiden oireet olivat ripuli, vatsakivut ja pahoinvointi. Potilasnäytteitä ei tutkittu. Hirvenpaistissa todettiin erittäin paljon C. perfringens-bakteereita. Eristetyn C. perfringens -kannan genomissa todettiin enterotoksiinigeeni (cpe). Heinäkuussa Liedossa kahdeksan henkilöä sairastui syötyään laivaravintolassa possun rimssuluita. Sairastuneiden oireet alkoivat keskimäärin 14 tunnin kuluttua ruokailusta. Ravintolassa oli elintarvikkeiden säilytysaikojen ja -lämpötilojen suhteen sekä toimintatapojen (ristikontaminaation mahdollisuus) suhteen parantamisen varaa. Elintarvikenäytteitä ei otettu. Potilasnäytteistä todettiin C. perfringens -bakteeri.

2009

Clostridium perfringens -bakteerin raportoitiin aiheuttaneen neljä epidemiaa vuonna 2009. Epidemioista 3 oli keskisuuria.

Isoimmassa epidemiassa, helmikuisissa häissä Kivijärvellä sairastui noin kolmannes  häävieraista, 45 henkilöä. Häävieraista muutamat olivat alkaneet voida pahoin jo parin tunnin  kuluttua ruokailusta.  Potilasnäytteitä ei tutkittu. Satakunta häävierasta vastasi heille  toimitettuun kyselylomakkeeseen ja sen perusteella hirven- ja sianlihasta valmistettu  palapaisti osoittautui todennäköiseksi tartunnanlähteeksi.

Palapaistia oli alettu valmistaa  lauantaisia häitä edeltävänä keskiviikkona. Parina hääjuhlaa edeltävänä päivänä palapaistia jäähdytettiin ja säilytettiin tonkissa vaihdellen kylmäeteisessä, verannalla ulkolämpötilassa  sekä huoneenlämmössä, mistä johtuen haitallisilla mikrobeilla oli ollut suotuisat olosuhteet lisääntyä. Juhlapäivän aamuna palapaistin oli havaittu kuplivan, mutta vastoin havainnon tehneen neuvoa oli palapaisti päätetty tarjoilla juhlavieraille. Palapaistin lihapala todettiin tutkimuksissa pilaantuneeksi ja siinä todettiin erittäin runsas määrä C. perfringens -bakteeria sekä kohonnut Bacillus cereus -bakteereiden määrä.

Huhtikuussa iittiläisessä tilausravintolassa lounasta syöneistä noin 120 henkilöstä 25 sairastui ripuliin ja vatsakipuun. Ruokailijoille tehdyn kyselyn ja kanakastikkeen laboratoriotuloksen perusteella aiheuttajaksi paljastui C. perfringens -bakteeri.

Helsingin kaupungin ympäristökeskus sai samoin huhtikuussa ilmoituksen epäillystä ruokamyrkytysryppäästä lounasruokailuun liittyen. Ravintolassa oli lounastanut noin 100 henkilöä ja heistä viisi oli ilmoittanut toimijalle alkaneensa voida pahoin ja ripuloida noin 12 tuntia ruokailun jälkeen. Potilasnäytteitä ei tutkittu. Elintarvikehuoneistoon tehtiin tarkastus noin viikko tapahtuman jälkeen eikä esimerkiksi omavalvontakirjauksissa tai kylmälaitteiden  lämpötiloissa todettu huomautettavaa. Toimijan pakastamista elintarvikenäytteistä  jauhelihaburritoksen laatu oli huono korkean C. perfringens -bakteeripitoisuuden vuoksi.

Heinäkuussa savonlinnalaisissa häissä yli kolmannes vieraista (30/80) sairastui ripuliin ja vatsakipuun, heidän lisäkseen määrittelemätön joukko poti lievempiä oireita. Juhlaruokailuun osallistuneista haastateltiin 27, joista 16 oli sairastuneita. Kaikissa neljässä tutkitussa potilasnäytteessä todettiin runsaana C. perfringens. Kyselytutkimus ei antanut viitettä  aiheuttajaelintarvikkeesta, mutta vahvin epäily kohdistui juhlaa edeltävänä päivänä kypsennettyyn porsaanfileeseen ja marsalakastikkeeseen, vaikkei erityisiä virheitä kyseisten ruokien valmistamisen, jäähdyttämisen tai tarjoilun suhteen voitu osoittaa.

2007

Clostridium perfringens aiheutti vuonna 2007 kaksi pientä epidemiaa.

Tammikuussa  Himangalla sairastui 10 henkilöä syötyään paikallisesta ravintolasta työpaikalle tuotua noutoruokaa. Naudanlihasuikalekastike oli valmistettu edellisenä päivänä ja se oli kuljetettu tarjoilupaikalle ilman lämpölaukkuja noin 5 kilometrin päästä. Työpaikalla lämmin ruoka tarjoiltiin tavalliselta pöydältä, mutta se oli kuitenkin nautittu välittömästi. Selvityksessä todettiin, että lihakastike oli jäähdytetty liian hitaasti valmistuspaikassa eikä siellä ollut  erillistä jäähdytyskylmiötä. Laboratoriotutkimuksissa lihakastikkeesta todettiin C. perfringens  ja kannasta todettiin myös enterotoksiinigeeni.

Ruokolahden viranomaisten tietoon tuli 6 sairastapausta äitienpäivälounaan jälkeen toukokuussa. Altistuneita oli ollut 150. Terveystarkastajan tekemän tarkastuskäynnin yhteydessä selvisi, että porsaanfileen valmistuksessa ja tarjoilussa oli tapahtunut selviä käsittelyvirheitä. Tyhjiöpakatut noin 2,5 kg:n painoiset porsaanfileet oli paistettu edellisenä päivänä, jäähdytetty huoneenlämmössä ja säilytetty juomakaapissa. Fileitä uudelleen kuumennettaessa ei ollut tehty varmistusmittauksia. Pakastetusta porsaanleikkeestä todettiin runsaasti C. perfringens -bakteereja.

2005

Vuonna 2005 raportoitiin kaksi C. perfringensin aiheuttamaa epidemiaa.

Työpaikalla tarjottu laskiaishernekeitto aiheutti 13 (13/15; 87 %) henkilön sairastumisen vatsatautiin. Keitto oli valmistettu edellisenä iltana kotona, ja se oli jäähtynyt 10 litran kattilassa yön yli huoneenlämmössä. Seuraavana aamuna keitto oli pidetty lämpölevyllä 4 tuntia ennen ruokailua. Jäljelle jääneessä hernekeitossa todettiin C. perfringens.

Toisessa epidemiassa lounaskahvilassa valmistettu kaalipata aiheutti 16 henkilön sairastumisen keskimäärin 13 tunnin kuluttua ruokailusta. Kaalipata oli valmistettu  tarjoilupäivän aamuna ja siirretty lämpöhauteeseen. Osaa padasta oli kuitenkin säilytetty  huoneenlämmössä ja ennen uudelleen tarjolle asettamista sitä oli lämmitetty  mikroaaltouunissa. Lämpötilamittauksia ei ollut tehty. Yksi annos oli valmistamisen jälkeen siirretty suoraan kylmiöön. Näytteeksi otettiin tätä kylmässä kylmässä säilytettyä  erää, josta kuitenkaan ei ruokamyrkytysbakteereita todettu tai niitä oli alle määritysrajan.  Myös muiden tutkittujen elintarvikenäytteiden laatu oli hyvä. Epäilty elintarvike oli hävitetty ruokamyrkytystapausten ilmettyä. Kahdesta tutkitusta potilasnäytteestä toisesta eristettiin C. perfringens.

2004

Vuonna 2004 raportoitiin kaksi Clostridium perfringensin aiheuttamaa epidemiaa. Torilla  kenttäkeittimestä asiakkaan omaan tai myyjän pakkaamaan muoviämpäriin annosteltuna  myyty hernekeitto aiheutti viiden ihmisen sairastumisen. Yksi vanhempi henkilö joutui sairaalaan voimakkaiden oireiden takia. Jäljelle jääneessä hernekeitossa todettiin C. perfringens ja eristetyillä kannoilla todettiin enterotoksiinigeeni, cpe. Toiminnanharjoittajan mukaan hernekeitto oli keitetty edellisenä päivänä ja säilytetty lämpimänä kenttäkeittimessä yön yli. Lämpötilamittauksia ei ollut suoritettu. Koska keittoa oli valmistettu kerralla noin 100 litraa, joka oli kaikki myyty, sairastuneita oli todennäköisesti enemmän kuin todetut viisi tapausta.

Toisessa epidemiassa pitopalvelun järjestämässä hääjuhlaruokailussa sairastui 58  henkilöä (58/ 102; 57 %) keskimäärin 10 tunnin kuluttua ruokailusta. Tutkituista elintarvikenäytteistä porsaanfileestä eristettiin C. perfringens. Eristetyillä kannoilla todettiin  enterotoksiinigeeni, cpe. Porsaanfilee oli valmistettu edellisenä päivänä, jäähdytetty huoneenlämmössä ja säilytetty kylmiössä yön yli. Seuraavana päivänä liha siivutettiin, lämmitettiin ja kuljetettiin lämpimänä juhlapaikalle. Lämpötilamittauksia ei ollut tehty. Muissa ruuissa ei todettu ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereja, mutta osassa ruuista  mikrobiologinen laatu oli huono.

2003

Vuonna 2003 raportoitiin kaksi C. perfringensin aiheuttamaa epidemiaa. Ravintolassa  valmistettu lihapullakeitto kuljetettiin jäähdytettynä palvelutaloon. Lihapullakeittoa syöneistä palvelutalon asukkaista puolet (15/31; 48 %) sairastui keskimäärin 8 tunnin kuluttua  syömisestä pääoireina ripuli ja vatsakivut. Lihapullakeitossa todettiin korkea C. perfringens-pitoisuusja eristetyillä kannoilla todettiin enterotoksiinigeeni, cpe.  Ruokamyrkytykseen johtaneita tekijöitä olivat valmistuskeittiön puutteelliset tilat ja laitteet, minkä vuoksi kuuman ruoan riittävän nopeaa jäähdytystä ei pystytty järjestämään.

Ravintolassa tarjottu liharuoka oli syynä viiden henkilön sairastumiseen toisessa C.  perfringensin aiheuttamassa epidemiassa. Kypsennetystä ja jäähdytetystä lihasta, joka oli eri erää kuin mitä sairastuneet olivat syöneet, todettiin korkea C. perfringens -pitoisuus.

2002

Ainoastaan yksi C. perfringensin aiheuttama epidemia raportoitiin vuonna 2002.  Ristiäisissä tarjotun pitopalvelun valmistaman lihapadan välityksellä sairastui 8 henkilöä  20 altistuneesta. Samasta ryhmästä 10 söi kasvisruokaa ja kukaan heistä ei sairastunut.

Lihapadassa todettiin korkea C. perfringens- pitoisuus ja eristetyillä kannoilla todettiin enterotoksiinigeeni, cpe. Hidasta jäähdytystä, virheellistä säilytyslämpötilaa ja riittämätöntä kuumennusta ennen tarjoilua pidettiin epidemiaan johtaneina tekijöinä.

2001

Vuonna 2001 raportoitiin ainoastaan yksi C. perfringensin aiheuttama epidemia.  Pitopalvelun valmistaman palapaistin välityksellä sairastui noin 20 henkilöä 60  altistuneesta. Ruoassa todettiin korkea C. perfringens -pitoisuus ja kannat tuottivat enterotoksiinia. Lisäksi kyselytutkimuksen tulokset osoittivat merkitsevän yhteyden palapaistin syömisen ja sairastumisten välillä. Hidasta jäähdytystä, riittämätöntä kuumennusta sekä virheellistä säilytys- ja kuljetuslämpötilaa pidettiin epidemiaan johtaneina tekijöinä.

2000

C. perfringens aiheutti seitsemän epidemiaa, joista kaksi oli suurta, yli sadan hengen epidemiaa.

Toisen yli sadan henkilön epidemian välittäjäelintarvikkeeksi osoittautui yläsavolainen perinneruoka ”mykyrokka”, jota tarjottiin hirviseurueelle lokakuussa. Lihat oli keitetty edellisenä päivänä ja sen jälkeen  jäähdytetty ulkona. Poikkeuksellisen lämpimän lokakuun sään vuoksi lihat jäähtyivät liian hitaasti.”Mykyrokassa” todettiin korkea C. perfringens -pitoisuus, eristettyjen  kantojen todettiin tuottavan enterotoksiinia ja niillä todettiin myös enterotoksiinia määräävä geeni. Tämän lisäksi ”mykyrokassa” oli korkea B. cereus - pitoisuus.

Toisessa suuressa epidemiassa sairastui yli puolet ruokailuun osallistuneista lapsista (106/189 altistunutta; 56%) päiväkodin päättäjäisissä hernekeiton välityksellä.

Myös muiden C. perfringens –epidemioiden tutkimusten yhteydessä aiheuttajiksi epäillyistä ruoista todettiin C. perfringens - kasvua. Eristettyjen kantojen todettiin tuottavan enterotoksiinia, mikä vahvistaa oletusta ruokamyrkytyksen aiheuttajasta, vaikka elintarvikkeissa todetut pitoisuudet olivatkin osassa näytteitä pieniä. Kuudessa tutkitussa tapauksessa todettiin kantojen tuottavan enterotoksiinia ja niillä osoitettiin myös enterotoksiinia määräävä geeni.

Vesiepidemiat

Ei todettuja epidemioita 2000-luvulla.

Lisää aiheesta