Kampylobakteeri

Elintarvikevälitteiset epidemiat

Kuva:  Elintarvikevälitteiset kampylobakteerin aiheuttamat epidemiat ja niissä sairastuneet, kotimaiset kampylobakteeritartunnat sekä epidemioiden välittäjäelintarvikkeet 2000-luvulla (pdf)

 

Campylobacter jejuni

2012

Vuoden aikana todettiin kaksi raakamaidon välittämää kampylobakteeri epidemiaa.Tammikuussa todettiin neljän henkilön sairastuneen karjatilalla C. jejuni tartunnasta, heistä kaksi tarvitsi sairaalahoitoa. Karjatilalla nautittiin raakamaitoa päivittäin. Tilalla tuotetusta raakamaidosta ja lypsykoneen suodattimista todettiin Campylobacter jejuni- bakteeri. Kunnan ympäristöterveysviranomaiset kielsivät tilan raakamaidon käytön ilman pastörointia.

Marraskuussa 18 henkilöllä todettiin C. jejuni tartunta, heistä kolme tarvitsi saaraalahoito. Tartunnat liittyivät nautatilaan joka harjoitti raakamaidon suoramyyntiä. Tartunnalle altistuneita todettiin 62. Osa sairastuneista asui tilalla ja osa oli ostanut raakamaitoa tilalta. Tilan raakamaitoa nauttineista, 75 % oli ollut ripulioireita. Sairastumisella ja raakamaidon nauttimisella todettiin olevan selvä yhteys, joskin osa sairastuneista oli voinut saada tartunnan suoraan tilan ympäristöstä. Tilalla tuotetusta raakamaidosta, navettaympäristöstä ja nautojen ulosteesta todettiin Campylobacter jejuni- bakteeri. Todettu bakteeri vastasi PFGE tyypiltään potilailta eristettyä kantaa. TIlan tuottaman maidon käyttö pastöroimattomana kiellettiin.

2010

Kampylobakteerin raportoitiin aiheuttaneen kolme pientä epidemiaa vuonna 2010. Siitä huolimatta, että raporttien mukaan vain yhteensä 13 henkilöä sairastui, jopa neljä (31 %) tarvitsi sairaalahoitoa.

Haapavedellä seitsemälle henkilölle oli ostettu pitseriasta kotiin pitsaa ja salaattia. Heistä viisi sairastui pahoinvointiin, ripuliin ja kuumeeseen. Kolme henkilöä joutui sairaalahoitoon. Ravintolassa ei ollut erillisiä käsittelypisteitä ja -välineitä raa’alle siipikarjan lihalle ja salaatille. Elintarvikkeista ei löytynyt kampylobakteeria, mutta näytteet otettiin vasta potilasnäytteiden valmistuttua, viikko ensimmäisen tarkastuksen jälkeen. Potilasnäytteestä löytyi Campylobacter jejuni, työntekijöistä bakteeria ei todettu

2008

Kampylobakteerin raportoitiin aiheuttaneen kaksi epidemiaa vuonna 2008.  Henkilöstöruokalassa Helsingissä syksyllä todetussa kampylobakteeriepidemiassa  sairastui peräti 68 henkilöä ja se oli koko vuoden ilmoitetuista epidemioista kolmanneksi  suurin. Viranomaisille epäilyn epidemiasta ilmoitti syyskuun puolivälissä työterveyslääkäri, joka kertoi, että saman työpaikan henkilökunnasta ainakin 20 oli sairastunut  korkeakuumeiseen ripuliin ja vatsakipuun. Kuusi henkilöä joutui lopulta sairaalahoitoon.  Potilasnäytteitä otettiin runsaasti ja niistä tutkittiin bakteerit (55 näytettä) sekä virukset (5 näytettä). Löydöksinä todettiin 28 henkilöllä C. jejuni ja yhdellä salmonella.  Keittiöhenkilökunnan ulostenäytteistä ei todettu tautia aiheuttavia bakteereita eikä viruksia eikä keittiön toiminnassa todettu huomautettavaa. Elintarvikenäytteitä tutkittiin runsaasti. Niistä yhden ruokalajin, kalkkunakasviskeiton, hygieeninen laatu todettiin huonoksi, mutta kampylobakteereita ei ruokanäytteissä todettu. Evira tutki arveltujen teurastuspäivämäärien lähipäivinä  teurastamossa todettujen kampylobakteerilöydöksien vastaavuutta epidemiakantoihin. Identtisiä kantoja ei todettu. Myöskään kyselytutkimus ei tuonut selvyyttä  välittäjäelintarvikkeesta.

Syyskuussa Tampereella aviopari oli alkanut oireilla  tyypillisin kampylobakteeri-infektion oirein (ripuli, vatsakipuja ja kuume) noin kolme päivää ravintolaruokailun jälkeen.  Kummallakin todettiin kampylobakteeri  ulostenäytteessä. Paikalliset viranomaiset tekivät tarkastuksen ravintolaan ja havaitsivat käynnillään useita puutteita muun muassa  yleisessä hygieniassa. Tarkastuskäynnillä näytteeksi otetussa pakastetusta ankanrinnasta todettiin myös C. jejuni -bakteeri.

2007

Kampylobakteerin raportoitiin aiheuttaneen kaksi pientä epidemiaa vuonna 2007. Heinäkuussa 7 aikuista sairastui kampylobakterioosiin, jonka lähteeksi epäiltiin  järvenpääläisissä kotijuhlissa tarjoiltua oman kasvimaan salaattia.

Heinä-elokuussa Reisjärvellä sairastui 4 henkilöä Campylobacter jejuni -tartuntaan. Kolme sairastuneista oli käyttänyt saman maitotilan maitoa pastöroimattomana.

2006

Kampylobakteerin raportoitiin aiheuttaneen yhden epidemian vuonna 2006. Lokakuussa sotaharjoituksen maastoruokailun yhteydessä 23 varusmiestä sairastui rajuun  vatsatautiin. Kolmelta potilaalta otetusta kahdesta näytteestä eristettiin Campylobacter jejuni. Maastoharjoituksessa syötiin sotilaskeittäjien kenttäkeittimillä valmistamaa kenttämuonaa. Sotilaskeittäjillä ei ollut vatsataudin oireita harjoituksen aikana eikä sen jälkeen. Harjoituksissa käytetty talousvesi oli varuskunnan vettä. Elintarvikenäytteitä ei ollut enää jäljellä tutkimuksia varten. Ruokalistalla olleet siipikarjanlihavalmisteet olivat kotimaisia ja esikypsytettyjä. Tartunnanlähdettä ei voitu varmistaa.

2005

Kampylobakteeri aiheutti kesällä 2005 kaksi keskisuurta epidemiaa. Kesä-heinäkuun  vaihteessa Tohmajärven kunnan alueella 23 henkilöllä todettiin kampylobakteeri-infektio.  Kymmeneltä potilaalta eristettiin harvinainen hippuraatti-negatiivinen C. jejuni-kanta. Viisi henkilöä oli sairaalahoidossa. Tartunnanlähde jäi tuntemattomaksi.

Pieksämäen seudulla ilmeni heinäkuun aikana normaalia enemmän C. jejuni -infektioita.  Kaikkiaan tapauksia kuukauden aikana oli 14. Sairastuneilla ei ollut yhteistä ruokailutapahtumaa tai – tilaisuutta. Epidemian aiheuttajaksi epäiltiin broileria tai tuoreita kasviksia. Epäiltyjä elintarvikkeita otettiin näytteeksi paikallisesta elintarvikemyymälästä. Näytteistä ei todettu kampylobakteereita. Talousvettä ei epäilty missään vaiheessa tartunnan aiheuttajaksi. Tartunnanlähdettä ei voitu varmistaa.

2002

Kampylobakteerien raportoitiin aiheuttaneen kaksi pientä epidemiaa. Molemmat epidemiat sattuivat kesällä. Viisi henkilöä sairastui syötyään kanasalaattia ravintolassa.  Potilasnäytteistä eristettiin C. jejuni. Epäiltyjä elintarvikkeita ei ollut selvitystä tehtäessä  enää saatavilla. Näyttö elintarvikevälitteisyydestä perustui potilasnäytetuloksiin ja  epidemiologiseen yhteyteen. Salaatin säilytyslämpötilan ilmoitettiin olleen liian korkea.

Toisessa kampylobakteeriepidemiassa sairastuneita tuli tietoon heinä-elokuussa kolmen kunnan alueelta (Pulkkila, Piippola, Pyhäntä). Kuusi henkilöä sai rajuja oireita ja heistä  kolme oli sairaalahoidossa. Kyselytutkimuksen perusteella todettiin, että ainoa  sairastuneita yhdistävä tekijä oli puutarhamansikoiden syönti suoraan pellolta  sairastumista edeltävinä päivinä. Kaikki sairastuneet olivat syöneet eri mansikkamailla  kasvaneita marjoja. Kullakin kunnalla on oma pohjavedenottamonsa ja niiden jakaman  veden osuus mahdollisena tartunnan lähteenä suljettiin tutkimuksissa pois. Mansikkamailla tiedetään esiintyneen runsaasti haittalintuja, jotka voivat olla tartunnan levittäjiä. Selkeää näyttöä  elintarvikevälitteisyydestä ei saatu, mutta selvitystyön tulokset viittasivat kuitenkin mansikoiden välityksellä tapahtuneeseen tartuntaan.

Vesiepidemiat

Kuva: Talousvesivälitteiset kampylobakteeriepidemiat ja niissä sairastuneet sekä kotimaiset kampylobakteeritartunnat 2000-luvulla (pdf)

 

2007

Nokian epidemia oli laajuudessaan poikkeuksellinen. Taudinaiheuttajien valikoima oli runsas sen vuoksi, että vesijohtoverkostoon pääsi kahden päivän aikana noin 400 m 3 eli 400 000 litraa  puhdistettua jätevettä. Sekä potilas- että talousvesinäytteistä todettiin seuraavia  taudinaiheuttajia: Campylobacter jejuni, norovirus (genotyypit GI ja GII), Salmonella  Enteritidis, Clostridium difficile ja rotavirus sekä talousvesiverkoston saostumista Giardia  sp. kystia ja potilaista ja Giardia lamblia. Shigella boydii todettiin vain potilaista.

Alkuvuodesta 2008 KTL, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Nokian kaupunki ja  Tampereen yliopisto tekivät suuren kyselytutkimuksen, jossa kyselylomake lähetettiin yhteensä 3 000 henkilölle Nokialla ja vertailukunnaksi valitulla Kangasalla. Tutkimuksen perusteella tärkeimmät taudinaiheuttajat olivat kampylobakteeri, norovirus ja giardia.

Jyväskylässä havaittiin elokuussa vesilaitoksen vedessä laatuongelmia ja  verkostovesinäytteissä löytyi koliformisia bakteereita, mikä johti keittokehotuksen  antamiseen alueella. Veden jakelualueella tehtiin epidemiologinen kyselytutkimus, johon  vastasi yhteensä noin 1000 henkilöä. Tutkimus ei antanut täyttä varmuutta talousveden osuudesta vatsatautiin,  mutta tulokset viittasivat veden aiheuttaneen jonkin verran lisääntynyttä sairastavuutta. Jyväskylän kaupungin alueella tehtiin bakteriologinen tutkimus neljän potilaan ulostenäytteistä, joista yhdestä eristettiin kampylobakteeri. Ongelman taustalla oli mahdollisesti käynnissä ollut vesitorniremontti tai UV-laitteiston toimintahäiriö.

2005

Vuonna 2005 rekisteröitiin yhteensä viisi talousveden välityksellä levinnyttä epidemiaa  (5/55; 9 %). Niissä sairastui yhteensä noin 790 henkilöä. Raportoiduista vesiepidemioista kaksi oli C. jejunin aiheuttamia (40 %).

Suurimmassa raportoidussa vesiepidemiassa Vihdin Nummelassa epidemiaepäily syntyi lokakuun lopussa, kun terveyskeskukseen hakeutui normaalia enemmän vatsatautipotilaita. Kolmelta henkilöltä eristettiin C. jejuni. Terveyskeskukseen tehtyjen ilmoitusten perusteella  kunnassa sairastui loka-marraskuussa kaikkiaan noin  600 ihmistä vatsatautiin. Tehdyssä kyselytutkimuksessa  selvisi, että sairastuneilla ei ollut yhteistä sairastumista selittävää  tekijää, kuten samaa ruokailupaikkaa tai elintarviketta. Syntyi epäily verkostovesivälitteisestä epidemiasta. Juomavetenä käytetty verkostovesi kehotettiin keittämään ja verkostoveden klooraaminen aloitettiin. Vesitornista otetusta näytteestä löytyi pieni määrä suolistoperäisiä enterokokkeja, mutta ei kampylobakteereja. Vesitornista veden pinnalta löytyi kaksi oravaa, jotka lähetettiin tutkittavaksi. Kun vesitorni tyhjennettiin pesua ja desinfiointia varten, vesitornin pohjalta löytyi useita kuolleita oravia. Oravista  eristettiin C. jejuni.

Potilaista ja oravista eristetyt kampylobakteerikannat olivat samaa serotyyppiä ja tehdyissä genotyyppitutkimuksissa identtiset. Vesitornit korjattiin niin, että oravat tai muut eläimet eivät enää voi  päästä sisäpuolelle.

Toinen suuri kampylobakteeriepidemia sattui Espoossa. Altistuneita alueella asuvia tai  työssäkäyviä henkilöitä oli noin 1000. Kesäkuun lopulla viisi henkilöä sairastui oireina  korkea kuume ja ripuli. Heinäkuun puoleen väliin mennessä sairastuneita oli yhteensä 112 henkilöä. Seitsemältä henkilöltä todettiin C. jejuni.  Alueen raakavesi otetaan kolmesta metsälammesta. Vesilaitoksella vesi saostetaan, selkeytetään, suodatetaan ja kloorataan. Verkostossa oli tehty huolto- ja korjaustöitä, mutta työvaiheissa ei käynyt ilmi,  mikä selittäisi jäte- tai luonnonvesien pääsyn verkostoveteen. Verkostoveden  klooripitoisuudet ovat olleet alhaiset. Vedestä annettiin keittokehotus ja sairastapaukset  vähenivät selvästi viikon kuluttua kehotuksen antamisesta. Epidemiologinen yhteys ei vahvistanut veden merkitsevyyttä epidemian aiheuttajana.

2004

Campylobacter jejuni aiheutti kaksi pientä epidemiaa, joissa sairastui yhteensä yhdeksän  henkilöä. Molemmissa tapauksissa kyseessä oli kaivoveden saastuminen pintavedellä.  Kaivoveden samentumisesta huolimatta vettä oli käytetty talousvetenä. Toisessa  epidemiassa sekä potilaista että kaivovedestä todettiin C. jejuni ja toisessa potilaasta ja läheisen puron vedestä osoitettiin saman serotyypin C. jejuni.

2003

Campylobacter jejunin saastuttama lähdevesi oli syynä kolmen henkilön sairastumiseen vuokramökillä. Potilaista ja lähdevedestä eristettiin C. jejuni.

2001

Campylobacter jejuni aiheutti vuonna 2001  kaksi epidemiaa, elokuussa Kangaslammilla (noin 50 sairastunutta) ja myöhemmin syksyllä Vihdissä (noin 1 000 sairastunutta).

Kangaslammin  epidemiassa osoitettiin kyselytutkimuksen tuloksena, että sairastumisten ja veden juonnin  välillä oli yhteys. C. jejuni eristettiin potilasnäytteistä, mutta ei vesinäytteestä. 

Vihdissä kunnan vesihuoltolaitoksella on kolme pohjavedenottamoa, joista yhden vesi  todettiin C. jejunin saastuttamaksi. Potilasnäytteistä eristetyt C. jejuni -kannat todettiin  genotyypiltään identtisiksi, mutta vedestä eristetyt kannat eivät olleet identtisiä potilaskantojen kanssa. Vaikka kannat poikkesivat toisistaan, viittasivat  selvitystyön tulokset kuitenkin vahvasti talousveden välityksellä levinneeseen epidemiaan.

2000

C. jejuni todettiin Asikkalan epidemian aiheuttajaksi. Sairaalahoitoon joutui 10 potilasta.  C. jejuni eristettiin sekä potilasnäytteistä että kahdesta vesinäytteestä, joista toinen oli kunnallisen pohjavedenottamon ylävesisäiliöstä  otettu näyte ja toinen verkostovesinäyte. Eristetyt bakteerikannat todettiin  identtisiksi. Tutkimuksen mukaan keittämättömän vesijohtoveden juominen oli selvä sairastumisen riskitekijä. Epidemian tutkimuksen tulokset osoittivat näin ollen vahvan yhteyden veden nauttimisen ja sairastumisten välillä.

Lisää aiheesta