Norovirus

Elintarvikevälitteiset epidemiat

 

Kuva: Elintarvikevälitteiset Noroviruksen aiheuttamat epidemiat ja niissä sairastuneet, kotimaiset norovirustartunnat sekä epidemioiden välittäjäelintarvikkeet 2000-luvulla (pdf)

 

2013

Norovirus oli aiheuttajana 13 (30 %) vuoden 2013 elintarvikevälitteisessä epidemiassa.

Touko - kesäkuussa, yli 170 henkilöä sairastui vatsatautiin hotellissa. Sairastumisia ilmeni pidemmän ajan, useassa hotellissa vierailleessa asiakasryhmässä. Elintarvikelähteen ja ihmistenvälisen tartunnan lisäksi, tartunnan lähteeksi epäiltiin juomavettä. Oireet, inkubaatioaika ja taudin kesto viittasivat norovirukseen, mutta potilaista tavanomaisilla PCR menetelmillä tutkitut näytteet olivat negatiivisia niin noroviruksen kuin sapovirusten suhteen. Tarkemmat molekyylibiologiset analyysit osoittivat lopulta taudinaiheuttajaksi epätavallisen genotyypin 1 noroviruksen. Kun tutkimukset uusittiin toukokuussa, saman tyypin norovirus löytyi hotellin vesinäytteistä ja pintapuhtausnäytteistä. Hotellin juomavesi johdettiin omasta porakaivosta ja sitä ei käsitelty ennen käyttöä. Epidemia saatiin hallintaan veden keittomääräyksellä, puhdistamalla ja desinfioimalla hotellin veden käsittelyjärjestelmä, sekä tehostamalla hotellitilojen siivousta uusien tartuntojen estämiseksi. Veden saastumisen aiheuttajaa ja siihen johtanutta syytä ei ole saatu selvitettyä.

2010

Ruokamyrkytysepidemiarekisteriin ilmoitettiin yhteensä 13 elintarvikevälitteistä norovirusepidemiaa; 2 näistä oli suuria, 5 keskisuuria ja 6 pieniä. Kaikkiaan norovirus aiheutti 31 % (13/42) elintarvikevälitteisistä epidemioista ja 54 %:lla ruokamyrkytyksissä sairastuneista oli norovirustartunta. Yleisin osoitettu tai epäilty vaikuttava tekijä noroviruksen aiheuttamissa epidemioissa vuonna 2010 oli infektoitunut työntekijä (9/13, 69 %).

Helmikuussa Helsingissä eräässä ravintolassa oli kaksi pientä erillistä ruokamyrkytysryvästä viikon välein. Epäily kohdistui ostereihin. Toisella kerralla sairastui kaksi (24 osteriannosta myyty) ja toisella kerralla neljä henkilöä (30 osteriannosta myyty). Itämisaika vaihteli 10 ja n. 30 tunnin välillä. Pääoireita oli oksentelu, pahoinvointi ja lihas-/ nivelsärky. Syödyistä osterieristä ei saatu näytteitä. Ensimmäisten potilaiden ulostenäytteissä todettiin norovirus, mutta toisista potilaista ei saatu näytteitä. Seuraava maahantuotava erä ostereita todettiin positiiviseksi norovirusten suhteen.

Helmikuussa Vantaan ympäristökeskukseen tuli työterveyslääkäriltä ruokamyrkytysepäilyilmoitus, joka sittemmin osoittautui vuoden 2010 laajimmaksi ruokamyrkytysepidemiaksi. Henkilöstöravintolassa lounasta syöneistä 30 % (149/500) oli sairastunut keskimäärin 36 tunnin kuluttua ruokailusta. Yleisimmät oireet sairastuneilla olivat ripuli, pahoinvointi, vatsakivut ja oksentelu. Myös kuumetta ja päänsärkyä esiintyi monella. Sairastuneilta tutkittiin kaksi ulostenäytettä, molemmissa todettiin norovirus (GII). Myös kahdelta tutkitulta työntekijältä todettiin norovirus (GII). Osa sairastuneista tuli töihin liian aikaisin, koska joutuivat toistamiseen jäämään kotiin oireiden vuoksi. Elintarvikenäytteissä ei todettu ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita (8 näytettä) eikä norovirusta (7 näytettä), mutta negatiivinen tulos ei täysin poissulje viruksen läsnäoloa näytteessä. Kyselytuloksen perusteella millään ruokalajilla ei todettu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä sairastumiseen. Selvityksen perusteella sairastumisilla näyttäisi kuitenkin olevan yhteyttä ruokailuun.

Helsingissä raportoitiin pakastemarjoihin liittyvä epidemia, jossa henkilöstöravintolan ruokailijoista sairastui noin neljännes (63/n. 250) syötyään jälkiruokaa, johon oli käytetty kotimaisia ja puolalaisia marjoja kuumentamattomina. Yleisimmät oireet oli väsymys, pahoinvointi, vatsakipu ja päänsärky. Myös lihaskipua, oksentelua ja ripulia esiintyi suurella osalla sairastuneita. Itämisaika oli keskimäärin 37 tuntia. Seitsemässä potilasnäytteessä yhdeksästä todettiin norovirus (GI). Yhdessä potilasnäytteessä todettiin norovirus (GII). Kotimaisesta vadelmarouheesta ja tuoremarjapuurosta löytyi norovirus (GI). Puolalaista marjaseosta ei saatu näytteeksi. Ruokailijoille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella tuoremarjapuuro oli tartuntojen lähde.

Lokakuussa Pirkkalan ympäristöterveydenhuolto otti vastaan ilmoituksen epidemiaepäilystä hotelliravintolassa Nokialla. Hotellissa oli 40 henkilön ryhmä osallistunut kaksipäiväisille koulutuspäiville ja heistä 17 (42 %) oli sairastunut. Yleisimpiä oireita olivat vatsakipu, pahoinvointi, ripuli ja oksentelu. Selvityksessä kävi ilmi, että osa työntekijöistä oli ollut sairaana töissä. Kahdelta asiakkaalta tutkittiin ulostenäytteet vasta useamman päivän kuluttua, eikä heillä todettu norovirusta. Keittiöhenkilökunnasta viidestätoista otettiin näytteet ja heistä kolmella todettiin norovirus. Tehty kyselytutkimus ei selventänyt epidemian välittäjäelintarviketta, mutta tapaus-verrokkianalyysin perusteella ensimmäisen päivän päivällistä voidaan epäillä. Elintarvikenäytteitä ei saatu tutkittavaksi.

Yksityishenkilö ilmoitti Lahden kaupungin terveydensuojeluun epäillystä ruokamyrkytysepidemiasta ravintolassa yksityistilaisuutena vietettyjen sukujuhlien jälkeen marraskuussa. Melkein kaikki juhlavieraista (23/26) olivat sairastuneet juhlien jälkeisinä päivinä norovirukselle tavanomaisin oirein. Yksi potilasnäyte oli tutkittu, mutta tulosta ei raportoitu. Kahdeksan työntekijää kymmenestä oli myös sairastunut samoihin aikoihin, heistä yksi ennen yksityistilaisuutta. Tämän yhden työntekijän näyte oli positiivinen noroviruksen suhteen. Kolme myöhemmin otettua näytettä työntekijöistä oli negatiivisia. Elintarvikenäytteissä ei ollut huomautettavaa, mutta viruksia ei tutkittu. Kyselyyn saatiin vain muutama vastaus, joten epidemiologista analyysia ei voitu tehdä.

Marraskuussa Närpiössä reilu puolet (90/175) lounasruokailuun osallistuneista ammattioppilaitoksen oppilaista ja henkilökunnasta sairastui vatsatautiin. Oireet olivat alkaneet keskimäärin puolentoista vuorokauden kuluttua ruokailun jälkeen ja kestäneet keskimäärin puolitoista vuorokautta. Oireisiin kuuluivat pahoinvointi, oksentelu, ripuli ja vatsakivut. Potilasnäytteissä todettiin norovirus (GI). Elintarvikenäytteiden hygieeninen laatu oli hyvä. Mungpavun idut olivat lisäksi negatiivisia noroviruksen suhteen. Vadelmarahkaan kuumentamattomina käytettyjä puolalaisia vadelmia ei saatu näytteeksi. Tukusta saatu näyte myöhemmästä erästä oli negatiivinen. Kyselytutkimusten perusteella vadelmarahka osoitti vahvaa yhteyttä sairastumiseen.

Norovirus sairastutti pikkujoulujuhlijoita Lappeenrannassa joulukuussa. 20 juhlavieraasta sairastui 9 keskimäärin 34 tunnin kuluttua juhlaruokailusta. Pääasiallisimpina oireina olivat väsymys, pahoinvointi, oksentelu, vatsa- ja lihaskivut, mutta puolet sairastuneista poti myös ripulia ja päänsärkyä. Kahvila oli valmistanut ruoan, joka tarjoiltiin erillisissä, työväenyhdistyksen tiloissa yksityistilaisuudessa. Kolme potilasnäytettä tutkittiin ja niissä todettiin norovirus (GI.4). Epidemian selvittämiseksi kaikkien kolmen kahvilan työntekijän ulostenäytteet tutkittiin ja kahdelta heistä todettiin norovirus (GI.4). Yksi kahvilan työntekijä oli ollut sairas jo ennen tätä tilaisuutta. Elintarvikkeita ei ollut jäljellä näytteeksi.

2009

Norovirus oli vuonna 2009 selkeästi yleisin ruokamyrkytysepidemioiden aiheuttaja  sekä epidemioiden että niissä sairastuneiden ihmisten lukumäärän perusteella.  Ruokamyrkytysepidemiarekisteriin ilmoitettiin yhteensä 32 varmistettua elintarvikevälitteistä norovirusepidemiaa; 2 näistä oli suuria, 24 keskisuuria ja 6 pieniä. Kaikkiaan norovirus aiheutti varmistetusti 58 % (32/55) elintarvikevälitteisistä epidemioista ja 84 %:lla (1386/1661)  ruokamyrkytyksissä sairastuneista oli norovirustartunta. Yleisin osoitettu tai epäilty lähde noroviruksen aiheuttamissa epidemioissa vuonna 2009 oli kuumentamaton pakastevadelma (22/32, 69 %).

Tammikuussa kuopiolaisessa koulussa sairastui noin viidennes ruokailleista (77/370).  Potilaiden sekä sairastuneiden keittiötyöntekijöiden näytteissä todettiin norovirus. Elintarvikenäytteissä ei todettu norovirusta. Tehdyssä kyselytutkimuksessa saatiin vakuuttava  näyttö siitä, että lounaalla tarjottu salaatti oli tartunnanvälittäjä.

Helmikuussa Tampereella muistotilaisuuteen osallistuneista sairastui yli puolet (17/30).  Sairastuneet olivat alkaneet oksennella ja ripuloida keskimäärin neljän vuorokauden kuluttua  tilaisuudesta. Kuusi sairastuneista joutui sairaalahoitoon. Kaksi potilasnäytettä tutkittiin ja kummassakin todettiin norovirus. Elintarvikenäytteissä ei havaittu poikkeavaa, mutta viruksia ei tutkittu niistä, eikä vadelmakakkua tutkittu ollenkaan. Vesinäytteessä ei ollut huomautettavaa, mutta viruksia ei tutkittu. Kyselytutkimuksen analysointi ei selvittänyt mahdollista aiheuttajaelintarviketta, mutta tilaisuudessa oli tarjoiltu vadelmatäytekakkua, johon oli käytetty  puolalaisia pakastevadelmia.

Helmikuussa viranomaisten tietoon tuli kaksi muuta pientä norovirusepidemiaa; toinen  Helsingissä ja toinen Vantaalla. Helsingissä kuuden hengen seurue oli nauttinut lounasta  voileipäpaikassa ja noin kahdeksan tunnin kuluttua tästä viisi heistä oli alkanut voida pahoin, oksennella ja ripuloida. Sairastuneilta tutkittiin kaksi ulostenäytettä, molemmissa todettiin norovirus. Tarkemmissa selvityksissä paljastui, että lounasravintolasta oli kyseisenä  päivänä myyty yhteensä yli 200 patonkia, mutta muita ilmoituksia sairastumisista ei saatu. Elintarvikenäytteissä ei todettu ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita, viruksia ei tutkittu.

Vantaalla helmikuisten syntymäpäivien juhlavieraista sairastui kolme neljäsosaa (9/12).  Kolmen sairastuneen näytteissä todettiin norovirus. Juhliin tarjoilut valmistaneen  pitopalvelutoimijan ulostenäyte oli negatiivinen, mutta haastatteluissa kävi ilmi, että ruokien  valmistamista edeltävällä viikolla toimija itse, hänen perheenjäsenensä sekä hoitolapset olivat sairastaneet vatsatautia. Juhlissa tarjotun täytekakun, voileipäkakun ja porotortillojen  valmistukseen käytetyissä raaka-aineissa ei todettu ruokamyrkytysriskiä aiheuttavia  bakteereita. Täytekakun koristeluun oli käytetty kuumentamattomia pakastevadelmia, mutta jäljelle jääneiden marjojen tutkimuksissa virusta ei todettu. Marjojen alkuperämaata ei saatu  selville. Sivutoimista pitopalvelutoimintaa harjoittavalla ei ollut omavalvontasuunnitelmaa eikä hygieniaosaamistodistusta; myöhemmin toimija ilmoittikin lopettaneensa pitopalvelutuotteiden valmistuksen ulkopuolisille tahoille.

Maaliskuussa Helsingin kaupungin ympäristökeskus otti vastaan ilmoituksen epidemiaepäilystä henkilöstöravintolassa. Ravintolassa oli eräänä perjantaina ruokaillut noin  170 henkilöä ja heistä 16 oli viikonlopun aikana sairastunut ripuliin, oksenteluun ja  pahoinvointiin. Oireet olivat kestäneet noin vuorokauden. Tapausta selvitettäessä kävi ilmi, että perjantain salaatit valmistanut työntekijä oli itsekin sairastunut lauantaina, mutta hän ei ollut  syönyt työpaikallaan. Neljältä asiakkaalta tutkittiin ulostenäytteet ja heistä kolmella todettiin norovirus. Keittiöhenkilökunnasta kuudelta otettiin näytteet ja heistä yhdellä todettiin norovirus. Sairastuneen työntekijän epäiltiin saaneen tartunnan aiemmin sairastuneelta lapseltaan. Tehty  kyselytutkimus ei selventänyt epidemian aiheuttajaa. Elintarvikenäytteissä ei todettu  tavallisimpia ruokamyrkytysbakteereita eikä norovirusta.

Lähestulkoon kaikki rippijuhlavieraat (31/35) sairastuivat norovirukselle tyypillisin oirein  Kangasalla maaliskuun puolivälissä. Sekä juhlavieraiden että juhliin tarjottavat valmistaneen  pitopalveluyrittäjäpariskunnan näytteissä todettiin norovirus. Yrittäjämiehellä ei ollut oireita,  mutta pariskunnan lapsi oli sairastunut ennen vanhempiaan.

Vuoden 2009 laajin ruokamyrkytysepidemia koettiin Seinäjoen Nurmossa. Saman keskuskeittiön asiakkaista yli 500 sairastui pahoinvointiin, oksenteluun, ripuliin, kuumeeseen  ja vatsakipuihin maaliskuisen viikonlopun aikana. Kyseisestä keskuskeittiöstä jaetaan  päivittäin ruokaa liki 2000 henkilölle, sillä sieltä toimitetaan ruoat viidelle koululle, neljään päiväkotiin sekä kaupungin työpaikkaruokalaan. Ensimmäisten oireet alkoivat perjantaina  iltapäivällä ja viikonlopun aikana useat sairastuneet olivat hakeutuneet terveyskeskukseen.  Ainakin viidentoista potilaan ulostenäytteestä todettiin norovirus. Epidemian selvittämiseksi  tehtiin kuntaviranomaisten ja THL:n yhteistyönä laaja takautuva kyselytutkimus. Tilastollisesti merkittävä yhteys vatsatautiin sairastumiseen löytyi useammalle ruokalajille, mutta selkeimmin esiin nousivat vadelma-karpalorahka sekä tuoresalaatti. Kahtena päivänä tarjoiltuun rahkaan oli saatujen tietojen mukaan käytetty kuumentamattomia puolalaisia pakastevadelmia, joista  kuitenkaan ei tutkimuksissa todettu norovirusta.

Suomussalmella saman työpaikan työntekijöitä sairastui noroviruksen aiheuttamaan vatsatautiin ilmeisesti syötyään paikallisesta ravintolasta ostamaansa täytekakkua. Kaikki  yhdeksän kakkua syönyttä oireili ja heistä yksi joutui sairaalahoitoon. Viidestä potilasnäytteestä  neljässä todettiin norovirus. Kakun valmistaneen ravintolan työntekijöistä ei tutkittu näytteitä, koska he olivat olleet oireettomia. Kakkua ei ollut jäljellä tutkittavaksi.

Maaliskuun loppupuolella Rovaniemellä kahden eri yksityisjuhlan vieraista arviolta kolmasosa  (77/55) sairastui ruoansulatuskanavaoirein. Tutkitussa potilasnäytteessä todettiin norovirus.  Juhlien sairastapauksia yhdistivät erään kotileipomon kalavoileipäkakut. Asiaa tarkemmin selvitettäessä kävi ilmi, että kakut valmistaneet työntekijät olivat sairastaneet vatsatautia ja  olleet poissa töistä aiemmin samalla viikolla.

Maaliskuun viimeisellä viikolla Kontiolahden viranomaisille ilmoitettiin kaikkien neljänkymmenen syntymäpäiväjuhliin osallistuneen sairastuneen pahoinvointiin, oksenteluun, vatsakipuihin ja ripuliin. Keskimääräinen taudin itämisaika oli vuorokausi. Viideltä sairastuneelta tutkittiin ulostenäytteet ja kahdessa näytteessä todettiin norovirus. Juhlissa  tarjolla olleista leipomosta hankituista kahdesta voileipäkakusta ja täytekakusta ei todettu  ruokamyrkytysbakteereita.

Samoin maaliskuun viimeisellä viikolla Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikkö otti vastaan ilmoituksen epidemiaepäilystä erään työpaikan henkilökunnan yksityistilaisuudessa.  Tilaisuudessa oli tarjoiltu henkilöstöravintolan valmistamaa vadelmakakkua ja kakkua  syöneistä noin 20 henkilöstä ainakin 5 sairastui. Sairastuneiden oireet, taudin itämisaika ja  oireiden kesto olivat tyypillisiä norovirusepidemialle. Viisi potilasnäytettä tutkittiin ja kolmessa niistä todettiin norovirus. Henkilöstöravintolaan tehtiin tarkastus, jolla selvisi, että puolalaisia  pakastevadelmia oli käytetty kakun koristeluun kuumentamattomina vastoin Eviran ohjeistusta. Vadelmakakkunäytteessä norovirusta ei todettu.

Huhtikuun ensimmäisinä päivinä Hangossa sairastui viitisenkymmentä henkilöä kolmessa eri  tilaisuudessa syötyään saman pitopalvelun valmistamia vadelmatäytekakkuja. Altistuneita  arveltiin olleen yhteensä noin kaksisataa. Sairastuneiden oireet viittasivat vahvasti noroviruksen aiheuttamaan suolistotulehdukseen. Viidessä potilasnäytteessä todettiin saman  norovirus. Näytteeksi saatiin tarjolla ollutta kakkua sekä täytekakuissa käytettyjä puolalaisia  pakastevadelmia, joita oli käytetty kakkuihin kuumentamattomina. Elintarvikenäytteissä ei  todettu norovirusta.

Toukokuussa viranomaisten tietoon ilmoitettiin kaikkiaan kuudesta norovirusepidemiasta, joista viidessä pakastevadelmien epäiltiin tai osoitettiin olevan tartunnanlähde. Eniten  sairastuneita oli Forssassa, jossa ravintolan äitienpäivälounaalle, kolmeen eri kattaukseen osallistuneista noin 350 henkilöstä ainakin 65 sairastui. Kaksi sairastuneista joutui  sairaalahoitoon. Viisi potilasnäytettä tutkittiin ja näistä neljässä todettiin norovirus. Tarjolla  olleista ruoista tutkittiin ruokamyrkytystä aiheuttavia bakteereita kielteisin tuloksin, vaikkakin muutaman ruokalajin hygieenisessä laadussa todettiin huomautettavaa tutkimusajankohtana. Lounaalla tarjolla olleiden kakkujen täytteeseen oli käytetty puolalaisia pakastevadelmia  kuumentamattomina, kuitenkaan tutkituista pakastevadelmista ei löytynyt norovirusta. Tehtyyn kyselytutkimukseen vastasi 132 henkilöä, heistä 77 oli sairastunut. Kyselyaineisto analysoitiin THL:ssä ja aineiston perusteella vadelmakakkua syöneillä oli ollut kolminkertainen riski  sairastua verrattuna kakkua syömättömiin.

Kuopiossa vadelmakakkua syöneistä sairastui yli puolet (22/40). Vain kahden sairastuneen näytteet tutkittiin ja ne olivat negatiiviset ruokamyrkytysbakteereiden ja noroviruksen suhteen. Kakkuihin käytetyistä vadelmista voitiin osoittaa norovirus.

Hyrynsalmella toukokuisissa hautajaisissa sairastui 75 % altistuneista (30/45). Kaikki tutkitut  kahdeksan potilasnäytettä olivat noroviruspositiivisia. Tilaisuudessa oli tarjottu vadelmarahkaa; rahkasta tai puolalaisista pakastevadelmista ei tutkimuksissa todettu norovirusta.  Sairastuneille tehtiin kyselytutkimus ja sen perusteella lähes kaikki sairastuneet olivat syöneet vadelmarahkaa.

Pakastemarjoihin liittyvä epidemia raportoitiin myös Kangasalla, jossa kokkilinjan opiskelijoista sairastui yli puolet (11/18) syötyään jälkiruokaa, johon oli käytetty puolalaisia  mansikoita ja bulgarialaisia vadelmia kuumentamattomina. Yksi potilasnäyte tutkittiin ja siinä todettiin norovirus. Ruokailijoille tehdyn kyselytutkimuksen perusteella vaniljakastikkeen kera  tarjotut marjat olivat tartuntojen lähde.

Yksityishenkilö ilmoitti Kainuun ympäristöterveydenhuoltoon epäilystä norovirusepidemiasta yksityisissä ylioppilasjuhlissa toukokuun viimeisenä päivänä. Ilmoittaja oli lukenut lehdestä  uutisen, jossa kerrottiin puolalaisista pakastevadelmista löydetyn norovirusta ja hän oli siksi päättänyt ilmoittaa viranomaisille viikkoa aiemmin tapahtuneesta epidemiasta. Kertomansa mukaan puolet juhlavieraista - 10 henkilöä - olivat sairastuneet juhlien jälkeisenä päivänä norovirukselle tavanomaisin oirein. Potilasnäytteitä ei tutkittu. Juhlissa oli tarjoiltu itse tehtyä  voileipäkakkua sekä pitopalvelusta hankittua vadelmakakkua. Viranomaiset jäljittivät vadelmien alkuperän (Puola) ja toimittivat niitä tutkittavaksi Helsingin yliopistoon; tulokset olivat  negatiivisia, mutta vadelmat olivat samaa erää kuin Kuopiossa toukokuussa raportoidussa epidemiassa positiiviseksi todetut vadelmat.

Toukokuussa Jämsässä osallistujia sairastui seurakuntakeskuksen tiloissa järjestetyn kahden eri muistotilaisuuden jälkeen. Tilaisuudet oli järjestetty viiden päivän välein ja yhteensä niihin oli osallistunut noin 60 henkeä, joista noin 30 oli sairastunut vatsatautioireisiin. Vain yksi potilasnäyte tutkittiin eikä siinä todettu ruokamyrkytysbakteereita eikä viruksia.  Keittiöhenkilökunnasta tutkittiin neljä näytettä ja niissä kaikissa todettiin norovirus. Keittiöön  tehdyssä tarkastuksessa havaittiin, että käytössä olleet desinfektioaineet eivät tehonneet  viruksiin ja siksi sovittiin keittiössä tehtävän perusteellinen klooripesu. Ainoastaan kahta tilaisuuksissa tarjoiltua ruokaa oli jäljellä tutkimuksia varten eikä niissä todettu ruokamyrkytyksiä aiheuttavia bakteereita. Ainakin toisen epidemian epäiltiin levinneen infektoituneen työntekijän välityksellä.

Kesäkuussa viranomaisten tietoon tuli kaksi norovirusepidemiaa, joissa molemmissa tartunnanlähteeksi paljastuivat puolalaiset pakastevadelmat. Oululaisessa ravintolassa  neljännes illallisvieraista (32/120) sairastui syötyään jälkiruoaksi pakastevadelmia, joiden päälle oli sulatuksen jälkeen kaadettu kuumaa sokerilientä. Kolmen sairastuneen  ulostenäytteet tutkittiin ja kahdessa niistä todettiin norovirus. Myös ravintolassa käytetyistä vadelmista todettiin norovirus.

Toisessa epidemiassa enemmistö puolankalaisista retkeläisistä (12/18) sairastui vatsatautiin Keuruulle tehdyn kesäretken jälkeen. Yksi potilaista tarvitsi sairaalahoitoa oireiden  voimakkuuden vuoksi. Retkeläiset olivat yöpyneet hotellissa. Hotellin aamupalalla oli tarjoiltu kypsentämättömiä puolalaisia pakastevadelmia, jotka olivat samaa erää kuin Oulun  sairaustapauksiin liitetyt marjat. Potilasnäytteitä ei tutkittu.

Norovirus sairastutti vieraita hääjuhlassa Sastamalassa heinäkuussa. 102 juhlavieraasta sairastui 52 keskimäärin 38 tunnin kuluttua juhlaruokailusta. Näytteitä tutkittiin juhlavieraiden kotipaikkakunnissa eri puolilla Suomea ja osassa todettiin norovirus. Häävieraille tehdyn  kyselytutkimuksen mukaan sipulin, fetajuuston ja oliivien riskisuhteet olivat korkeimmat. Norovirus tutkittiin pitopalvelun ja hääjuhlapaikan kaivovesinäytteistä sekä tarjolla olleista  sipuleista, mutta sitä ei todettu. Epidemian selvittämiseksi kaikkien 8 pitopalveluyrityksen  työntekijän ulostenäytteet tutkittiin ja yhdeltä heistä todettiin norovirus. Tämä työntekijä oli ollut oireeton eikä ollut itse häätilaisuudessa, mutta hän oli pilkkonut juhlissa tarjoillun sipulin.

Elokuussa kolmella eri paikkakunnilla raportoitiin jälleen pakastevadelmiin liittyviä epidemioita. Työterveyshoitaja ilmoitti Espoon seudun ympäristöterveyteen kolmanneksen (11/30) erään kirkkonummelaisen hotellin henkilökunnasta sairastuneen pari päivää virkistyspäivän jälkeen.  Kahden sairastuneen ulostenäytteet tutkittiin ja niissä kummassakin todettiin norovirus. Virkistyspäivän aikana oli tarjoiltu Saksassa valmistettuja vadelma-kermaleivoksia sekä välipalana puolalaisia pakastevadelmia ja -kirsikoita, joista ei kuitenkaan tutkimuksissa todettu norovirusta. Tutkimuksen mukaan leivosten syönnillä ja sairastumisten välillä oli  tilastollista merkittävyyttä.

Toinen elokuinen epidemia raportoitiin Sastamalasta: tilausravintolassa kokoustamassa olleesta seurueesta puolet (8/16) sairastui vatsatautioireisiin noin vuorokauden kuluttua altistumisesta. Kymmenestä potilasnäytteestä tutkittiin ruokamyrkytysbakteerit, mutta niitä ei todettu. Kahdelta sairastuneelta tutkittiin lisäksi norovirus ja heillä molemmilla todettiin sama norovirusgenotyyppi. Seurueelle oli tarjoiltu pariinkin kertaan vadelmapunaherukkarahkaa, jonka valmistukseen oli käytetty kuumentamattomia puolalaisia pakastevadelmia. Tarkempia tietoja käytettyjen vadelmien erästä ei saatu, eikä niitä saatu tutkittavaksi. Kuitenkin  myöhemmin, syys-lokakuussa Lahden seudulla tapahtuneiden epidemioiden vuoksi saman tuotemerkin vadelmaerä vedettiin pois markkinoilta. Tilaisuuteen osallistuneille tehtiin kysely, mutta aineiston pienuuden takia analyysi ei tuonut varmuutta välittäjäelintarvikkeesta.

Kuopiolaisessa hotellissa elokuun puolivälissä  lauantailounasta syöneiden vieraiden  joukossa puhkesi isohko epidemia;  sairastuneita tuli viranomaisten  tietoon 128, mikä vastasi  yli puolta altistuneista  (231). Potilasnäytteitä  tutkittiin eri puolilla Suomea ja viidestä  potilasnäytteestä varmistettiin norovirus. Yhdeltä oireita poteneelta  hotellin työntekijältä  todettiin myös norovirus, mutta se oli eri genotyyppiä. Tapausta selviteltäessä kävi ilmi, että lounaan jälkiruokana oli tarjoiltu vadelmakiisseliä, johon oli lisätty ulkomaista alkuperää olevia jäisiä pakastevadelmia. Näytteeksi toimitetussa vadelmarouheessa ei todettu norovirusta. Yli kaksisataa altistunutta palautti kyselylomakkeen ja aineisto analysoitiin THL:ssä. Kyselytutkimuksen analyysi viittasi voimakkaasti siihen, että vadelmakiisselin ja kermavaahdon syöminen selitti sairaustapaukset: näiden ruokalajien kohdalla.

Syys- ja lokakuussa THL:lle tehtiin seitsemän erillistä ruokamyrkytysepäilyilmoitusta Päijät-Hämeen alueelta - Padasjoelta, Lahdesta, Nastolasta ja Kärkölästä. Kaikki epidemiat liittyivät puolalaisiin pakastevadelmiin, joita oli käytetty kuumentamattomina jälkiruokarahkassa tai täytekakuissa esimerkiksi päiväkodeissa ja kahviloissa. Altistuneita oli satoja ja sairastuneitakin toistasataa. Tapauksia selviteltiin laajan tutkija- ja viranomaisjoukon yhteistyönä. Sama norovirusgenotyyppi todettiin epidemioihin liittyvistä vadelma- ja potilasnäytteissä. Epidemiaryppääseen kuuluneessa lahtelaisessa päiväkodissa tehdyn kohorttitutkimuksen perusteella vadelmarahkaa syöneillä oli ollut kolminkertainen riski sairastua verrattuna rahkaa syömättömiin.

Lokakuun loppupuolella Helsingin ympäristökeskukseen tuli ilmoitus, että ravintolassa ruokailleesta seitsemän hengen seurueesta kaikki olivat sairastuneet vatsatautiin. Tapausta selviteltäessä kävi ilmi, että ravintolalounaalla oli ruokaillut yhteensä 81 henkilöä, joista 11 oli sairastunut. Kolmelta sairastuneelta tutkittiin ulostenäyte ja löydöksenä oli norovirus. Lounaalla oli tarjoiltu kuumentamattomista vadelmista tehtyä vadelmarahkaa ja siihen käytetyt vadelmat olivat olleet Lahden seudun epidemioiden yhteydessä samasta noroviruspositiiviseksi todetusta erästä.

2008

Ruokamyrkytysepidemiarekisteriin ilmoitettiin yhteensä 11 elintarvikevälitteistä norovirusepidemiaa; 7 näistä oli keskisuuria ja 4 pieniä. Kaikkiaan  norovirus aiheutti varmistetusti 29 % elintarvikevälitteisistä epidemioista ja 31 %:lla  ruokamyrkytyksissä sairastuneista oli norovirustartunta. Yleisin osoitettu tai epäilty virhe  noroviruksen aiheuttamissa epidemioissa vuonna 2008 oli infektoitunut työntekijä.

Maaliskuussa lappeenrantalaisessa ravintolassa sairastui noin kolmasosa  koulutustilaisuuteen osallistuneista henkilöistä (56/155). Potilasnäytteissä todettiin norovirus.  Elintarvikenäytteissä ei todettu ruokamyrkytysbakteereita.  Sairastuneille tehty kyselytutkimus ei selventänyt tartunnanlähdettä.

Huhtikuussa ilmoitettiin kaksi norovirusepidemiaa, joissa molemmissa epäilty tai osoitettu virhe oli infektoitunut työntekijä. Espoossa  ohjelmapalveluyrityksen tilaisuuteen osallistuneesta seurueesta sairastui norovirukselle  tyypillisin oirein 90 % (18/20). Tarjoilupaikalle tehdyllä tarkastuskäynnillä havaittiin isoja puutteita: toimijalla ei ollut esittää omavalvontasuunnitelmaa, keittiön varustetaso oli toimintaan nähden puutteellinen eikä porakaivon veden laatua ollut tutkittu vuosiin. Tapahtumassa tarjoiltuja ruokia ei ollut enää saatavilla laboratoriotutkimuksiin. Tutkituista yhdeksästä ulostenäytteestä seitsemässä todettiin norovirus. Yksi näytteistä oli keittiöhenkilökuntaan kuuluvalta. Asiaa selviteltäessä paljastui, että tämän keittiössä työskennelleen henkilön perheessä oli ollut vatsatautia edeltävällä viikolla ja hän myös alkoi oireilla ensimmäisenä.

Toinen huhtikuinen epidemia raportoitiin Joroisilla, jossa kotona järjestetyille  syntymäpäiville osallistuneista sairastui puolet (9/18). Kahdessa potilasnäytteessä  todettiin norovirus. Elintarvikenäytteitä ei saatu tutkittavaksi. Kyselytutkimuksen mukaan voileipäkakun syöminen kuusinkertaisti sairastumisen riskin, mutta aineiston pienuuden takia tulos on epävarma. Voileipäkakun valmistanut pitopalveluyrityksen työntekijä oli ollut kakun valmistusta edeltävänä päivänä pois töistä vatsataudin takia, mutta hänen ulostenäytteensä oli negatiivinen tutkimushetkellä.

Toukokuussa helsinkiläisessä ravintolassa ruokailleesta 12 hengen ryhmästä sairastui 10 vatsatautioireisiin. Ruokailijat olivat syöneet eri ruokia. Tarkastuksen yhteydessä paljastui, että viisi päivää ennen kyseisen ryhmän ruokailua oli kokki ollut sairas ja että neljä muuta työntekijää oli sairastunut pari päivää myöhemmin. Kokin lapsen päiväkodissa oli ollut iso norovirusepidemia. Yhdessä potilasnäytteessä ja yhdessä henkilökunnan ulostenäytteessä todettiin norovirus.

Espoolaisissa ylioppilasjuhlissa sairastui neljätoista henkilöä, kun juhliin oli kaikkiaan osallistunut noin 50 henkilöä. Tarjoilluista ruoista osa oli valmistettu juhlien järjestäjän kotona ja täyte- ja voileipäkakut toisessa  yksityistaloudessa.  Elintarvikenäytteiksi saatiin kakkujen valmistukseen käytettyjä raaka-aineita, mutta niissä ei todettu ruokamyrkytysriskiä aiheuttavia bakteereita. Norovirus todettiin sekä juhlavieraiden näytteissä että kakut valmistaneen yksityishenkilön ja hänen lapsensa ulostenäytteessä. Kakkujen valmistajan lapsilla ja hänellä itsellään oli ollut edellisellä viikolla ja kakkujen valmistusajankohtana vatsatautia. Ylioppilasjuhlien vatsatautiepidemian syynä oli siis todennäköisesti norovirusinfektioon sairastuneen henkilön osallistuminen tarjoiltavien ruokien valmistukseen sekä puutteellinen käsihygienia.

Norovirus sairastutti vieraita hääjuhlassa Helsingissä elokuussa. 160 juhlavieraasta sairastui 13. Heidän lisäkseen samoihin aikoihin alkoi oireilla kolme ravintolan tarjoilijaa. Häävieraista kolmelta ja ravintolahenkilökunnan kahdelta oireettomalta työntekijältä todettiin norovirus. Sen sijaan kolmelta oireelliselta työntekijältä viruksia ei todettu. Kyselytutkimuksen perusteella kanavartaiden syöminen oli kaksinkertaistanut sairastumisriskin, mutta asiaan ei saatu tilastollista varmuutta, koska aineisto oli pieni.

Marraskuussa Helsingin kaupungin ympäristöterveysyksikkö otti vastaan ilmoituksen epidemiaepäilystä pankin henkilöstöravintolassa. Ravintolassa ruokailee päivittäin noin 1500 henkilöä. Työterveyshoitajan tietoon oli tullut, että parikymmentä  henkilöä oli sairastunut samanaikaisesti yöaikaan ja että he olivat joutuneet jäämään kotiin. Yhdeksän henkilön ulostenäytteistä tutkittiin virukset ja kaikilta todettiin sama norovirus.Viisi heistä oli ravintolan asiakkaita ja neljä keittiöhenkilökuntaan kuuluvaa, joilla oli ollut oireita. Elintarvikenäytteistä tutkittiin kattavasti ruokamyrkytysbakteereita. Epidemiologisen  tutkimuksen mukaan riski sairastua oli ollut viisinkertainen niillä, jotka olivat syöneet kuningatarkiisseliä. Keittiöllä ei ollut enää jäljellä kiisseliä, joten virologiseen tutkimukseen toimitettiin raaka-ainemarjoja, mustikoita ja vadelmia. Marjat oli kuumennettu Eviran ohjeen mukaisesti (2 min. yli 90 astetta) ennen tarjoilua. Marjoista ei todettu virusta.

Lounaisruokailuun henkilöstöravintolassa liittyi myös joulukuussa Kuopiossa esiintynyt epidemia. Työpaikkaruokalan 130 ruokailijasta 60 oli alkanut voida pahoin, ripuloida ja kärsiä vatsakivuista keskimäärin 30 tunnin kuluttua ruokailusta. Potilasnäytteitä ei tutkittu, mutta kahden keittiötyöntekijän ulostenäytteessä todettiin norovirus. Lounaalla tarjoilluista ruoista tutkittiin ruokamyrkytysbakteerit ja norovirus. Kyselylomakkeiden analyysissä lounaalla syöty salaatti nousi esiin ainoana tilastollisesti merkittävänä riskitekijänä.

Joulukuun puolivälissä kangasalalaisessa kahvilassa ilmeni pieni norovirusepidemia. Kahvia ja mango-tuorejuustokakkua nauttineesta 7 hengen seurueesta 5 oli saanut norovirukselle tyypillisiä oireita. Yhdestä potilasnäytteestä tehtiin bakteriologinen tutkimus eikä näytteestä todettu taudinaiheuttajia. Virustutkimusta ei tehty. Kakuntekijän kotiväellä ja hänellä itsellään oli ollut vatsatautia muutamia päiviä aikaisemmin ja häneltä todettiinkin norovirus. Tuorejuustokakun mikrobiologisessa tutkimuksessa ei tehty merkittäviä bakteerilöydöksiä. Viruksia ei tutkittu.

Niin ikään joulukuussa raportoitiin keskisuuresta norovirusepidemiasta Espoossa. Kaksipäiväiseen kokoukseen osallistuneista 126 henkilöstä 52 ilmoitettiin saaneen  vatsatautioireita. Suurin osa kokoukseen osallistuneista oli majoittunut yhden yön hotellissa ja nauttinut siellä aamiaisen, mutta muutoin ruokailu- ja kahvitarjoilua oli  järjestetty kokouspaikalla koulutuskeskuksessa. Kaikissa viidessä virusten varalta  tutkituissa potilasnäytteessä todettiin norovirus. Henkilökunnassa ei ollut sairastuneita eikä heistä otettu näytteitä. Elintarvikenäytteissä ei todettu ruokamyrkytystä aiheuttavia  bakteereita. Myöskään kyselytutkimuksen perusteella mahdolliseksi tartunnanlähteeksi   paljastuneen jälkiruoan raaka-aineina käytetyissä pakastetuissa karhunvadelmissa ei todettu norovirusta. Marjat oli kuumennettu ennen käyttöä. Epidemiologinen tutkimus viittasi selkeästi elintarvikeyhteyteen, mutta sen perusteella ei voitu määritellä vain yhtä ruokalajia, joka olisi voinut aiheuttaa epidemian.

Neljännen joulukuisen norovirusepidemian tapahtumapaikkana oli helsinkiläinen tilausravintola: enemmistö (9/11) ravintolassa illallistaneesta seurueesta oli saanut norovirustartunnalle tavanomaisia oireita 15-41 tunnin kuluttua ruokailusta. Tilaisuudessa oli tarjoiltu viiden ruokalajin menu ja osa tarjoilluista elintarvikkeista oli ravintolan Ranskasta itse maahantuomia. Tarjolla oli mm. marinoituja kampasimpukoita ja ostereita. Yhdellä sairastuneesta todettiin norovirus. Ravintolan henkilökunnan näytteissä ei todettu taudinaiheuttajia. Tutkituissa elintarvikenäytteissä ei havaittu tavallisempia ruokamyrkytyksiä aiheuttavia mikrobeja, mutta kahden elintarvikkeen hygieeninen laatu arvosteltiin välttäväksi. Viruksia ei tutkittu.

2007

Norovirusepidemioista 5 oli elintarvikevälitteisiä. Kaikkiaan norovirus aiheutti 16 % epidemioista, mikä on vähemmän kuin aiempina vuosina. Elintarvikevälitteisistä viidestä noroepidemiasta neljässä epidemian syyksi selvisi tai epäiltiin infektoitunutta työntekijää.  Kaikki elintarvikevälitteiset norovirusepidemiat olivat keskisuuria (sairastuneita 17-63).

Helsingin kaupungin Ympäristökeskuksen tietoon tuli helmikuussa useampi ilmoitus samassa ravintolassa ruokailleista ryhmistä, joissa oli sairastapauksia. Sairastuneita ilmoitettiin lopulta olevan 24 ja yksi heistä oli joutunut sairaalahoitoon. Kyselytutkimuksen perusteella ei saatu varmuutta epidemian aiheuttajasta, mutta ravintolan kahden työntekijän näytteistä todettiin samaa genotyyppiä oleva norovirus kuin sairastuneilla. Selvityksen yhteydessä ravintolaan tehtiin tarkastus, jossa havaittiin puutteita omavalvonnassa ja työskentelyhygieniassa.

Helmikuussa Vihdissä liki puolet häävieraista (50/102) sairastui norovirukselle tyypillisin oirein keskimäärin puolentoista vuorokauden kuluttua juhlaruokailusta. Ruoat juhliin oli toimittanut pitopalveluyritys lukuun ottamatta hääkakkuja, jotka oli valmistanut  yksityishenkilö. Norovirus todettiin kolmella juhlavieraalla. Kyselytutkimuksen perusteella  kermatäytekakun syöminen oli kolminkertaistanut sairastumisriskin.

Porvoolaisessa koulussa sairastui helmikuussa kahtena peräkkäisenä päivänä noin  puolet lounasruokailuun osallistuneista. Norovirus todettiin kaikissa viidessä potilasnäytteessä. Kyselytutkimus ei selventänyt  tartunnanlähdettä, mutta todennäköisesti oireettomat tai lieväoireiset lounasruokailijat  levittivät tartuntaa joko välillisesti esimerkiksi ruokailuvälineissä tai pisaratartuntana.

Helmikuun puolivälissä oululaisessa hoitokodissa järjestettyyn muistotilaisuuteen osallistuneista sairastui 72 % (21/29). Muistotilaisuudessa tarjottujen voileipä- ja vadelmatäytekakut valmistaneen leipomon viidestä työntekijästä kaikilla oli ollut vatsatautia, osalla jo ennen muistotilaisuutta. Elintarvikenäytteitä ei tutkittu. Hoitokodin kahdelta  työntekijältä todettiin norovirus ja hoitokodissa epidemia levisi lopulta kaikkiin asukkaisiin  (yhteensä 29 asukasta).

Tampereella järjestetyn monipäiväisen tapahtuman yhteydessä puhkesi maaliskuussa epidemia, joka oli elintarvikeperäisistä norovirusepidemioista laajin vuonna 2007. Sairastuneita oli noin 60, kutakuinkin puolet tapahtumaan osallistuneista. Kolmelta sairastuneelta tutkittiin ulostenäyte ja kaikilla todettiin norovirus. Tutkimus ei tuonut varmuutta tartunnanlähteestä. Tapausta selviteltäessä paljastui, että hotellin keittiön työntekijöistä kaksi oli sairastanut vatsataudin edeltävänä viikonloppuna.

2006

Norovirusepidemioista 12 oli elintarvikevälitteisiä. Yleisin noroviruksen välittäjäelintarvike vuonna 2006 oli tuoreet kasvikset.

Suurin raportoitu epidemia vuonna 2006 oli myös kasvisvälitteinen norovirusepidemia. Epidemiassa sairastui kaikkiaan yli 400 henkilöä yhden vihannesten käsittelijän toimittamien salaattien välityksellä Tampereella ja Valkeakoskella. Potilasnäytteistä todettiin norovirus. Kaikkiin ravintoloihin oli toimitettu vihanneksia samasta vihannesten käsittelylaitoksesta. Vihannekset olivat sekä ulkomaista että kotimaista alkuperää. Kyselytutkimuksessa todettiin epidemiologinen yhteys useiden lounaalla tarjottujen tuoreiden salaattivihannesten ja sairastumisten välillä. Vihannestenkäsittelylaitoksessa tehdyssä tarkastuksessa ei ollut huomautettavaa. Henkilökunnalla ei ollut todettu vatsataudin oireita.Virusta ei pystytty osoittamaan käsittelylaitoksesta otetuista elintarvike-, vesi-, tai pintapuhtausnäytteistä. Todennäköisesti kyseessä on ollut  noroviruksella saastunut vihanneserä, joka on kontaminoinut päivän aikana myös muita  käsiteltyjä eriä.

Neljässä (4/12, 30 %) norovirusepidemiassa syyksi epäiltiin tai voitiin osoittaa ruoan  saastuminen infektoituneen keittiötyöntekijän välityksellä. Kooltaan nämä epidemiat olivat  pieniä tai keskisuuria. Suurimmassa, infektoituneen työntekijän välityksellä aiheutuneessa  epidemiassa toukokuussa Vantaalla muistotilaisuuden ruokailuun osallistuneista  sairastui 51 henkilöä 62 altistuneesta (82 %). Tilaisuuden ruokailun järjesti pitopalvelu. Viidestä tutkitusta ulostenäytteestä eristettiin norovirus. Pitopalvelun toinen  työntekijä sairastui samana päivänä kun ruoka tarjoiltiin, toinen työntekijä neljän päivän  kuluttua. Häneltä myös eristettiin norovirus. Tehdyssä tutkimuksessa todettiin  kohonnut riski sairastumisen ja vihersalaatin syömisen välillä. Salaatin  alkuperämaaksi jäljitettiin joko Hollanti tai Espanja.

Toukokuun kahden ensimmäisen viikon aikana raportoitiin Tampereen alueella viidessä  eri yrityksessä rajuun oksennus- ja ripulitautiin sairastuneista henkilöistä. Kaikkiaan  sairastuneita oli 37. Yhteistä oli, että kaikkien yritysten kahvitilaisuuksissa oli ollut tarjolla  saman leipomo- konditorian kakkuja (mansikka-, mustikkavadelma-, kinuski- tai  suklaakakku). Kakkuihin käytetyt marjat olivat tuoreita ja ulkomaista alkuperää (Saksa,  Belgia, Chile). Konditoriassa oli kahdella työntekijällä ollut vatsataudin oireita. Sairastunut  työntekijä oli osallistunut kakkujen valmistukseen laittamalla mm. mansikoita kakkujen  päälle ja pakkaamalla kakut. Sairastuneilta henkilöiltä eristettiin ulostenäytteestä norovirus. Sama tyyppi eristettiin myös konditorian toiselta sairastuneelta työntekijältä. Elintarvike- ja vesinäytteistä ei eristetty norovirusta. Konditorian pöytien pintapuhtausnäytteestä eristettiin norovirus. Tutkimuksen perusteella mustikka-vadelmakakun tai kinuskikakun syöminen oli lisännyt sairastumisen riskiä. Konditorian pinnat  puhdistettiin ja desinfioitiin perusteellisesti ja kakkujen valmistaminen ja viimeistely siirrettiin konditoriasta leipomoon.

Kaksi muutakin norovirusepidemiaa levisi infektoituneen elintarviketyöntekijän välityksellä. Välittäjäelintarvikkeeksi molemmissa epäiltiin salaattia. Elokuussa 14 henkilöä sairastui syötyään henkilöstöravintolan lounasaterioita Imatralla.  Selvityksessä kävi ilmi, että henkilö, joka oli valmistanut salaattia lounaalle, oli edellisenä viikonloppuna sairastunut vatsatautiin. Tartunnan hän oli  todennäköisesti saanut lapseltaan, joka oli ollut aikaisemmin sairaana. Kolmelta ruokailijalta ja kahdelta elintarviketyöntekijältä todettiin norovirus. Toinen elintarviketyöntekijä oli ollut oireeton. Tutkittujen elintarvikenäytteiden (pakastettuja omavalvontanäytteitä)  mikrobiologinen laatu oli hyvä, viruksia ei tutkittu. Mikään yksittäinen ruoka ei osoittautunut tilastollisesti merkittäväksi  epidemian aiheuttajaksi.

Oululaisessa ravintolassa juhlatilaisuuteen osallistuneesta 120 henkilöstä sairastui  vatsatautiin 33 (28 %) lokakuussa. Potilasnäytteistä eristettiin norovirus. Elintarviketyöntekijöiden näytteistä tutkittiin vain salmonella. Haastattelussa kävi  kuitenkin ilmi, että keittiöhenkilökunnalla oli ollut vatsatautia viikon kuluessa. Osasta tarjolla olleista ruuista saatiin näytteitä tutkimuksia varten. Elintarvikenäytteiden mikrobiologinen laatu oli hyvä, viruksia ei tutkittu.Tutkimuksessa rapusalaatin syömisen ja sairastumisen välillä todettiin tilastollisesti merkitsevä yhteys.

Puolessa norovirusepidemioista elintarvike tai syy elintarvikkeen saastumiseen viruksella  jäi tuntemattomaksi. Näissä epidemioissa sairastui noin 260 henkilöä. Kuopiossa  sairastui helmikuussa 14 henkilöä parin vuorokauden kuluessa kokouskahvituksesta vatsatautioireisiin. Vatsataudin aiheuttajaksi epäiltiin kokouksessa tarjoiltua juustoleipää. Paikkakunnalla oli esiintynyt ajankohtaan tyypillistä vatsatautia (talvioksennustauti). Tarjolla olleista elintarvikkeista ei saatu näytteitä, mutta samasta erästä tutkitun leipäjuuston hygieeninen laatu oli huono. Leipäjuuston käsittelyssä todettiin puutteita. Keittiö oli  pakastanut juustoleipää ja säilyttänyt sitä 2 kk yli parasta ennen päiväyksen. Lisäksi  sulatusaika kylmävitriinissä (+3 °C) oli pitkä (perjantaista maanantaihin).  Keittiöhenkilökunnalla ei ollut esiintynyt vatsatautia. Kahdesta sairastuneesta eristettiin  norovirus. Tehdyssä analyyttisessä epidemiologisessa tutkimuksessa leipäjuuston (ja lakkahillon) syömisen ja sairastumisen välillä oli lähes merkitsevä yhteys.

Suurimmassa epidemiassa maaliskuussa Suonenjoella sata koululaista 250  altistuneesta sairastui kahden vuorokauden kuluttua syötyään tarjolla olleita kananugetteja. Nuggetit olivat jääneet edellisestä ruokailusta, ne oli uudelleen lämmitetty ja tarjolla  varsinaisen pääruoan ohella. Tehdyn haastattelun perusteella vain ne oppilaat ja opettajat  sairastuivat, jotka söivät nuggetteja. Varsinaista pääruokaa oli tarjolla myös muissa  kouluissa, mutta sitä syöneet eivät sairastuneet. Yhdestä potilasnäytteestä eristettiin  norovirus, elintarvikkeita ei tutkittu. Kananuggetien saastuminen noroviruksella tai  elintarviketyöntekijöiden osuus jäi tapauksessa selvittämättä.

Huhtikuussa Kuopiossa hääjuhliin osallistuneesta 35 henkilöstä 30 sairastui vatsatautiin noin vuorokauden kuluttua ruokailusta. Ruuan valmisti kylpylähotellin ravintola. Elintarvikenäytteitä ei ollut enää jäljellä tutkittavaksi. Yhdeltä sairastuneelta eristettiin norovirus. Keittiön tarkastuksessa ei todettu huomautettavaa, henkilökunnalla ei ollut vatsataudin oireita. Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selkeää  taudinaiheuttajaelintarviketta.

2005

Norovirus aiheutti 16 elintarvikevälitteistä epidemiaa, mutta poikkeuksellisesti ei yhtään vesivälitteistä epidemiaa. Neljätoista epidemiaa (88 %) oli kooltaan keskisuuria. Yksi  epidemia oli suuri, sairastuneita oli 105 henkilöä ja yksi epidemia pieni, sairastuneita 9  henkilöä.

Yhteensä kahdeksassa norovirusepidemiassa syynä epäiltiin tai voitiin osoittaa ruoan  saastuminen infektoituneen keittiötyöntekijän välityksellä. Suurimmassa epidemiassa  hääjuhliin osallistuneesta 234 henkilöstä 105 (45 %) sairastui vatsatautiin tammikuussa.  Oireina oli pahoinvointia, vatsakipua, ripulia, oksentelua ja kuumetta. Itämisaika oli  keskimäärin 40 tuntia. Hääjuhlien tarjoilu valmistettiin kahdessa yksityiskodissa.  Tartunnan aiheuttajaksi todettiin tarjolla ollut täytekakku. Kakuntekijän perheessä oli  vatsatautia ja kakuntekijä itse sairastui muutama tunti sen jälkeen, kun hän oli saanut  kakut valmiiksi. Hääkakkua vietiin kahden  päivän kuluttua tarjolle myös työpaikalle, jossa 25:stä kakkua syöneestä sairastui 20  henkilöä. Viideltä häävieraalta, kakuntekijältä ja yhdeltä tarjoiluun osallistuneelta henkilöltä eristettiin norovirus. Elintarvikkeista ei tutkittu viruksia. Tehdyssä tutkimuksessa täytekakun syömisen ja sairastumisen välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys.

Kaksi muutakin norovirusepidemiaa levisi täytekakun välityksellä. Kesäkuussa 15 henkilöä 17:stä sairastui syötyään kotona valmistettua täytekakkua. Sairastuneilta kolmelta  henkilöltä eristettiin norovirus. Kakunvalmistajan mies oli vieraillut talossa,  jossa oli ollut vatsatautia. Täytekakku oli todennäköinen epidemian aiheuttaja.

Joulujuhlaruokailuun osallistuneesta 30 henkilöstä 25 sairastui noin vuorokauden kuluttua  vatsatautiin. Kaksi henkilöä, joille vietiin juhlista kakkua, sairastuivat myös. Kakut  valmistettiin juhlaa edeltävänä päivänä kahden eri henkilön kotona. Kumpikaan  kakunvalmistaja ei ollut itse sairastanut vatsatautia. Kolmesta tutkitusta  potilasnäytteestä kahdesta eristettiin norovirus. Kakusta otettiin näyte, josta tutkittiin  tavanomaiset ruokamyrkytyspatogeenit, mutta ei viruksia.

Kahdessa norovirusepidemiassa syynä oli todennäköisesti saastunut raaka-aine (pakastevadelmat ja osterit). Asikkalassa 42 henkilöä 61:stä (69 %) sairastui ravintolassa järjestetyn yksityistilaisuuden jälkeen. Tutkituilta seitsemältä henkilöltä eristettiin ulostenäytteestä norovirus. Näytteeksi otetuista vesi- tai elintarvikenäytteistä ei eristetty virusta ja elintarvikkeiden hygieeninen laatu oli hyvä. Tarjolla oli myös chileläisiä pakastevadelmia, jotka tarjoiltiin kuumentamatta.

Ranskalaiset osterit aiheuttivat epidemian ravintolassa ruokailleille joulukuussa Helsingissä. Sairastumisia tuli viranomaisten tietoon yhteensä 13, neljästä eri ravintolasta. Kaikki sairastuneet olivat syöneet ostereita. Sairastumisen aiheuttanut osterierä oli 897  kpl, joten sairastuneita on todennäköisesti ollut huomattavasti enemmän. Ostereiden maahantuoja toimi aktiivisesti tuotteiden saamiseksi pois markkinoilta ja  toimitti erän ostereita virustutkimuksiin. Tutkittavat osterit eivät kuitenkaan olleet samaa erää, eikä niistä todettu norovirusta. Samaa erää ei ollut enää jäljellä tutkimuksiin  myöskään ravintoloissa.

Hämeenlinnassa norovirus aiheutti hääjuhlassa ainakin 18 henkilön sairastumisen heinäkuussa. Osallistujia oli kaikkiaan 119, ja näistä 65 ulkomaalaista, joita ei tavoitettu  enää epidemian aikaan. Hääkakku oli hankittu paikallisesta leipomosta, muut ruuat  valmisti juhlapaikkana toiminut ravintola. Ravintolaan tehdyssä tarkastuksessa todettiin puutteita mm. lämpötilojen seurannassa, kylmätilojen lämpötiloissa sekä puutteita  käsienpesupaikoissa ja keittiöhenkilökunnan käsihygieniassa. Osa tutkituista elintarvike- ja pintapuhtausnäytteistä oli laadultaan välttäviä tai huonoja. Potilasnäytteistä eristettiin  norovirus. Elintarviketyöntekijöiden näytteistä norovirusta ei todettu. Jälkiruokana tarjoiltiin hollantilaista vadelmaa ja mansikkaa, joiden ulkoinen laatu oli ollut osittain niin huono, että ne oli jouduttu heittämään pois. Tarjolla olleita marjoja ei enää ollut jäljellä tutkimuksia  varten. Toisaalta vain puolet sairastuneista oli syönyt marjajälkiruokaa. Tehdyssä  epidemiologisessa tutkimuksessa mikään yksittäinen ruoka ei osoittautunut tilastollisesti  merkittäväksi epidemian aiheuttajaksi. Vaikka epidemian aiheuttanut elintarvike jäi  tuntemattomaksi, epidemia liittyi selkeästi kyseiseen hääjuhlaruokailuun.

Espoossa tammikuussa työpaikkaruokailuun osallistuneesta 133 henkilöstä lähes puolet sairastui rajuin oirein. Sekä kahdelta elintarviketyöntekijältä että kahdelta potilaalta eristettiin norovirus, mutta elintarvikenäytteistä virusta ei osoitettu. Ravintolan kokki oli ollut vatsataudin takia  sairaslomalla kaksi päivää aikaisemmin. Tehdyn tutkimuksen perusteella  ruokamyrkytyksen mahdollinen välittäjäelintarvike oli tarjolla ollut jäävuorisalaatti.

Pitopalvelun valmistama ruoka aiheutti useiden vierailijaryhmien sairastumisen maaliskuussa. Oireita saaneita ruokailijoita oli viidestä eri ryhmästä perjantain ja sunnuntain välillä yhteensä 86 henkilöä. Yrittäjäperheen isoäiti ja nuorin lapsi oli sairastunut perjantaina ja yrityksen muuta henkilökuntaa sairastui sunnuntaiyönä. Sekä ruokailijoista että elintarviketyöntekijöistä eristettiin norovirus. Tehdyssä  tutkimuksessa mikään yksittäinen elintarvike ei ollut tilastollisesti merkittävä tartunnan aiheuttaja.

Kesälahdella vanhain- ja päiväkodissa sairastui yhteensä 42 henkilöä vatsatautiin elokuussa. Keskuskeittiön henkilökunta oli ammattitaitoista, kaikki olivat suorittaneet hygieniapassin ja omavalvontaa oli tehty hyvin. Keittiöhenkilökunnassa oli kuitenkin  esiintynyt vatsatautia edeltävän viikon aikana ja epidemian puhjetessa keittiössä  työskenteli yksi vatsatautioireinen henkilö. Virustutkimuksissa kolmelta potilaalta ja yhdeltä  elintarviketyöntekijältä eristettiin norovirus.

Marraskuussa Tampereella koulutustilaisuuteen osallistuneesta 46 henkilöstä 31 ilmeni vatsatautia kahden vuorokauden sisällä. Tilaisuuden ruokailun valmistaneen yrittäjän  lapset, äiti sekä aviomies olivat sairastaneet vatsatautia edellisen ja kyseisen viikon aikana. Sairastuneilta sekä yrittäjältä eristettiin norovirus. Tehdyssä  epidemiologisessa tutkimuksessa mikään elintarvike ei osoittautunut merkitseväksi epidemian aiheuttajaksi.

Joulukuussa opettajien pikkujouluihin osallistuneista 70 henkilöstä 37 sairastui vuorokauden kuluttua vatsatautiin. Ruuan valmistaneen lounaskahvilan omistajan lapset olivat sairastaneet vatsatautia samalla viikolla. Omistajapari oli itse sairastanut kaksi päivää aikaisemmin ja olivat olleet töissä heti seuraavana päivänä. Myöhemmin ilmeni, että myös kahvilassa lounaalla käyneitä oli sairastunut ainakin 14 henkilöä. Altistuneita oli kaikkiaan yli 200 henkilöä. Neljältä sairastuneelta ruokailijalta sekä yhdeltä elintarviketyöntekijältä eristettiin norovirus.

Neljässä muussa ravintolaruokailuun liittyvässä norovirusepidemiassa elintarvike tai syy elintarvikkeen saastumiseen viruksella jäi tuntemattomaksi. Näissä epidemioissa sairastui yhteensä 66 henkilöä, yksi oli sairaalahoidossa.

2004

Norovirus aiheutti seitsemän elintarvikevälitteistä epidemiaa. Niissä ilmoitettiin sairastuneen 421 henkilöä, mikä on 42 % kaikista elintarvikkeiden välityksellä  sairastuneista. Viisi epidemiaa (71 %) oli keskisuuria tai suuria sairastuneiden määrän  vaihdellessa 36–150. Kahdessa epidemiassa sairastui alle 10 henkilöä.

Suurimmassa norovirusepidemiassa sairastui ainakin 150 henkilöä Hämeenlinnan,  Janakkalan ja Forssan seudulla syyskuussa. Sairastumisia ilmeni useissa erityyppisissä ruokailupaikoissa mm. useassa palvelutalossa ja oppilaitoksessa sekä työpaikkaruokaloissa. Yhdistävänä tekijänä kaikilla keittiöillä oli saman toimittajan maahantuoma hollantilainen lehtisalaatti. Useissa kohteissa keittiöt eivät olleet aktiivisesti informoineet vatsatautiepidemiasta eikä ruokamyrkytysepäilyilmoitusta ollut tehty. Tieto näissä esiintyneistä sairastapauksista saatiin vasta salaatin jakelureittiä seuraamalla. Elintarvikenäytteitä ei useimmista paikoista enää siinä vaiheessa saatu tutkittavaksi. Hämeenlinnan seudun ryppäässä tutkittiin salaattia, mutta siitä ei voitu eristää virusta tai muita ruokamyrkytyksiä aiheuttavia mikrobeja. Keittiöhenkilökuntaa oli osassa keittiöitä sairastunut, mutta näytteitä otettiin vain muutamalta. Näytteissä ei todettu norovirusta. Yhden sairastuneen potilaan ulostenäytteestä eristettiin norovirus.

Ranskalaiset osterit aiheuttivat yhden pienen epidemian, kun yhdeksästä ostereita  syöneestä henkilöstä kahdeksan sairastui. Sairastuneilta henkilöiltä eristettiin norovirus. Ostereista virusta ei kuitenkaan pystytty osoittamaan.

Viidessä norovirusepidemiassa syynä oli joko osoitettu tai epäilty ruoan saastuminen infektoituneen työntekijän käsitellessä ruokia. Helsingissä ravintolaruokailuun osallistuneista 80 henkilöstä puolet sairastui rajuin oirein vuorokauden sisällä ruokailusta. Sekä elintarviketyöntekijästä että kahdelta potilaalta eristettiin norovirus, mutta  elintarvikenäytteistä virusta ei osoitettu.

Kahdessa muussa epidemiassa sairastui molemmissa yli 90 henkilöä. Toinen tapaus ilmeni Ruotsin laivalla ruokailleilla henkilöillä, joilta eristettiin  norovirus.Toisessa tapauksessa myös keittiöhenkilökuntaa sairastui ja viideltä työntekijältä eristettiin norovirus, jota todettiin myös potilailla.  Elintarvikenäytteistä ei tutkittu viruksia. Epidemiologisen tutkimuksen perusteella salaattien syömisen ja sairastumisen välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys.

Yksi norovirusepidemia liittyi pitopalvelujen valmistamiin ruokiin. Kokki sairastui keittiöllä ennen ruuanvalmistuksen aloittamista ja sijainen valmisti ruuat.  Tilaisuudessa 46 ruokailleesta henkilöstä kuitenkin 33 sairastui ja kaksi oli  sairaalahoidossa. Kokilta eristettiin norovirus.

Kotona valmistettu ja työpaikalla tarjolla ollut täytekakku aiheutti kaikkien yhdeksän syöneen henkilön sairastumisen. Kakun tekijä oli vatsataudissa kakkua valmistaessaan.  Kakun tekijästä ja yhdeltä sairastuneelta eristettiin norovirus.

2003

Norovirus aiheutti neljä elintarvikevälitteistä epidemiaa. Niissä ilmoitettiin sairastuneen noin 170 henkilöä, mikä muodostaa noin kolmasosan kaikista elintarvikkeiden välityksellä sairastuneista. Kaikki epidemiat olivat keskisuuria sairastuneiden määrän vaihdellessa 16–61.

Vantaalla ravintolassa sattuneessa epidemiassa ruoka saastui todennäköisesti  infektoituneen työntekijän käsitellessä ruokia. Norovirus todettiin sekä potilaista että työntekijästä.

Kolme muuta norovirusepidemiaa liittyivät pitopalvelujen valmistamiin ruokiin, jotka oli kuljetettu erilaisiin juhlatilaisuuksiin.

Suurimmassa epidemiassa Kuusankoskella sairastui 61 henkilöä (27 % altistuneista).  Tutkimus osoitti, että kinuskivadelmakakun syönnin ja sairastumisten välillä oli tilastollisesti merkitsevä yhteys. Kakun valmistuksessa oli käytetty unkarilaisia vadelmia ilman kuumennuskäsittelyä. Potilasnäytteistä osoitettiin norovirus, mutta ei vadelmanäytteistä. Näytön vahvuus luokiteltiin epidemiologisen ja potilasnäytteiden tutkimustulosten perusteella luokaksi A. Kyseisen tuontimarjaerän ei  tiedetä aiheuttaneen muita norovirusmarjaepidemioita Suomessa.

Kahdessa muussa pitopalveluruokiin yhdistetyssä norovirusepidemiassa epidemioihin  johtaneet seikat jäivät tuntemattomiksi. Karstulan epidemiassa tutkimuksen ja  potilasnäytteiden tulokset osoittivat selvän yhteyden ruokailuun. Turun epidemiassa näyttö jäi edellistä heikommaksi perustuen kuvailevaan epidemiologiaan ja potilasnäytteiden tuloksiin.

2002

Noroviruksen aiheuttamissa elintarvikevälitteisissä epidemioissa raportoitiin sairastuneen noin 547 henkilöä. Norovirus aiheutti paitsi valtaosan elintarvikevälitteisistä epidemioista  myös suurimman osan sairastumisista (69 %). Neljä suurinta elintarvikevälitteistä  norovirusepidemiaa liittyivät seuraaviin ruokailuihin: ravintolan valmistama ruoka, jota  tarjoiltiin kolmessa eri tilaisuudessa Saarijärvellä (noin 96 sairastunutta), oppilaitoksessa valmistettu ja tarjottu marjarahka Kuusankoskella (86 sairastunutta), pitopalvelun  valmistama ruoka, jota tarjottiin kahdessa eri tilaisuudessa, Haukiputaalla ja Oulussa  (noin 71 sairastunutta) ja työpaikkaruokalan valmistama ja tarjoilema lounasruoka  Forssassa (70 sairastunutta).

Kahden epidemian yhteydessä osoitettiin vahva yhteys elintarvikkeen syömisen ja  sairastumisten välillä. Nämä epidemiat levisivät marjarahkan (Kuusankoski) ja hotellin ravintolassa tapahtuneen ruokailun (Hämeenlinna) välityksellä.

Marjarahkaepidemian selvitystyössä onnistuttiin ensimmäistä kertaa osoittamaan  pakastemarjoista norovirus. Potilaista ja marjoista osoitettu norovirus kuuluivat samaan genoryhmää. Marjarahkaan käytetyt pakastemarjat olivat peräisin Suomessa pakatusta marjasekoituksesta, joka sisälsi vadelmaa, mansikkaa ja mustaherukkaa. Marjojen alkuperämaiksi ilmoitettiin Suomi ja Serbia. Marjat oli käytetty  kuumentamattomina kyseiseen jälkiruokaan.

Hämeenlinnan epidemiassa tuli tietoon kaksi sairastunutta ryhmää, jotka olivat ruokailleet  samana iltana erään hotellin ravintolassa. Vatsatautioireita poteva elintarviketyöntekijä oli  osallistunut kyseisten ruokien valmistukseen. Elintarviketyöntekijän ja sairastuneiden asiakkaiden näytteistä osoitettiin norovirus. Myös epidemiologinen yhteys osoitettiin.

Saastuneita pakastevadelmia pidettiin syynä Hyvinkäällä ristiäisissä tarjottuun  vadelmakakkuun liittyneessä epidemiassa. Vadelmat olivat peräisin Chilestä. Marjoista ei pystytty osoittamaan norovirusta. Näyttö elintarvikevälitteisyydestä perustui epidemiologisen tutkimuksen tuloksiin ja potilasnäytetuloksiin.

2001

Vuonna 2001 elintarvikevälitteisiä epidemioita oli yhdeksän (17%). Suurimmat  elintarvikevälitteiset epidemiat liittyivät kouluruokailuun (106 sairastunutta) ja  häätilaisuuden ruokailuun (88 sairastunutta). Yhteensä noroviruksen aiheuttamissa  elintarvikevälitteisissä epidemioissa raportoitiin sairastuneen 335 henkilöä, mikä muodosti noin neljänneksen elintarvikevälitteisissä epidemioissa sairastuneiden määrästä.

Kahden epidemian yhteydessä osoitettiin vahva yhteys elintarvikkeen syömisen ja sairastumisten välillä. Nämä epidemiat olivat ranskalaisten ostereiden ja  kaaligreippisalaatin välityksellä levinneet epidemiat. 

Epidemiologisella tutkimuksella osoitettiin puolalaisista vadelmista valmistetun kiisselin ja toisessa tapauksessa pastasalaatin ja vihersalaatin syömisen lisänneen  sairastumisriskiä. Lisäksi potilasnäytteistä osoitettiin norovirus. Muissa elintarvikevälitteisissä epidemioissa epäiltiin yhteyttä ruokailuun ravintolassa,  maatilalla sekä hautajaistilaisuuden tarjoiluun.

Sairastumisten ja elintarvikkeiden nauttimisen välisestä yhteydestä ei ollut näyttöä yli  puolessa kaikista raportoiduista noroviruksen aiheuttamista epidemioista (14/21; 67%). Henkilöstä toiseen tapahtunutta tartuntaa epäiltiin  tartuntatieksi useimmissa tapauksissa.

2000

Vuonna 2000 raportoitiin useita (15) elintarvikevälitteisiksi osoitettuja tai epäiltyjä noroviruksen aiheuttamia epidemioita. Niissä sairastui noin 600 henkilöä, mikä muodostaa yli kolmanneksen elintarvikevälitteisissä epidemioissa sairastuneiden määrästä.

Kolmen epidemian yhteydessä osoitettiin vahva yhteys elintarvikkeen syömisen ja sairastumisen välillä. Nämä epidemiat olivat ranskalaisten ostereiden, täytettyjen tuulihattujen ja vadelmakakun välityksellä levinneet ruokamyrkytysepidemiat.

Osterit ja vadelmakakun vadelmat (Serbia) tarjottiin kuumentamattomina, minkä vuoksi  raaka-aineensaastumista on pidettävä epidemiaan  johtaneena syynä. Myös erään toisen epidemian yhteydessä voidaan epäillä vadelmakakun toimineen välittäjänä.

Uudessakaupungissa kesäkuussa sattuneessa epidemiassa sairastui yli 200 henkilöä, jotka osallistuivat juoksutapahtumaan ”Kesäkuun kutonen”. Ainoa yhteinen ruoka olivat täytetyt croissantit. Epidemian selvityksessä kävi ilmi, että croissanttien valmistukseen osallistuneella leipomon työntekijällä oli ollut hieman aikaisemmin vatsatauti. Myös muita kuin kyseiseen juoksutapahtumaan osallistuneita henkilöitä sairastui syötyään samaan aikaan valmistettuja croissantteja.

Suuressa osassa norovirusepidemioiden selvityksistä (8/15) on tapahtumaan vaikuttavana tekijänä esitetty tieto infektoituneesta työntekijästä.

Kolmen epidemian yhteydessä (Kotka, Espoo, Helsinki) yhdessä tai useammassa elintarviketyöntekijässä osoitettiin sama genotyyppi kuin ruokamyrkytyksen saaneissa henkilöissä.

Nilsiässä epäiltiin koulussa sattuneen norovirusepidemian lähteeksi saastuneella jokivedellä huuhdottuja marjoja. Norovirus eristettiin jokivedestä.

 

Vesiepidemiat

Kuva:  Talousvesivälitteiset norovirusepidemiat ja niissä sairastuneet sekä norovirustartunnat 2000-luvulla (pdf)

 

2009

Pintavedet pääsivät ilmeisesti huuhtelemaan tautia-aiheuttavia viruksia kaivoveteen aiheuttaen  leirikeskuksessa esiintyneen epidemian heinäkuussa Orivedellä. Lähes kaikki (74/79; 94 %) leirille osallistujista ja työntekijöistä sairastuivat vatsatautioireisiin kahden vuorokauden kuluessa leirin alkamisesta. Kyselytutkimuksessa muutama henkilö ilmoitti huomanneensa  poikkeavaa hajua ja makua juomavedestä. Sekä uloste- että vesinäytteistä eristettiin norovirukset. Lisäksi vedestä todettiin myös adenovirusta.

Marraskuun alussa Porin kaupungin ympäristöviraston terveysvalvontaan tuli ilmoitus eräältä työterveyslääkäriltä sairaustapauksista, joissa hän epäili juomavettä sairastumisen syyksi.  Myös yhdestä teollisuuslaitoksesta tuli ilmoitus, että jokivesiletku oli vahingossa yhdistetty kaupungin verkostovesijohtoon ja ettei juomavesi ollut kirkasta. Potilaiden lukumääräksi ilmoitettiin 117 ja potilasnäytteitä kerättiin 16 potilaalta. Potilailta eristettiin norovirus (9 kpl) ja S. aureus -bakteeria. Altistuneita arvioitiin olevan noin 1000. Yhdestä talousvesinäytteistä  todettiin norovirusta, ja lisäksi talousvesiverkoston saastuttaneesta jokivedestä todettiin  myöhemmin ulosteperäisiä indikaattoribakteereita ja kampylobakteereita ( C. jejuni). S. aureus -bakteereita ei tutkittu vesinäytteistä. Tapauksia ei enää esiintynyt kun virheellinen kytkentä  poistettiin ja verkosto kloorattiin.

2007

Nokian epidemia oli laajuudessaan poikkeuksellinen. Se on laajin Suomessa raportoitu vesivälitteinen epidemia. Taudinaiheuttajien valikoima oli runsas sen vuoksi, että vesijohtoverkostoon pääsi kahden päivän aikana noin 400 m3 eli 400 000 litraa  puhdistettua jätevettä.

Sekä potilas- että talousvesinäytteistä todettiin seuraavia taudinaiheuttajia: Campylobacter jejuni, norovirus (genotyypit GI ja GII), Salmonella Enteritidis, Clostridium difficile ja  rotavirus sekä talousvesiverkoston saostumista Giardia sp. kystia ja potilaista ja Giardia  lamblia. Shigella boydii todettiin vain potilaista.

Kaikkiaan epidemian selvittelyn yhteydessä tutkittiin marraskuu 2007-huhtikuu 2008  välisenä yli 5 000 potilasnäytettä ja kolmisensataa vesinäytettä, joista tehtiin tuhansia  analyysejä. Alkuvuodesta 2008 KTL, Pirkanmaan sairaanhoitopiiri, Nokian kaupunki ja  Tampereen yliopisto tekivät suuren kyselytutkimuksen, jossa kyselylomake lähetettiin yhteensä 3 000 henkilölle Nokialla ja vertailukunnaksi valitulla Kangasalla. Vertailtujen alueiden väestön kokoon suhteutettuna sairastuvuus Nokian likaantuneen veden alueella oli noin kahdeksankertainen ja puhtaan veden alueella noin kolminkertainen verrattuna normaaliin talviajan eli Kangasalan tilanteeseen. Tutkimuksen perusteella tärkeimmät taudinaiheuttajat olivat kampylobakteeri, norovirus ja giardia.

2006

Raportoiduista vesiepidemioista yhden aiheutti norovirus, tämä oli myös suurin raportoitu talousvesivälitteinen epidemia. Kyseessä oli porakaivoveden saastuminen jätevedellä.

Epidemiassa sairastui 84 hääjuhliin osallistuneesta 114 henkilöstä heinäkuussa Vammalassa.

Ruokailun järjesti pitopalvelu. Pitopalvelu oli valmistanut samanaikaisesti ruokaa myös toiseen tilaisuuteen, jossa ei ollut ilmennyt sairastumisia. Pitopalvelun hääjuhlassa ollutta henkilökuntaa oli myös sairastunut. Juhlapaikalla oli käytössä 100 metriä syvä porakaivo.  Elintarvikenäytteitä ei enää ollut jäljellä tutkimuksia varten. Talousvesinäytteestä sen sijaan todettiin koliformisia bakteereja, suolistoperäisiä enterokokkeja,  E. colia sekä norovirus. Kolmen sairastuneen ulostenäytteestä todettiin myös norovirus. Jäteveden käsittelyssä juhlapaikalla todettiin virheitä.

2004

Raportoiduista vesiepidemioista lähes puolet oli noroviruksen aiheuttamia (3/7; 43 %).  Veden välityksellä tapahtuneista sairastumisista norovirus aiheutti 94 % (259/277).

Vesiepidemioista kaksi suurinta tapahtui tammi-helmikuussa ja yksi elokuussa.

Suurimmassa vesiepidemiassa Ruskon kunnan yläasteella ja viereisellä ala-asteella  sairastui yhtä aikaa poikkeuksellisen paljon oppilaita ja henkilökuntaa. Yhteensä sairastuneita oli 134 henkilöä.Keskuskeittiö, joka toimitti molemmille kouluille ruuan, toimitti ruokaa myös 12 muuhun kohteeseen. Näissä ei ilmennyt sairastumisia ja tutkitut elintarvikenäytteet olivat  moitteettomia. Keittiön toiminnassa ei todettu puutteita. Kunnan vesijohtoverkossa oli kaksi päivää ennen sairastumisia tehty vuotavien venttiilien korjaustöitä kohdassa, jossa vesijohto haarautui molempiin kouluihin. Vesijohtoverkon vieressä kulkevasta viemäriverkosta oli vuotanut jätevettä ympäristöön ja sekoittunut verkostoveteen. Verkostovedestä ei myöhemmin enää voitu osoittaa virusta. Kolmella sairastuneella todettiin norovirus.

2003

Raportoiduista vesiepidemioista puolet oli noroviruksen aiheuttamia (5/11; 46 %).  Norovirus aiheutti myös puolet veden välityksellä tapahtuneista sairastumisista (261/565; 46 %).

Nauvolaisessa majatalossa sairastui toukokuun aikana useita vierailijaryhmiä. Potilasnäytteistä ja porakaivovedestä osoitettiin samaan genoryhmään kuuluva norovirus.

Puhdistamattoman järviveden ja jokiveden käyttö juomavetenä oli syynä kahteen  maatilamatkailuun liittyvään norovirusepidemiaan. Hankasalmen epidemiassa norovirus  osoitettiin järvivedestä ja potilaista ja Inarin epidemiassa jokivedestä.

Naantalissa joutui putkirikon seurauksena jätevettä päiväkodin vesijohtoveteen. Päiväkodin lapsista noin puolet sairastui vatsatautiin. Päiväkodista otetussa vesinäytteessä todettiin norovirus.

2002

Norovirus aiheutti kaksi epidemiaa. Toinen sattui huhtikuussa Janakkalassa ja toinen  lokakuussa Korppoossa. Janakkalassa sijaitsevalla kotieläintilalla vieraili kaksi  päiväkotiryhmää Sipoosta ja ryhmät ruokailivat kotieläintilalla. Päiväkodin lapsista ja henkilökunnasta puolet (25/50 altistunutta) sairastui rajuun vatsatautiin.

Kotieläintila käytti talousvetenään oman rengaskaivon vettä. Kaivoveden tutkimuksissa todettiin ulostesaastutusta osoittavia E. coli -bakteereja ja vedessä osoitettiin norovirus. Kaivon kunnossa ja jätevesien johtamisessa todettiin puutteita. Potilaista osoitettiin sama norovirus genoryhmä kuin kaivovedestä. Tutkimuksissa todettiin vahva yhteys  sairastumisten ja saastuneen talousveden käytön välillä.

Korppoosta ilmoitettiin lokakuussa, että kunnan 960 asukkaasta noin 300 oli sairastunut  kolmen viikon aikana vatsatautiin. Potilasnäytteistä todettiin norovirus.  Verkostovesinäytteessä todettiin kolibakteereja, mutta noroviruksia ei tutkimuksissa todettu. Epidemia luokiteltiin talousvesivälitteiseksi, mutta selkeää näyttöä vesijohtoveden juomisen ja sairastumisten välillä ei kuitenkaan todettu.

2000

Vuonna 2000 todetuissa vesiepidemioissa vesi oli viidessä tapauksessa peräisin kunnallisesta pohjavedenottamosta ja kahdessa tapauksessa yksityisestä porakaivosta. Juomaveden jätevesisaastutusta pidettiin syynä viidessä pohjaveteen liittyneessä epidemiassa. Nurmeksen suuren vesiepidemian yhteydessä epidemiaan johtaneet syyt jäivät tuntemattomiksi.

Lue lisää