Salmonella

Elintarvikevälitteiset epidemiat

 

Kuva: Elintarvikevälitteiset Salmonellan aiheuttamat epidemiat ja niissä sairastuneet, kotimaiset salmonellatartunnat sekä epidemioiden välittäjäelintarvikkeet 2000-luvulla (pdf)

 

S. Abony

2002 S. Abony aiheutti lokakuussa Pohjois-Savossa epidemian mung-pavun itujen välityksellä. Salmonellatartunnan sai 13 henkilöä, heistä kaksi oli elintarviketyöntekijöitä (oireettomia). Tartunnan saaneet olivat syöneet saman idättämön valmistamia mung-pavun ituja, jotka olivat samaa valmistuserää. Itujen siemenet olivat kiinalaisia. Siemenerässä oli todettu poikkeavuuksia: väri oli epätasainen ja siemenet olivat itäneet heikosti. Jäljellä olevista siemenistä sekä niistä kasvatetuista iduista ei pystytty eristämään salmonellabakteereja. Näytön vahvuuden luokittelu perustui potilasnäytetuloksiin ja tartunnan saaneiden potilaiden haastatteluihin.

S. Agona

2007 Vuonna 2007 ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin 3 keskisuurta ja 3 pientä elintarvikevälitteistä salmonellaepidemiaa.

Toukokuussa Tampereella kaksipäiväisten rippijuhlien noin 80 vieraasta ainakin 13 sairastui. Sairastuneita oli eri paikkakunnilla asuvissa perhekunnissa ja 8 sairastuneella todettiin Salmonella Agona. Perhejuhlan tarjottavat oli valmistettu itse kotona, mutta tartuntojen tultua viranomaisten tietoon ruokia tai niiden raaka-aineita ei ollut enää jäljellä tutkimuksia varten.

S. Agona aiheutti vuonna 2007 myös toisen epidemian - 15 varmistetun tautitapauksen ryppään Lopella heinä-elokuussa. Samassa yksityiskodissa peräkkäisinä päivinä järjestettyihin rippijuhliin ja kokoukseen osallistuneista henkilöistä sairastui liki puolet (27/58). Kaikilta kolmelta tarjoiltujen ruokien valmistajalta todettiin salmonella, tosin heistä vain yhdellä oli ollut sairauden oireita. Myös lämminsavulohivoileipäkakusta eristettiin S. Agona. Laboratorioissa pakastettuna säilytetyn voileipäkakun salmonellapitoisuus oli suuri. Tartunnan alkuperä oli todennäköisesti infektoitunut ruoanvalmistaja, koska voileipäkakun valmistus on käsityötä ja siihen liittyy monta saastumisen ja tartunnan leviämisen kannalta riskialtista vaihetta.

2004 S. Agona aiheutti 19 henkilön sairastumisen Suomussalmella tupaantuliaisten ruokatarjoilun välityksellä. Ruuat oli valmistettu kotona. Tarjolla oli salaattia, voileipä- ja täytekakkuja. Tutkituista elintarvikenäytteistä ei kuitenkaan todettu salmonellaa, eikä kyselytutkimus osoittanut minkään tietyn elintarvikkeen olevan todennäköinen aiheuttaja.

S. Bovismorbificans

2009 Maanlaajuinen Salmonella Bovismorbificans -bakteerin aiheuttama epidemia havaittiin  kesäkuussa. Touko-elokuun aikana eri puolilla Suomea 42 henkilöllä todettiin S.  Bovismorbificans. Epidemiaan liitettiin varmuudella 28 sairastunutta. THL:n tekemässä tapausverrokkitutkimuksessa havaittiin yhteys sinimailasen (alfalfan) itujen syönnin ja sairastumisten välillä. Idut olivat vähittäismyynnissä eri puolella Suomea. Siementen alkuperämaa oli Italia. Maahantuoja oli tutkinut erän salmonellan varalta negatiivisin tuloksin ja siemenet käsiteltiin idättämössä ennen idätystä natriumhypokloriitilla. Kun heräsi epäily itujen osuudesta epidemian aiheuttajana, siemeniä ja ituja haettiin paikallisen viranomaisen  toimesta tutkimuksiin salmonellan varalta. Siementen käsittelyssä tai omavalvonnassa idättämössä ei havaittu puutteita. Tutkimusten ajan siemenerä oli käyttökiellossa. Laajoista tutkimuksista huolimatta, siemenistä tai iduista ei voitu osoittaa salmonellaa ja erä otettiin uudelleen käyttöön. Samanaikaisesti THL:n tartuntatautirekisteriin ilmoitetuissa S.  Bovismorbificans -tapausmäärissä voitiin nähdä ensin tapausten väheneminen ja erän vapauttamista seuraavan viikon aikana uudelleen tapausmäärän lisääntyminen. Tämän johdosta siemenerä määrättiin lopullisesti käyttökieltoon.

Salmonella onnistuttiin lopulta eristämään samasta siemenerästä Eviran laboratoriossa idätetyistä iduista sekä itujen idätys- ja huuhteluvedestä, kun jäljellä olevasta siemenerästä (n. 1000 kg) otettiin 10 lisänäytettä (á 400 g) salmonellatutkimuksiin. Näistäkin positiiviseksi todettiin ainoastaan yksi osanäyte. Siemenistä salmonellaa ei todettu, vaikka positiivisia ituja tuottaneesta osanäytteestä tutkittiin yhteensä 186 g:n näyte. Bovismorbificans -serotyypin lisäksi iduista todettiin S. Umbilo ja idätys- ja huuhteluvedestä S. Szentes. Tartuntoja ei enää todettu saastuneen ituerän markkinoilta pois vetämisen jälkeen.

S. Dublin

2001 Vuonna 2001 ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin kolme kesään ajoittunutta salmonellaepidemiaa, joista kaksi oli keskisuurta ja yksi pieni epidemia. Kesäkuun alussa todettiin Joensuussa epidemia, jossa 11 henkilöä sai Salmonella Dublin -tartunnan. Sairastuneita yhdisti ruokailu eräässä ulkoilmaravintolassa. Tartunnan lähteeksi epäiltiin elintarviketyöntekijää ja ravintolan kuumina tarjoiltavien ruokien lämpötila todettiin hälyttävän alhaiseksi.

S. Enteritidis

2005 Tammikuussa yhteensä ainakin kuusi henkilöä sairastui antibioottiherkän Salmonella Enteritidis FT 40-kannan aiheuttamaan vatsatautiin syötyään kiinalaisessa ravintolassa Oulussa. Altistuneiden henkilöiden kokonaismäärästä ei ole varmuutta. Sairastuneet kuusi henkilöä olivat ruokailleet ravintolassa kolmena eri päivänä ja syöneet erilaisia lämpimiä ruokia. Kaikki sairastuneet olivat syöneet myös tarjolla ollutta päivän salaattia. Ravintolaan tehdyssä tarkastuksessa todettiin lukuisia hygieenisiä puutteita. Samasta ravintolasta oli alkanut salmonellaepidemia myös vuonna 2004. Silloin aiheuttajaksi varmistui brasilialainen broileri. Ravintolaa oli ohjeistettu broilerin oikeasta käsittelystä ja hygieenisistä työtavoista. Tehdyssä tarkastuksessa todettiin, että edellisen epidemian aikana annettu ohjeistus oli unohtunut ja tiloissa oli tehty useita hygieniaa heikentäviä muutoksia, mm. käsienpesupaikkoja oli poistettu, lihalle ja kasviksille käytettiin samoja leikkuulautoja ja astioita. Keittiöhenkilökunnalla oli hygieniaosaamistodistukset. Otetuista elintarvike- tai pintapuhtausnäytteistä ei todettu salmonellaa. Ravintola on epidemian jälkeen ollut tehostetussa tarkkailussa. Ravintolassa tehtiin useita muutoksia ristikontaminaation estämiseksi ja korostettiin käsihygienian merkitystä. Ravintola myös velvoitettiin viikoittaisilla omavalvontanäytteillä seuraamaan broilerin ja salaattien mikrobiologista turvallisuutta.

2004 S. Enteritidis aiheutti kaksi epidemiaa. Elokuussa hääjuhlassa Kuopiossa sairastui 26 henkilöä tyypillisin salmonellaoirein (altistuneita 82 henkilöä; 32 %). Yksi henkilö oli sairaalahoidossa. Ruuat valmisti pitopalvelu. Tehdyssä tutkimuksessa makaronisalaatin syöminen oli tilastollisesti merkitsevä riskitekijä. Makaronisalaattia ei saatu näytteeksi, muista elintarvikkeista ei todettu salmonellaa. Yhdellä keittiötyöntekijällä todettiin salmonella. Työntekijä oli oireeton, eikä ollut matkustanut pohjoismaiden ulkopuolella. Hän oli käsitellyt makaronisalaatin aineksia.

Oulussa todettiin lyhyen ajan sisällä neljä kotimaassa saatua salmonellatapausta. Sairastuneita yhdisti ruokailu eräässä paikallisessa ravintolassa. Ravintolasta tarkastuksen yhteydessä otetuista näytteistä marinoidusta broilerista todettiin S. Enteritidis. Myös neljästä potilaasta eristetty salmonella oli samaa tyyppiä. Ravintolan henkilökunnassa ei todettu salmonellaa. Saastunutta tavaraerää ei pystytty jäljittämään, koska alkuperäiset pakkaukset oli purettu. Ravintolaan oli kuitenkin tullut brasilialaista, pakastettua broileria. Broileri sulatettiin, pilkottiin ja marinoitiin ravintolassa. Ravintolan tarkastuksessa huomattiin useita puutteita hygieniassa ja omavalvonnassa. Broilereiden käsittelypaikassa ei ollut käsienpesupistettä, lihalle ei ollut omia työvälineitä ja leikkuulaudat olivat huonokuntoisia.

2000 Ahvenanmaalla sijaitsevassa kurssikeskuksessa todettiin syyskuussa S. Enteritidis faagityyppi 1 –infektioita kurssilaisten keskuudessa (7/15 altistunutta). Heistä viisi joutui sairaalahoitoon. Kurssikeskuksessa oli kasvatettu ituja. Selvityksen mukaan itujen valmistukseen oli osallistunut vatsaoireita poteva henkilö.

S. Newport

2007 Marraskuussa 2007 sama S. Newport -kanta aiheutti joukkoruokailuun liittyen kaksi pientä epidemiaa, toisen Raumalla ja toisen Lappeenrannassa. Raumalla sairastui 5 kouluruokailuissa ja Lappeenrannassa 4 palvelutalon tarjoaman ruoan välityksellä. Välittäjäelintarviketta ei saatu selville, mutta valmiiksi pilkottua ulkomaista jäävuorisalaattia epäiltiin.

S. Oranienburg

2002 Vuonna 2002 ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin viisi salmonellaepidemiaa, joista kaksi oli keskisuurta ja kolme pientä. Salmonella Oranienburg aiheutti eri puolilla Eurooppaa noin 300 ihmisen sairastumisen vuosien 2001–2002 vaihteessa. Yhteiseksi tekijäksi osoittautui saksalaisen Chateau-merkkisen suklaan syönti. Saastuneiden suklaaerien valmistuspaikaksi paljastui kaikissa tapauksissa sama saksalainen tehdas. Samaa salmonellatyyppiä eristettiin suklaasta ainakin Saksassa, Ruotsissa ja Suomessa. Suklaan syöntiin liittyviä sairastumisia raportoitiin edellisten lisäksi Hollannissa, Kanadassa, Itävallassa, Belgiassa, Australiassa ja Kroatiassa. Suomessa kahden positiivisiksi todetun suklaaerän salmonellapitoisuudet olivat pieniä. Suomessa raportoitiin 9 henkilön saaneen S. Oranienburg -tartunnan. Saastuneiksi todetut suklaaerät vedettiin pois markkinoilta.

S. Senftenberg

2001 Heinäkuun lopussa havaittiin Turussa pieni S. Senftenberg -epidemia (kolme sairastunutta). Sairastuneet olivat ruokailleet samassa hampurilaisravintolassa. Yhdeltä keskuskeittiön työntekijältä, joka oli myös syönyt samoja ruokia, eristettiin S. Senftenberg. Epäselväksi jäi, oliko työntekijä tartunnan lähde vai saanut tartunnan samoista ruoista.

S. Saintpaul

2000 S. Saintpaul aiheutti 12 henkilön (27 altistunutta) sairastumisen perhejuhlassa tarjottujen ruokien välityksellä. Ruokien valmistukseen oli osallistunut tartunnankantaja.

S. Typhimurium

2010

Vuoden 2010 ainoa raportoitu salmonellaepidemia oli Helsingissä kesäkuussa. Kaupungin epidemiologisesta toiminnasta ilmoitettiin ympäristökeskukselle, että oli todettu useita salmonellapositiivisia henkilöitä. Tähän epidemiaan yhdistettiin lopulta 10 henkilöä, joista yksi oli ollut sairaalahoidossa. Haastattelun perusteella, yhteisenä tekijänä näytti olevan salaatti. Osa henkilöistä oli osallistunut yhteisiin kotijuhliin, mutta eivät kaikki. Salaattinäytteitä otettiin laajasti eri myymälöistä, mutta salmonellaa ei todettu yhdestäkään näytteestä. Potilaista eristettiin pääosin Salmonella Typhimurium mutta myös muita tyyppejä.

2007 Syyskuussa Mikkelissä sairastui hautajaistilaisuuteen osallistuneista 26 vieraasta 18 (70 %) ja heistä kolme joutui sairaalahoitoon. Kaikilta potilailta todettiin S. Typhimurium. Tilaisuuteen ruoat toimittaneen pitopalveluyrityksen työntekijällä ei todettu salmonellaa eikä tartunnanlähdettä pystytty jäljittämään.

2006 Vuonna 2006 Helsingin kaupungin epidemiologisesta yksiköstä ilmoitettiin, että kahdelta henkilöltä oli eristetty S. Typhimurium –bakteeri toukokuussa. Sairastuneet henkilöt olivat ruokailleet helsinkiläisessä ravintolassa kaksi viikkoa aikaisemmin. Sairastuneita, ravintolassa ruokailleita tuli tietoon yhteensä 16. Kaksi henkilöä oli sairaalahoidossa. Tutkimuksessa ei voitu osoittaa mitään tiettyä elintarviketta infektion syyksi. Henkilökunnalla ei todettu salmonellaa. Selvityksen aikana mahdollisena salmonellan lähteenä pidettiin yrttejä tai ravintolassa itse valmistettua basilikaöljyä. Yrttien alkuperämaa oli pääsääntöisesti Suomi.

2005 Vuonna 2005 ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin yhteensä kolme elintarvikevälitteistä salmonellaepidemiaa, joista kaksi ajoittui kevääseen (tammi- ja toukokuu) ja yksi syyskuulle. Kaksi epidemioista oli keskisuuria ja yksi oli pieni.

Harvinainen S. Typhimurium, var. copenhagen, FT 104B – bakteeri aiheutti laajan epidemian Etelä- ja Länsi Suomessa, erityisesti Lappeenrannan ja Porin seudulla toukokuussa 2005. Potilaista eristettiin S. Typhimurium. Bakteeriviljelyllä varmistettuja tapauksia todettiin epidemian kuluessa yhteensä noin 70, todennäköisesti sairastuneiden kokonaismäärä oli huomattavasti suurempi. Tehdyssä epidemiologisessa tutkimuksessa todettiin, että Lappeenrannassa sairastuneet olivat ruokailleet samassa oppilaitoksen ruokalassa. Porin seudulla sairastuneista henkilöistä suurella osalla todettiin yhteinen ruokailu paikallisessa ravintolassa.

Lappeenrannassa keskuskeittiö oli pakastanut omavalvontasuunnitelman mukaisesti tarjolla olleita ruokia. Tutkittavaksi valittiin kolmena eri päivänä tarjottuja salaattinäytteitä, joista todettiin salmonellaa. Porin ravintolasta ei saatu tutkittavaksi elintarvikenäytteitä. Salaateista eristetyt salmonellakannat olivat  identtisiä verrattuna potilaista eristettyihin salmonellakantoihin. Eristetyt S. Typhimurium, var copenhagen -kannat olivat moniresistenttejä.Vastaavaa salmonellakantaa ei ollut aikaisemmin eristetty Suomessa, joten heräsi epäily salmonellan ulkomaisesta alkuperästä.

Tehdyissä elintarvikkeiden jäljitystutkimuksissa todettiin, että Lappeenrannan ja Porin ravintoloihin tullut yhteinen raaka-aine oli espanjalainen jäävuorisalaatti. Salaatin reitti maahantuojalta eri tukkujen kautta kyseisiin ravintoloihin pystyttiin selvittämään aukottomasti. Salaattien alkuperä saatiin jäljitettyä Espanjassa Lorcan alueelle Murciaan, mutta tilatasolle asti jäljitystä ei pystytty ulottamaan. Vuodenaika oli kuitenkin Espanjassa hyvin kuiva ja ilmeisesti kastelussa oli jouduttu käyttämään vaihtoehtoisia lähteitä. Salaattia oli toimitettu Suomeen toukokuussa tuhansia kiloja, ilmeisesti vain osa salaatista oli saastunut salmonellalla. Epidemiassa ilmeni muutamia sekundääritartuntoja. Salaatin tuonti Espanjasta loppui pian epidemian toteamisen jälkeen, kun kesäkuussa siirryttiin käyttämään kotimaista salaattia.

Syyskuussa yksityiskodissa syntymäpäiväjuhlille osallistuneesta 23 henkilöstä 12 henkilöä (52 %) sairastui oireina vatsakivut, kuume, ripuli ja oksentelu. Sairastuneilta kuudelta henkilöltä eristettiin antibioottiherkkä S. Typhimurium, FT 1-kanta. Yksi henkilö joutui sairaalahoitoon ja menehtyi myöhemmin. Henkilöllä oli myös muita sairauksia. Syntymäpäivien tarjoilu oli valmistettu itse kotona. Ruokien valmistajista kaksi todettiin saman salmonellatyypin oireettomaksi kantajaksi. Ruokien käsittelyyn osallistuneet henkilöt eivät olleet käyneet ulkomailla juhlia edeltävän kuukauden aikana, eikä heillä ollut vatsataudin oireita. Elintarvikenäytteitä ei tutkimusajankohtana ollut enää jäljellä. Tehdyssä tutkimuksessa mikään yksittäinen ruoka ei osoittautunut tilastollisesti merkittäväksi tartunnan aiheuttajaksi. Kyseinen salmonellatyyppi on perinteinen kotimainen tyyppi, jota tavataan kotimaisissa tuotantoeläimissä.

2004 Vuonna 2004 ilmoitettiin yhteensä neljä elintarvikevälitteistä salmonellaepidemiaa, joista kaksi ajoittui tammi–helmikuuhun ja kaksi elo-syyskuuhun. Kolme epidemioista oli keskisuuria ja yksi pieni epidemia.

Lapinlahden epidemiassa hääjuhlien tarjoilun järjesti pitopalvelu. Altistuneista 85 henkilöstä 25 sairastui oireina pahoinvointi, ripuli, kuume, oksentelu ja vatsakivut. Potilaista eristettiin Salmonella Typhimurium var. copenhagen (FT 104 moniresistentti ulkomainen salmonellatyyppi). Tutkituissa elintarvikenäytteissä ei todettu salmonellaa. Kaikkia tarjolla olleita ruokia ei kuitenkaan saatu tutkittavaksi. Tehdyssä tutkimuksessa mikään tarjolla olleista ruuista ei osoittautunut tilastollisesti merkitseväksi tartunnan aiheuttajaksi. Pitopalvelun työntekijöiden ulostenäytteet olivat negatiiviset salmonellan suhteen. Näytteet otettiin kuitenkin lähes puolentoista kuukauden kuluttua epidemian alkamispäivästä. Maatilan emäntä oli osallistunut ruuanvalmistukseen ja hänellä oli ollut vatsataudin oireita jo tällöin.

2002 Suurin salmonellaepidemia (47 sairastunutta) sattui Helsingissä maalis-huhtikuussa. S. Typhimurium -tartunnan saaneista henkilöistä osa oli ruokaillut seurakunnan tiloissa ja osa kahdessa eri ravintolassa. Yhteiseksi tekijäksi kaikissa ruokailupaikoissa osoittautui libanonilaisen seesammassan käyttö erilaisissa ruuissa. Tutkimuksissa salmonellaa ei todettu seesammassasta eikä muista elintarvikenäytteistä. Tutkimus osoitti tilastollisesti merkitsevän yhteyden sairastumisten ja seesammassaa sisältävien ruokien syömisen välillä.

Kotkassa todettiin touko-kesäkuussa pieni salmonellaepidemia. Tutkimuksissa neljällä sairastuneella todettiin S. Typhimurium FT120. Heistä kolme oli samasta työpaikasta, ja he olivat ruokailleet samassa työpaikkaruokalassa. Kyseisen työpaikkaruokalan oireettomalla elintarviketyöntekijällä todettiin myös sama salmonellatyyppi. Tartunnan lähde jäi kuitenkin epäselväksi. Myös Piikkiössä esiintyi kesällä pieni S. Typhimurium -epidemia (5 sairastunutta). Sairastuneilta eristetyt kannat olivat kaikki faagityyppiä FT104.  Kaikki sairastuneet olivat ruokailleet samassa piikkiöläisessä ravintolassa.

2001  S. Typhimurium faagityyppi 1 aiheutti 30 häävieraan sairastumisen (noin 110 altistunutta) Rovaniemen maalaiskunnassa heinäkuun lopussa. Tartunnan lähdettä ei tutkimuksissa saatu selville, mutta kyselytutkimuksen tulokset osoittivat kuitenkin todennäköisen yhteyden häätilaisuuden ruokailuun.

2000 Vuonna 2000 ruokamyrkytysrekisteriin ilmoitettiin viisi salmonellaepidemiaa. Epidemiat sattuivat touko-syyskuun välisenä aikana ja sairastuneita oli epidemiaa kohden 7-20. Epidemioiden tutkimuksissa salmonella eristettiin potilasnäytteistä, mutta ei elintarvikenäytteistä. Salmonella Typhimurium oli syynä kolmeen epidemiaan. Ravintolassa tarjottu promootioillallinen oli mahdollinen S. Typhimurium var. copenhagen -tartuntojen lähde. Illalliselle osallistuneista 174 henkilöstä 20 sairastui. Keittiöhenkilökunnasta kahdella todettiin sama salmonellatyyppi. He olivat oireettomia salmonellan kantajia. Keittiöhenkilökunta oli syönyt samoja ruokia kuin mitä oli tarjottu promootioillallisella. Epäselväksi jäi, olivatko keittiössä työskennelleet saaneet tartunnan aikaisemmin ja mahdollisesti toimineet tartunnan lähteenä vai saivatko hekin tartunnan illallisruoista.

Kesätapahtumasta ostettu palviliha, jota säilytettiin kotona pitkään huoneenlämmössä, oli yhteinen tekijä S. Typhimurium – tartunnoille (8/11 altistunutta) eräässä perhetapahtumassa. Kesätapahtumassa oli myyty 1200 kiloa kyseistä palvilihaa eikä muita sairastumisia tullut tietoon. 

Syyskuun alussa tuli Kotkassa tietoon, että useilla kotkalaisessa hotellissa yöpyneillä henkilöillä oli todettu S. Typhimurium – tartunta. Tartunnan sai ainakin kolmelta eri paikkakunnalta kotoisin olevien ryhmien jäseniä (11/115 altistunutta). Tutkimuksissa selvisi, että ainoa yhteinen ruokailu näillä henkilöillä oli kyseisen hotellin aamiainen.

S. Weltevreden

2007 Norjassa todettiin 4 S. Weltevreden aiheuttamaa tartuntaa lokakuussa. Epidemiaa selvitettäessä kävi ilmi, että saman salmonella-serotyypin aiheuttamia tautitapauksia oli myös Tanskassa ja Suomessa. Kaiken kaikkiaan tartuntoja todettiin 45, joista Suomessa 8. Tartunnat voitiin yhdistää ilmeisesti italialaista alkuperää oleviin sinimailasen (alfalfa) ituihin, joista onnistuttiin eristämään tyypiltään identtinen salmonellakanta.

Vesiepidemiat

 

Kuva:  Talousvesivälitteiset salmonellaepidemiat ja niissä sairastuneet, sekä kotimaiset salmonellatartunnat 2000-luvulla (pdf)

2003  Kampylobakteeri- ja salmonellaepidemiat olivat pieniä sairastuttaen yhteensä 5 henkilöä. Muissa veden välityksellä tapahtuneissa epidemioissa sairastui keskimäärin 60 henkilöä. Valtaosa vesiepidemioista (9/11; 82 %) tapahtui touko–heinäkuun välisenä aikana.

Kuusamon terveysvalvontaviranomaiselle ilmoitettiin heinäkuussa useita epäilyjä luontopolun juomavesien laadusta. Juomavetenä käytettiin purovettä. Vesinäytteiden tutkimukset osoittivat ulostesaastutusta (E. coli) useissa näytteenottopisteissä. Kahdelta vatsatautiin sairastuneelta eristettiin Salmonella Potsdam. Puroveden juomisen ja sairastumisten välillä oli ilmeinen yhteys.

2000 Kalikivirus oli yhtenä aiheuttajana Pelkosenniemen Pyhätunturin laskettelukeskuksen vesiepidemiassa joulukuussa. Joulusesongin aikana jouduttiin ottamaan käyttöön alueella sijaitseva kunnan lisävedenottamo. Sen yläpuolella sijaitsevasta kunnan jätevesiputkesta oli vuotanut rikkoutuneen tiivisteen takia jätevettä maaperään ja aiheuttanut lisävedenottamon veden saastumisen. Noin 300 lomailijaa sairastui juotuaan saastunutta vesijohtovettä. Suurimmalla osalla sairastuneista kyseessä oli muutaman päivän kestoinen, kuumeeton ripulitauti. Usean tällä taudinkuvalla sairastaneen ulosteesta löydettiin kalikivirus. Joillakin oireet pitkittyivät ja heistä todettiin Salmonella Ohio tai Campylobacter upsaliensis. Vesinäytteessä todettiin kalikivirus ja S. Ohio.

Lisää aiheesta