Bruselloosi

Bruselloosi on Brucella-suvun bakteerien aiheuttama tauti. Brucella-sukuun kuuluu useita eläimille ja ihmisille tautia aiheuttavia lajeja, joilla on yksi tai kaksi pääasiallista isäntäeläinlajia ja lukuisia muita satunnaisia isäntälajeja. Brucella-suvun bakteereista B. abortus aiheuttaa luomistaudin nimellä tunnetun taudin naudoille. Lampaiden ja vuohien bruselloosin aiheuttaa B. melitensis, B. suis aiheuttaa sikojen bruselloosin ja B. canis koirien. Muiden Brucella -suvun bakteereiden zoonoottinen merkitys on vähäinen tai siitä ei ole täyttä varmuutta.

Bruselloosi ihmisillä

Brucella- suvun bakteerit voivat aiheuttaa ihmiselle infektiotaudin. Tartunta saadaan suorasta kosketuksesta koti- tai villieläimiin, tai saastuneen elintarvikkeen välityksellä kuten pastöroimattomasta maidosta. Bakteerit voivat tarttua ihmiseen erityisesti käsiteltäessä tartunnan saaneitten eläinten kuolleita sikiöitä.

Suomessa ei ole todettu yhtään kotoperäistä bruselloosi -tapausta vuosiin. 2000 - luvulla on kuitenkin todettu 0-2 ulkomailla saatuja Brucella melitensis –infektiota vuodessa

Brusella elintarvikkeissa

Brucella-bakteereita voi erittyä maitoon, jos lypsyeläin kantaa bakteeria. Brusella-bakteerit tuhoutuvat tehokkaasti maidon pastöroinnin yhteydessä.

Bruselloosi eläimillä

Eläinten brusellatartunnat ovat kroonisia. Yleensä eläimet kantavat tartuntaa koko ikänsä. Yleisoireita ei useimmiten havaita. Brusellabakteerit infektoivat ensisijaisesti sukuelimiä aiheuttaen sikiökuolemia ja tiinehtymisongelmia. Bakteerit erittyvät luodun sikiön, jälkeisten ja kohtueritteen mukana runsain määrin. Myös maito on merkittävä eläinten tartunnan lähde. Brusellatartuntojen seuranta on 2000-luvulla perustunut pääasiassa tuotantoeläinten vasta-aineiden seulontaan, nautojen ja sikojen keinosiemennystoimintaan liittyviin tutkimuksiin sekä kliinisten tautiepäilyjen selvityksiin.

B. abortus

Naudan luomistaudin vastustaminen aloitettiin Suomessa jo 1920-luvulla. Lypsykarjojen Brucella abortus -seuranta perustui vuodesta 1990 vuoteen 2007 tankkimaitoseulontaan, johon tutkittavat karjat valittiin satunnaisotannalla vuosittain. Tauon jälkeen, vuonna 2014 käynnistettiin lypsykarjojen tankkimaitotutkimukset uudelleen kohdistaen seurannan karjoihin joissa on esiintynyt luomisia. Lihakarjojen Brucella abortus -seuranta perustui vuoteen 2007 teuraaksi lähetettyjen eläinten verinäytetutkimuksiin. Otanta kohdistui emolehmäkarjoihin.

Brucella abortus -tartunta on viimeksi todettu suomalaisessa nautakarjassa vuonna 1960.

B. suis

Brusella suis -seurantaa varten emakoista, lihasioista ja karjuista kerättiin vuodesta 1994 vuoteen 2007 verinäytteitä teurastuksen yhteydessä. Vuodesta 2007 lähtien seuranta on kohdistettu uudistuseläimiä tuottaviin sikaloihin. Sikalat jotka toimittavia keinosiemennyskarjuja, sekä karanteenissa ja keinosiemennysasemalla olevia karjuja tutkitaan eri yhteyksissä.

Lisäksi B. suis -tartunnan varalta tutkitaan myös teurastetuista tarhatuista villisioista ja metsästetyistä luonnonvaraisista villisioista otettuja verinäytteitä.

B. suis -tartuntaa ei ole koskaan todettu Suomessa kotisioilla tai tarhatuilla villisioilla. Vuonna 2015 B. suis- biovaari 2 -tyypin bakteeri todettiin Suomessa luonnonvaraisesta villisiasta. Todettu bakteerityyppi esiintyy verraten yleisesti villisioissa ja rusakoissa Euroopassa.

B. melitensis

Brucella melitensis -seuranta lampaissa ja vuohissa perustuu vapaaehtoisen maedi-visna/CAE -terveysvalvonnan puitteissa kerättyjen verinäytteiden tutkimiseen. Seurantaa on toteutettu vuodesta 1994.

B. melitensis -tartuntaa ei ole koskaan todettu Suomessa.  

Kuva: Lypsykarjojen, lihakarjan, sikojen, lampaiden ja vuohien brusellatutkimukset 2000- ja 2010-luvuilla (pdf)

Muut brusellat

B. canis eristettiin ensimmäisen kerran vuonna 2008, Suomeen ulkomailta tuodulta koiralta. Vuonna 2014 eristettiin hallista eli harmaahylkeestä ( Halichoerus grypus macrorhynchus; aiemmin H. grypus balticus) B. pinnipedialis.

Brusellan merkitys Suomessa

Ihmiselle sairautta aiheuttavia Brucella-suvun bakteereita ei ole todettu tuotantoeläimillä Suomessa. Luonnonvaraisessa villisiassa todettu brusellatyyppi aiheuttaa vain harvoin tautia ihmisessä. Suomi on todettu Euroopan komission päätöksellä virallisesti vapaaksi naudan ( B. abortus), sekä lampaiden ja vuohien ( B. melitensis) luomistaudeista.