Nautatuberkuloosi

Nautatuberkuloosin aiheuttaa Mycobacterium bovis -bakteeri, joka voi naudan lisäksi tarttua myös moneen muuhun eläinlajiin kuten esimerkiksi koiraan, kissaan, sikaan, vuoheen ja mäyrään. Nautojen lisäksi peurat ovat erittäin herkkiä tartunnalle. Mycobacterium bovis ja Mycobacterium tuberculosis ovat saman bakteerikannan eri muunnelmia - niiden perimäaines on lähes identtinen. M. tuberculosis on tyypillisin tuberkuloosin aiheuttaja ihmisillä, mutta myös M.bovis voi aiheuttaa ihmisillä tuberkuloosia.

Nautatuberkuloosi ihmisissä

Aikaisimpina vuosikymmeninä elintarvikkeista erityisesti maito oli merkittävä ihmisten tartunnan lähde. Nautakarjan tiukan tuberkuloosikontrollin vuoksi M. bovis -bakteerin esiintyminen ihmisellä on Suomessa hyvin harvinaista. Nykyisin ihminen saa tartunnan tavallisesti hengitysteitse, mutta Suomessa sekin on äärimmäisen epätodennäköistä. Suomessa ei ole 2000-luvulla tehty yhtään M. bovis -bakteerilöydöstä ihmisestä. Yhtään tartuntaa ei myöskään ole ilmoitettu tartuntatautirekisteriin sen olemassaoloaikana vuodesta 1995.

Mycobacterium bovis elintarvikkeissa

Aikaisemmin M. bovis -tartunta pastöroimattomasta maidosta oli tavallinen, mutta maidon pastöroinnin myötä tartuntareitti on käytännöllisesti katsoen hävinnyt. Käytännössä tärkein menetelmä tuberkuloosin vastustamisessa Suomessa on lihantarkastuksen yhteydessä tehtävä jokaisen teurastetun eläimen ruhon ja elimien tarkastus. Lihantarkastuksesta jatkotutkimuksiin M. bovis –tartunnan varalta on ryhdytty vuosittain muutaman teuraseläimen osalta. Tutkimustulokset ovat olleen kielteisiä.

Kuva: Lihantarkastuksen myötä M. bovis -bakteerin varalta tutkitut teurasnaudat (pdf)

Nautatuberkuloosi eläimissä

Nautatuberkuloosi on krooninen tauti, jonka oireet ja kesto riippuvat mm. siitä, mihin osaan elimistöä tuberkuloottisia muutoksia kehittyy. Tartunta tapahtuu yleensä hengitysteiden tai ruoansulatuskanavan kautta. M. bovis voi tarttua naudan lisäksi muun muassa peura- ja lemmikkieläimiin.

Nautatuberkuloosin vastustaminen Suomessa aloitettiin vapaaehtoisin testauksin 1900-luvun alussa. Vastustamistoimia kehitettiin, ja vuosien 1946–1966 välisenä aikana kaikki maitoa tuottavat karjat tutkittiin maidontarkastussäännösten mukaisesti tuberkuloosin varalta viiden vuoden välein. Rutiinitarkastuksista luovuttiin vuoden 1966 jälkeen tuberkuloosikarjojen määrän vähennyttyä merkittävästi. Tautia on viimeksi todettu maassamme vuonna 1982 yhdessä karjassa.

Nautatuberkuloosia tutkitaan nykyisin keinosiemennyssonnien terveysvalvontaohjelman sekä eläinten tuontien ja vientien yhteydessä. Nautatuberkuloosin esiintymistä peuratarhoilla on seurattu peuratarhojen terveysvalvontaohjelman puitteissa vuodesta 1997. Peuroilla tartuntaa ei ole todettu.

Kuva:  Nautojen ja tarhattujen peurojen tuberkuloositutkimukset 2000- ja 2010-luvuilla (pdf)

Nautatuberkuloosin merkitys Suomessa

Ihmiselle sairautta aiheuttavia Mycobacterium bovis -bakteeria ei esiinny Suomessa. Suomi on todettu Euroopan komission päätöksellä virallisesti vapaaksi nautatuberkuloosista.

 

Lisää aiheesta