Yersinioosi

Yersinioosi on Yersinia-bakteerin aiheuttama tauti. Yersiniat ovat eläimillä yleisiä suolistobakteereita, joita löytyy myös ympäristöstä kuten maaperästä ja luonnonvesistä.

Yersinioosi ihmisissä

Tärkeimmät ihmisille tautia aiheuttavat yersinialajit ovat Yersinia enterocolitica ja Yersinia pseudotuberculosis. Y. enterocolitica bakteerista tunnetaan sekä ihmisille sairautta aiheuttavia patogeenisia tyyppejä, että haitattomia apatogeenisia tyyppejä. Yersinia leviää yleensä saastuneiden elintarvikkeiden välityksellä. Yersiniatartunnat henkilöstä toiseen ovat harvinaisia. Yersinia tartuntojen ilmaantuvuus ei ole juuri muuttunut 2000-luvulla.

Kuva: Ilmoitetut yersinioosilöydökset (viljely- ja vasta-ainelöydökset) vuodesta 2000 (pdf)

Yersinia enterocolitica Tartuntatautirekisteriin ilmoitettujen Y. enterocolitica -tapausten määrä on pysynyt suhteellisen tasaisena 2000-luvulla. Suurin osa potilasnäytteiden Y. enterocolitica -löydöksistä ovat haitattomia. Arviolta vain alle 40 % potilasnäytteiden Y. enterocolitica -löydöksistä ovat tyypiltään patogeenisia.

Yersinia pseudotuberculosis Y. pseudotuberculosis -tapausten ilmaantuvuudessa ei ole nähtävissä selkeää trendiä 2000-luvulla; useampana vuonna epidemiat ovat aiheuttaneet suurta vaihtelua ilmoitettuihin tapausmääriin. 

Kuva: Tartuntatautirekisteriin ilmoitetut yersinialöydökset vuodesta 2000 (pdf)

Yersiniat elintarvikkeissa

Useat nisäkäs- ja kalalajit voivat kantaa yersiniaa. Y. enterocoliticaa -bakteeri voi siten levitä muun muassa teurastuksen yhteydessä lihaan. Kasvikset voivat saastua jo kasvatuksen aikana pellolla maaperän, kasteluveden tai suoraan eläinten ulosteiden välityksellä. Koska yersiniabakteeri kasvaa myös kylmässä, se voi lisääntyä kasvisten varastoinnin aikana.

Ihmiselle patogeenisia yersinioita - Y. enterocoliticaa ja Y. pseudotuberculosista - on tutkittu elintarvikkeista lähinnä erillisinä tutkimusprojekteina ja ruokamyrkytysepidemioiden yhteydessä.

Yersinia enterocolitica 1999 julkaistun tutkimuksen mukaan, vähittäiskaupoista otetuista sika/nauta- ja sikajauhelihanäytteistä osoitettiin PCR- menetelmällä patogeeninen Y. enterocolitica 25 %:ssa näytteistä ja viljelymenetelmällä 2 %:ssa näytteistä. Muiden eläinlajien lihasta ja vakuumipakatusta kalasta ei patogeenisia Y. enterocolitica -kantoja ole tutkimuksissa löytynyt.

Kotimaisista vihanneksista on satunnaisesti todettu ihmisille sairautta aiheuttavia Y. enterocolitica tyyppejä. Kasviksia on myös epäilty mahdolliseksi Y. enterocolitica –tartuntojen ja -epidemioiden aiheuttajaksi.

Yersinia pseudotuberculosis Kotimaiset kasvikset (jäävuorisalaatti, kiinankaali ja porkkana) ovat osoittautuneet toistuvasti Y. pseudotuberculosis –epidemioiden välittäjäksi. Porkkanoiden pitkä varastointiaika syksystä seuraavaan kevääseen ja jopa alkukesään mahdollistaa bakteerin lisääntymisen, niin että se voi aiheuttaa sairastumisen. Epidemioiden yhteydessä sairastumisen aiheuttanutta Y. pseudotuberculosis -kantaa on voitu eristää multaporkkanoista, porkkanoista valuneesta pilaantumisnesteestä, porkkanoiden kuorijätteestä, varasto- ja käsittelytilojen pintapuhtausnäytteistä.

Y. pseudotuberculosis -bakteeri on aiheuttanut useita ruokamyrkytysepidemioita kotimaisen porkkanan välityksellä vuodesta 2003 alkaen.

Patogeenista Y. pseudotuberculosis-bakteeria ei todettu tutkituista juureksista kuten porkkanoista ja muista kasvisnäytteistä jotka oli kerätty vuonna 2006 kasvatustiloilta, varastoista, käsittelylaitoksista ja vähittäiskaupoista.

Yersiniat eläimissä

Y. pseudotuberculosiksen reservuaarina pidetään luonnonvaraisia eläimiä, lähinnä piennisäkkäitä ja lintuja. Siat ovat yleisesti oireettomia Y. enterocolitica –bakteerin kantajia. Myös kissat ja koirat voivat olla Y. enterocolitica –bakteerin oireettomia kantajia. Eläimillä yersiniatartunta saattaa aiheuttaa ripulia tai verenmyrkytyksiä, harvinaisissa tapauksissa abortteja. Y. enterocolitica-bakteeria eristetään kuitenkin hyvin harvoin eläinten infektioista.

Kotieläimet Vuonna 2000 julkaistussa suomalaisessa tutkimuksessa ihmiselle patogeeninen Y. enterocolitica –bakteeri todettiin 37 %:ssa teurastamoissa otetuista sikojen nielurisanäytteistä. Vuosina 2006-2007 toteutetussa teurastamokartoituksessa 33 %:ssa sian suolistonäytteistä todettiin patogeeninen Y. enterocolitica-bakteerin biotyyppi 4. Sioissa on todettu myös Y. pseudotuberculosis –bakteeria. Esimerkiksi vuonna 2002 julkaistun tutkimuksen mukaan Y. pseudotuberculosis –bakteeria todettiin 4 % teurassikoja. Lemmikkieläimillä yersiniatartunta on huomattavasti harvinaisempi. Kotimaisessa tutkimuksessa vuodelta 1997 tautia aiheuttavia Y. enterocolitica –tyyppejä todettiin 2 % kissojen ja 1 % koirien ulosteita.

Luonnonvaraiset eläimet Suomen luonnonvaraisista eläimistä, erityisesti jäniksillä ja rusakoilla sekä linnuilla todetaan jonkin verran Y. pseudotuberculosis -tartuntoja. Eviran vuosina 2000-2007 tutkimista jäniksistä 3,7 % todettiin Y. pseudotuberculosis -tartunta.

Luonnonvaraiset eläimet toimivat mahdollisesti Y. pseudotuberculosis bakteerin lähteenä luonnossa. Esimerkiksi vuonna 2004 porkkanoiden välityksellä levinneen epidemian selvityksen yhteydessä, eristettiin potilaista sekä päästäisen suolistosta tyypiltään identtiset Y. pseudotuberculosis –kannat. Epidemiaselvitysten yhteydessä bakteeria on löytynyt myös pelloilta pyydystetyistä piennisäkkäistä.

Yersinian merkitys Suomessa

Yersiniat ovat kolmanneksi yleisin ihmisen suolistotulehdusten aiheuttaja Suomessa. Erityiseti Y. pseudotuberculosis -bakteeri on aiheuttanut useita ruokamyrkytysepidemioita kotimaisen porkkanan välityksellä. Suomalaisissa tuotantoeläimissä esiintyy yersinia-bakteerin kantajia, myös luonnonvaraiset eläimet toimivat yersinian erityisesti Y. pseudotuberculosis bakteerin lähteinä. Eläinten ja ihmisten välisiä tai niille yhteisiä tartuntareittejä ei tunneta riittävän hyvin jotta yersiniatartuntoja voitaisiin vastustaa tehokkaasti.

Lisää aiheesta: