DNA-tutkimukset selvittävät elintarvikkeen aitouden

16.3.2015

Elintarvikeväärennösten selvittämiseksi käytetään yhä enemmän DNA-menetelmiä. Niillä voidaan selvittää, mistä eläin- tai kasvilajista elintarvike koostuu tai on peräisin. Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on otettu käyttöön DNA-viivakoodausmenetelmä, jolla pystytään selvittämään elintarvikkeen alkuperä. Elintarvikeväärennös on aina elintarviketurvallisuusriski.

DNA-menetelmiä on entistä helpompi käyttää, koska tieto eri eliöiden perimästä lisääntyy koko ajan.

”Alkuperäsuojattuihin juustoihin voidaan lisätä tiettyä maitohappobakteerikantaa, jonka DNA:n avulla juuston aitous voidaan todentaa. Lisätty maitohappobakteeri ei muuta juuston makua, rakennetta eikä koostumusta”, sanoo erikoistutkija, FT Annikki Welling Eviran kemian ja toksikologian tutkimusyksiköstä.

Tulevaisuudessa voidaan käyttää myös niin sanottuja synteettisiä DNA-viivakoodeja. Kasveista peräisin olevia DNA-jaksoja kapseloidaan hajuttomaan, värittömään ja mauttomaan materiaaliin. Ne voidaan suihkuttaa elintarvikkeen pinnalle missä elintarvikeprosessin vaiheessa tahansa, esimerkiksi tilalla, pakkaamossa tai jälleenmyyjällä.

”Laboratoriotutkimuksissa kapseloitu DNA eristetään, jolloin elintarvikkeen alkuperä tai tuotantoketju saadaan selville. Synteettisen viivakoodin voi myös lisätä sellaiseen tuotteeseen, jossa ei normaalisti ole DNA:ta, kuten oliiviöljyyn”, sanoo Welling.

Elintarvikeväärennökset vaikuttavat koko elintarvikeketjuun

Kansainvälisen elintarvikekaupan taloudellinen arvo on erittäin suuri, mikä tekee myös elintarvikkeisiin liittyvän petollisen toiminnan taloudellisesti houkuttelevaksi. Väärennetyt elintarvikkeet vahingoittavat rehellisesti toimivien elintarvikealan yritysten toimintaa ja pahimmillaan ne voivat vaarantaa kuluttajan hengen.

”Maailmanlaajuinen talous, erityisesti jatkuvasti kasvava rajat ylittävä kaupankäynti, mahdollistaa suunnitelmallisen ja entistä mittavamman elintarvikeväärennösrikollisuuden. Tuoteväärentäjät pystyvät suoraan hyödyntämään rehellisesti toimivien yritysten ja aidon tuotteen markkinoita. Petoksellisesta toiminnasta aiheutuu taloudellisia vahinkoja myös rehellisesti toimivien yritysten yhteistyökumppaneille, erityisesti markkinointi-, mainos- ja logistiikka-alalle”, sanoo ylitarkastaja Jussi Peusa Eviran tuoteturvallisuusyksiköstä.

Elintarvikeväärennöksiä ovat myös elintarvikepetokset. Näissä elintarviketta ei muuteta mitenkään, mutta se myydään muuna kuin se todellisuudessa on, esimerkiksi hevosenlihaa on myyty naudanlihana.

Evira on mukana Euroopan komission ja EU-jäsenmaiden välisessä elintarvikepetoksia käsittelevässä yhteistyöverkostossa Food Fraud Network.

Syksyllä 2014 perustettiin Suomeen elintarvikepetosten torjuntaan tähtäävä koordinaatioryhmä. Ryhmässä on jäseniä Evirasta, maa- ja metsätalousministeriöstä, Tullista, Poliisihallituksesta,  Verohallinnosta, syyttäjälaitoksesta ja Valtakunnanvoudinvirastosta.

Elintarvikeväärennökset ovat esillä myös kaikille avoimessa  Kemian päivät 2015 -tapahtumassa
18. - 19.3.2015.

Lisätietoja:
erikoistutkija, FT Annikki Welling, p. 040 481 2270 
ylitarkastaja Jussi Peusa, p. 050 379 2862

 

Aihealueet: