Hunaja- ja kalatuotteissa harhaanjohtavia pakkausmerkintöjä

4.12.2015

Joka viidennen hunajan pakkausmerkinnät olivat harhaanjohtavia, kun Elintarviketurvallisuusvirasto Evira tutki niitä kesän ja syksyn 2015 aikana. Yhden kalastustuotteen raaka-aineena käytettiin eri kalalajia kuin pakkausmerkinnöissä ilmoitettiin. Kaikkiaan Evira tutki 44 hunajanäytettä ja 83 kalastustuotenäytettä mahdollisen vilpin tunnistamiseksi.

Euroopan komission koordinoimassa, kaikkia EU-maita koskevassa hankkeessa määritettiin kemiallisin ja molekyylibiologisin menetelmin, vastaako elintarvike siitä kuluttajalle annettuja tietoja. Suomessa tutkittiin sekä suomalaista että ulkomaista alkuperää olevia kalastustuote- ja hunajanäytteitä.Kalastustuotteet olivat valkolihaisesta kalasta valmistettuja.

Kymmenen hunajatuotteen pakkausmerkinnät olivat harhaanjohtavia. Näistä hunajista kolme oli suomalaisten yritysten tuottamia ja loput muualla EU:ssa tuotettuja. Hunajan aitouden varmistamiseksi on käytettävä useampaa määritysmenetelmää. Esimerkiksi hunajan sisältämää siitepölyä analysoimalla voidaan todeta, onko hunaja peräisin alueelta, joka pakkausmerkinnöissä ilmoitetaan. Joidenkin ulkomaisten hunajien alkuperämaa oli eri kuin pakkausmerkinnöissä. Kaikki suomalaisiksi ilmoitetut hunajat olivat alkuperältään suomalaisia. Koko EU:n alueella otetuista hunajanäytteistä 19 prosenttia oli määräystenvastaisia.

”Hunajan tuotannossa ja valvonnassa on koko EU:n alueella opittavaa ja tehostettavaa. Kuluttajan on voitava luottaa siihen, että elintarvike vastaa siitä annettuja tietoja”, painottaa ylitarkastaja Jussi Peusa Evirasta.

Yhdessä kalastustuotteessa oli turskaa, vaikka pakkausmerkintöjen mukaan piti olla seitä.

"Kalastustuotteiden tutkimustulos yllätti Suomen osalta myönteisesti. Arvelin, että ulkomaista alkuperää olevista kalaraaka-aineista löytyisi enemmän lajiväärennyksiä”, sanoo Peusa.

Koko EU-alueella määräystenvastaisia kalastustuotteita oli 6 prosenttia tutkituista näytteistä.

Kalan lajitunnistukseen on olemassa laboratoriomenetelmä, jota hyödynnetään valvonnassa jatkossa enemmänkin.

Evira käynnistää valvontatoimet tutkimuksessa löydettyjen epäkohtien korjaamiseksi.

Kunnalliset elintarvikevalvontaviranomaiset ottivat näytteitä tuotteiden maahantuojilta, valmistajilta sekä tukku- ja vähittäismyyjiltä. Kalastustuotteista 41 prosentissa kala oli suomalaista alkuperää. Hunajanäytteistä noin kolmasosa oli suomalaista alkuperää olevaa hunajaa ja noin kolmasosa jostain muusta nimetystä maasta kuin Suomesta peräisin olevaa hunajaa. Noin kolmasosan näytteistä oli hunajaa, jonka ilmoitettiin olevan sekoitus eri alkuperää olevista hunajista.

Elintarvikepetoksiin puututaan aiempaa tehokkaammin

Elintarvikkeissa tulee olla lainsäädännön mukaiset pakkausmerkinnät eivätkä ne saa johtaa kuluttajaa tai asiakkaana olevaa toista yritystä harhaan.

Elintarvikepetosten vastainen työ jatkuu koko EU:ssa Euroopan komission koordinoimana. Tämänvuotinen kaikissa EU-maissa toteutettu projekti oli jatkoa aiemmille lihalajien tunnistukseen keskittyneille valvontaprojekteille. Viranomaisten tavoitteena on ennakoida ja tunnistaa mahdolliset elintarvikepetokset ja puuttua niihin tehokkaasti.

Lue lisää:
Euroopan komission tiedote tutkimuksesta: Food fraud: Reports on EU-wide control plans on fish species substitution and honey adulteration are published today 
Kalastustuotteet
Hunajat

Eviran tiedotteet
21.7.2014 Suomesta ei löytynyt naudanlihana myytyä hevosenlihaa  
23.12.2013 EU-jäsenmaat tiivistävät yhteistyötä elintarvikepetoksissa  

Lisätietoja:
ylitarkastaja Jussi Peusa, Evira, p. 050 379 2862 (tavoitettavissa pe 4.12. ja ma 7.12.)
ylitarkastaja, jaostopäällikkö Annika Nurttila, Evira, p. 050 557 6414 (tavoitettavissa 8.-10.12.)

Hunajan tuonti- ja vientitilastot
tulliylitarkastaja Johanna Riikonen, Tulli, p. 040 3321824
Tilastopalvelu, p. 0295 52335, tilastot@tulli.fi

Aihealueet: