MRSA:ta satunnaisesti myös suomalaisessa sianlihassa

8.12.2015

Myös suomalaisesta sianlihasta voi satunnaisesti löytyä antibiooteille vastustuskykyistä MRSA-bakteeria. Elintarviketurvallisuusvirasto Evirassa on valmistumassa kartoitus, jossa on tutkittu MRSA-bakteerin esiintyvyyttä vähittäismyynnissä olevasta tuoreesta sianlihasta. MRSA:n tarttumista lihasta ihmiseen ei pidetä isona riskinä, kunhan lihan käsittelee hygieenisesti ja kypsentää kunnolla.

Vuoden 2015 aikana Evira tutkii kaikkiaan 300 tuoreesta sianlihasta otettua näytettä MRSA- eli metisilliiniresistentin Staphylococcus aureus -bakteerin varalta. Sen esiintymistä sianlihassa ei ole aiemmin selvitetty Suomessa näin laajasti. Marraskuuhun 2015 mennessä tutkituista, valtaosaltaan kotimaisesta 275 lihanäytteestä kuudesta on todettu MRSA-bakteeri. Niistä viisi oli kotimaista lihaa. Viimeisistä näytteistä saadaan tutkimustulokset tammikuun 2016 loppuun mennessä.

Kaikki tähän mennessä todetut MRSA-bakteerit ovat sioilla yleisesti esiintyvää tyyppiä. Sioille bakteeri aiheuttaa tautia vain harvoin.

Antibiootti ei tehoa MRSA:han

Alun perin MRSA on tullut tunnetuksi sairaalabakteerina. Penisilliiniryhmän antibiootit eivät tehoa siihen. Ihmisillä suurimmat riskit liittyvät leikkauksiin ja haavojen hoitoon.

”Sikatilojen MRSA-tartunnat ovat maailmanlaajuisestikin uusi asia. On todennäköistä, että vielä kymmenen vuotta sitten bakteeria ei olisi löydetty sianlihasta”, sanoo elintarvike- ja rehumikrobiologian tutkimusyksikön johtaja, professori Anna-Liisa Myllyniemi Evirasta.

Kunnollinen kypsennys tuhoaa bakteerin

MRSA-bakteeri kuolee, kun sianliha kuumennetaan vähintään 75 asteeseen. Tartunnan ehkäisemiseen riittää hyvä keittiö- ja elintarvikehygienia. Lihasta MRSA voi tarttua ihmiseen suoran kosketuksen kautta.

”Suomessa MRSA-bakteeria esiintyy tuoreessa sianlihassa merkittävästi vähemmän kuin esimerkiksi Tanskassa, jossa 20 - 30 prosentissa sianlihanäytteitä on todettu MRSA:ta”, sanoo erikoistutkija Suvi Nykäsenoja

Sikatilojen tautisuojaus avainasemassa

MRSA-bakteeri voi levitä eläimestä toiseen ja tilalta tilalle. Myös ihminen voi välittää MRSA:n eläimestä ja sikalasta toiseen. Leviämistä voidaan estää tautisuojaustoimilla ja välttämällä tarpeettomia eläinten siirtoja tilojen välillä. Tärkeää on myös se, että sikojen kanssa työskentelevät ja tiloilla vierailevat ovat huolellisia muun muassa suojavaatetuksen ja käsihygienian kanssa.

Käynnissä myös ESBL-seuranta

Vuoden 2015 aikana Evira kartoittaa myös monille antibiooteille vastustuskykyisen ESBL-bakteerin esiintyvyyttä naudan- ja sianlihassa osana kaikissa EU-maissa toteutettavaa laajaa seurantaa. Marraskuuhun mennessä tutkituista sianlihanäytteistä vain yhdessä kotimaisessa todettiin ESBL:n kaltaista entsyymiä tuottava bakteeri. Tuoreesta naudanlihasta tutkitaan 300 näytettä. Marraskuuhun mennessä näytteitä on tutkittu 275, joista yhdessäkään ei ole todettu ESBL:ää. Naudanlihanäytteistä ei tutkita MRSA-bakteeria.

Vuoden 2016 aikana Evira tutkii 300 broilerinlihanäytettä ESBL:n varalta. ESBL- tai vastaavaa entsyymiä tuottavien E. coli -bakteerien esiintymistä broilerinlihassa on tutkittu edellisen kerran vuonna 2013.

Evira on antanut vuonna 2010 suositukset MRSA-tartunnan torjunnasta ja ehkäisemistä sikatiloille: Metisilliiniresistentti Staphylococcus aureus - suositus tartunnantorjunnasta ja ehkäisystä eläimillä.

Suosituksia on päivitetty vuonna 2015: Ajankohtaista MRSA-bakteerista sikatiloilla.

Usein kysyttyä MRSA:sta

Usein kysyttyä ESBL:stä

Tietoa MRSA ja ESBL -seurannasta (Zoonoosikeskus)

Lisätietoja:
tutkimusyksikön johtaja, professori Anna-Liisa Myllyniemi, p. 0400 287 398
erikoistutkija Suvi Nykäsenoja, p. 040 489 3447

 

Aihealueet: