Lihan ja kalan jäljitettävyys kunnossa

15.4.2016

Lihan ja kalan jäljitettävyys ja sen valvonta ovat Suomessa hyvällä mallilla. Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran johdolla toteutettu kansallinen jäljitettävyyden valvontaprojekti vahvisti, että liha- ja kala-alan laitosten sekä liha- ja kalavalmisteita käsittelevien elintarvikehuoneistojen jäljitettävyystiedot tuotteistaan ovat valtaosin kunnossa.

Jäljitettävyyden valvontaprojekti toteutettiin Suomessa maalis-marraskuussa 2015. Sen aikana tarkastettiin 22 kala-alan ja 30 liha-alan laitosta sekä 15 muuta elintarvikehuoneistoa eri puolilta maata. Kohteiksi valittiin yrityksiä, joiden toiminta on valtakunnallisesti tai alueellisesti merkittävää, ja jokaisessa tarkastettiin kahden elintarvikkeen tai elintarvikeryhmän jäljitettävyys. Projektiin osallistuivat Eviran lisäksi kaikki aluehallintovirastot sekä lukuisia kunnallisia valvontayksiköitä.

Lähes kaikista tarkastetuista lihoista, lihavalmisteista, kaloista ja kalavalmisteista oli saatavissa jäljitettävyystieto. Valtaosassa tarkastuskohteista toiminta oli täysin vaatimusten mukaista tai jäljitettävyystiedoissa oli pieniä puutteita. Välittömästi korjattavia epäkohtia ei ollut yhdessäkään tarkastetuista laitoksista.

Elintarvikeketjun läpinäkyvyys ja luotettavuus on kaikkien etu – sekä elintarviketurvallisuuden että petoksellisen toiminnan ennaltaehkäisyn näkökulmasta.

’Yksi taakse, yksi eteen’ ei aina riitä

”Kaikilta elintarvikealan toimijoilta edellytetään EU:n yleisen elintarvikeasetuksen mukaan ’yksi taakse, yksi eteen’ -jäljitettävyyden hallintaa. Keskeinen väline siinä ovat kaupalliset asiakirjat, elintarvikkeen merkinnät sekä toiminnan luonteesta ja laajuudesta riippuen muu dokumentointi. Valvontaprojekti osoitti, että useimmiten tarkastetuissa laitoksissa ja elintarvikehuoneistoissa tiedettiin heti, mistä ja miten jäljitettävyystiedot koostetaan ja haetaan”, kiittää ylitarkastaja Jussi Peusa Evirasta.

Elintarvikeasetuksen lisäksi naudanlihalle on pakollinen merkintäjärjestelmä, joka otettiin käyttöön BSE- eli hullun lehmän taudin vuoksi. Sen tavoitteena oli palauttaa kuluttajien luottamus naudanlihan tuotantoketjuun. Vuonna 2015 käyttöön otettu Euroopan komission täytäntöönpanoasetus puolestaan edellyttää, että lihapakkauksen etiketissä ilmoitetaan alkuperämaa tai lähtöpaikka sekä lihaerän yksilöivä koodi.

”EU:n yhteisen kalastuspolitiikan edellyttämien erätieto- ja jäljitettävyysvaatimusten avulla taas halutaan varmistaa, että EU-vesialueilla merestä pyydetyt ja meressä viljellyt kalat ovat laillisesti ja kestävästi pyydettyjä ja tuotettuja. Vaatimukset koskevat koko ketjua alkutuotannosta vähittäiskauppaan ja eroavat sen verran elintarvikelainsäädännön jäljitettävyysvaatimuksista, että ne vaativat perehtymistä sekä elintarvikealalta että valvojilta. Siihen valvontaprojekti antoikin hyvän mahdollisuuden”, toteaa Peusa.

Lue lisää:  
Jäljitettävyyden valvontaprojekti (2015)

Lisätietoja: 
Ylitarkastaja Jussi Peusa, p. 050 379 2862

Aihealueet: